Ohjelmatietojen lisäksi lehdessä on reklaameja radiokojeista, radioputkista, anodipattereista, Corona-kirjoituskoneesta, Karjala-margariinista, Cospoli-savukkeista, Hydrawerk-kiintokondensaattoreista ja Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden superfosfaattirahtitalvialennuksesta Valtionrautateillä.
Alla olevasta kuvasta erottunevat klikkaamalla lehden mediatiedot.
Lehden pääkirjoitus käsittelee radiota opetusvälineenä:
"Heti kun yleisradio oli saavuttanut tyydyttävän kehitysasteen, syntyi myös ajatus sen käyttämisestä opetuksen palvelukseen. Tämä ajatus huomattiin piankin hedelmälliseksi, ja sitä on koetettu kehittää eri suuntiin eri maissa. Meillä on sitä käytetty lähinnä kieliopetukseen ja hyvällä menestyksellä, kuten kursseja seuranneet saattavat todistaa.
Muualla on kuitenkin menty vielä laajemmille aloille.
Ruotsissa alkavat juuri kokeilut kokonaisten luokkien opettamisesta radion välityksellä, ja, sikäli kuin ruotsalaisten lehtien lausunnoista saattaa päättää, ovat toiveet hyvät.
Englannissa on tässä suhteessa kuitenkin saatu hiukan toisenlaisia kokemuksia. Siellä selittää kokeiluja johtanut opettaja, hra Thomas Curzon, että häiriöt vaikuttavat opetuksen kulkuun hyvin haitallisesti ja että mikrofoonin käyttö vaikeuttaa suuressa määrässä opettajan työskentelyä vaatien häneltä aika lailla harjaantumista ja tottumusta. Oppilaiden kannalta taas, selittää hän, radio tuo mukanaan uutta mielenkiintoa asioihin ja kehittää varsinkin tarkkaavaisuutta, ainakin aluksi.
Vaikka siis radio-opetuksella oppilaiden kannalta on omat etunsa, väittää hra Curzon, että menetelmä tällaisenaan on vaikeasti toteutettavissa, joskin sillä sivistystekijänä ja tiedon levittäjänä yleensä on hyvin suuri merkitys."
Artikkelin mukaan kuitenkin Saksassa on otettu radio tehokkaimmin käyttöön sekä oppilaiden että opettajien koulutuksessa. Saksan koulu-uudistus vaati opettajilta osallistumista monille kursseille, joiden antia etenkin vähävaraisimmille opettajille voitiin jakaa radion kautta. Myös oppilaiden vanhemmat osallistuvat kirjeenvaihtoon opetusohjelmien tiimoilta.
Kirjoitus päättyy: "Näytetunnit annetaan itse luokassa, ei siis studiossa, tavallisen koulut yön kestäessä; Saksalaisen tämän alan tuntijan ja johtajan, tri Hammerin mielestä, eivät vaikeudet opettajan toimintaan nähden suinkaan ole voittamattomia. Vaikeuksia esiintyy vain silloin, kun oli näytettävä kuvia, käytettävä karttoja tai sovitettava opetukseen muita havaintoesineitä. Tässä suhteessa oli koko työ järjestettävä uudelleen. Varsinkin kaivattiin paljon nopeampaa vauhtia kuin tavallisessa opetuksessa, että kuuntelijat, näkemättä, voisivat sitä täydellä tarkkaavaisuudella seurata. Tarvittiin toisenlaista tehostamista, toisenlaisia keinoja asioitten selvittämiseksi kuin tavallisessa opetuksessa. Kuuntelijat väittävät päässeensä opetusta erinomaisen lähelle, tulleensa perille monista menetelmän salaisuuksista paremminkin kuin nähdessään luokan. Ja ennen kaikkea, tällä menetelmällä oli se tavaton etu, että opettajat kaukaisella maaseudulla saivat olla suorassa kosketuksessa mahdollisimman hyvän ammattiopetuksen kanssa, pääsivät tutustumaan kaikkeen uuteen, mitä menetelmien ja pedagogisten suuntien alalla on olemassa. Emme tiedä, onko Suomen opettajapiireissä mielenkiintoa tätä asiaa kohtaan, ja sitä paitsi on radioverkkomme vielä niin epätäydellinen, ettei tyydyttäviä tuloksia kaikkialla maassa vielä voitane saavuttaa. Jonkunlainen toiminta tällä alalla olisi kuitenkin mahdollinen ja erittäin hyödyllinen, jos menetelmät vain voidaan kehittää kyllin hyviksi."
Seuraavina vuosina Saksassa radio ja televisio valjastettiin palvelemaan muunkinlaisia opetus- ja valistusohjelmia, hyvällä menestyksellä.
Englannista sen sijaan lennätetään: "Jonkun aikaa sitten kerrottiin Euroopan sanomalehdissä, että Englannin yleisradioyhtiö B.B.C., olisi suostunut poliittisten riitakysymysten selvittelyyn radiossa. Tämä tieto johtui siitä, että maan kolmen pääpuolueen taholta oli ankarasti vaadittu tällaista oikeutta. B.B.C:n johto näytti aluksi olleen taipuvainen järjestämään puolueitten johtajille tilaisuuden esiintyä, mutta koko kysymys on nyt rauennut, koska puolueet eivät voineet sopia esiintymisajoista. Suurin osa Englannin kuulijakuntaa on hyvin tyytyväinen, että radio edelleen jää rauhaan politiikasta.
Seuraavassa keskiviikon, 6. helmikuuta 1929 ohjelma:
18.00. Radio-orkesteri, johto Erkki Linko:
Halvorsen: Marche Chevaleresque; Mendelssohn; Meeresstille und glückliche Fahrt; Strauss: Wein, Weib und Gesang.
18.25. Englanninkielen jatkokurssi (lehtori Lyyli Wihervaara).
19.15. Maisteri Solmu Parkku: »Sikatalouden tarkastustoiminnasta» (Suomen Maatalousseurojen Keskusliiton esitelmäsarjaa).
19.40. Ursula Thesleff: yksinlaulua:
Gluck: Aria oopp. Orfeus; Kuula: Kesäyö kirkkomaalla;Hanni kainen: Tulin onneni yrttitarhaan.
20.00. Tri Sven Donner: esitelmä »Sielullisia sairaudentiloja lapsilla» (Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton esitelmäsarjaa).
20.15. Jussi Pukkila: yksinlaulua: Sibelius: Illalle, Lastu lainehilla; Kotilainen: Ihmisyyden laulu, Laulu oravasta; Palmgren: Miilunpolttaja; Merikanto: Miksi laulan; Backman: Pulkkalaulu; Kuula: Eteläpohjalaisia kansanlauluja.
20.40. Mimmi Lähteenoja: Yrjö Heilalan kertomuksia.
21.00. Hannes Kotka: kanteleensoittoa:
Vanha marssi; Pirun polska; Lapin akan valssi; Mähösen Kallen sottiisi, Iso lintu, merikotka, Saimaan rannalla (sov. Hannes Kotka).
21.20. Radio-orkesteri: Mozart: Alkus. Figaron häät; Beethoven: Rondo a capriccio; Brahms: Valssi; Bull: Säterjäntans söndag.
Hjalmar Löfvingin piirtämässä sarjakuvassakin Markus-setä näkyy seikkailevan Mauser vyöllä. Hyvä että Pikku Juhani pelastui apinoille laulamasta.
1 kommentti:
Jo vain, semmoinen oli Ylen alkutaival. Näyttäisi, että taidemusiikin ystäviä on hellitty alusta lähtien, tavallisempi kansa on sitten ollut sikatalouden tarkastustoimintaohjelmien kuuntelijaa enemmänkin, luulisin.
Hienoja lehtiä sinulla.
Lähetä kommentti