Tällä kertaa hypähdämme 90 vuotta taaksepäin Suomen Sotilas-lehden joulunumeroon vuodelta 1919. Julkaisu on Suomen armeijan ja suojeluskuntain viikkolehti, N:o 50-52. Vastaava toimittaja on Ilmari Heikinheimo. Muita mediatietoja ei ilmoiteta hintoja (3:50, irtonumero, 20:00 kokovuosik., 12:50 puolivuosik.) ja painopaikkaa (K. F. Puromiehen Kirjapaino O.=Y.) lukuunottamatta. Kansikuva on tunnetun jugend- ja Kalevalataiteilija Joseph Alasen käsialaa.
Lehdessä on kansien, jotka ovat vahvempaa kartonkia, lisäksi 48 sivua, joista 10 viimeistä varattu ilmoituksille. Myös takakansi ja kansien sisäsivut sisältävät reklaameja. Etukannen sisälle on laitettu Stockmannin mainos:
Siinä isäntä ja emäntä ovat lähteneet pirssiautolla jouluostoksille.
Artur Malinin "Joulun Herra"-kirjoitus on lehdessä ensimmäisenä. Pastori Verneri Louhivuori tekee selkoa "Joulujuhlista ennen ja nyt" artikkelissaan. Kuvissa on mm. lapsia hiuksista repivä sarvipäinen saksalainen joulupukki "Knecht Ruprecht".
Vänrikki Salmela on kirjoittanut 11-säkeistöisen runon sotilaan joulusta:
"Muut viettävät joulua kirkoissa,
valomerta on kynttelit pelkkää,
on heillä herkut ja joulupuu,
ja riemua äänet helkkää.
Kuka muistaa silloin: ulkona
on vahdissa vuorollansa
sotamies, joka vilusta väristen
näin viettää saa jouluansa.
---"
Nimimerkki (todennäköisesti) Lotta Svärd on kirjoittanut pienen tarinan "Kasarmin pojille jouluaattona". Siinä hän kehoittaa kaikkia Mikkoja, Matteja, Pekkoja ja Paavoja kasarmin seinien sisältä kotiin joulunviettoon ja puhdistautumaan kaikesta ulkoisesta kuin sisäisestäkin maailman melskeissä tarttuneesta liasta.
Suojeluskuntain Ylipäällikkö eversti v. Essen antaa joulutervehdyksensä suojeluskuntalaisille. Neljä sivua pitkän kirjoituksen kuvituksena on 12 potrettia, jotka esittävät Suojeluskuntain Yliesikunnan jäseniä.
Artturi Leinosen runo "Sankarit" on lehden mukaan "lausuttu eräällä sankarihaudalla, jossa lepäävät sekä 1808-09 vuoden sen luona käydyssä taistelussa kaatuneet että viime vapaussodassa surmaan suistuneet pitäjäläiset".
Kansatieteilijä Samuli Paulaharju on kirjoittanut ja kuvittanut muistelmia Tolvannon taisteluista:
Jalmari Kara kirjoittaa novellin "Jouluaatto" ja taiteilija H. Tandefelt kertoo Augustin Ehrensvärdistä, Suomenlinnan rakentajasta. Tohtori Fredr. J. Lindströmin artikkelin otsikkona on "Sotilas Suomen taiteessa. Esimerkkikuvina ovat Severin Falkmanin "Kaarle Knutinpojan lähtö Viipurin linnasta 1448", Edelfeltin "Kaarle herttua Klaus Flemingin ruumiin äärellä", "Porilaisten marssi", "Döbeln Juuttaalla", "Vilhelm von Schwerin" ja "Luutnantti Zidén" sekä Emil Wikströmin "Viimeinen mies", joka tunnetaan paremmin nimellä "Taistelija".
Värrikki Kivisalo esittelee jutussaan Suomen sotilaskoteja, joita on jo 22 eri puolilla Suomea, pohjoisin Rovaniemellä.
Toimittaja Juho Torvelainen on matkaillut auringonnousun maissa, Kiinassa ja Japanissa, ja kuvailee ja vertailee niiden sotilasoloja.
"Lika ja syöpäläiset ovat kiinalaisen alituisena seurakumppanina. Eikä sotalaitoskaan ole näistä vapautunut, vaan ovat kasarmit sen laatuiset, että meikäläinen sotamies ei niissä päivääkään olisi ilman perinpohjaista suursiivousta. Yksi kuvistamme esittää, miten kiinalainen upseeri on nostanut jalkansa Harbiinin hienoimman hotellin terassikaiteelle ja tappaa syöpäläisiä säärystimistään vähääkään välittämattä siitä, että itse terassilla parhaillaan aterioidaan ja vieraiden joukossa on upseereita milt'ei kaikista liittoutuneiden armeijoista."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti