Pientä kiusaa

Kirjoitin aiemmin tuoneeni mökiltä muutamia banaanilaatikollisia polttopuita Savon Voiman kiusalla sähkölaskun pienentämiseksi.

Tänään tein kiusaa paikallisille huoltoasemille vaihtamalla itse renkaat autoon. Talvirenkaita ei toki nyt vielä tarvita, varsinkaan kun autolla ei ajeta. Sää on aurinkoinen ja lumeton, lämpötila pari astetta positiivisella puolella Celsiuksen asteikolla.

Itse renkaanvaihtotyö sujui rutiinilla lähes jokavuotiseen malliin. Tuo linkitetyssä jutussa oleva kirves ei ollut nyt käytössä, vaan suurempi Fiskars. Varsinkin etupyörillä on joskus taipumus jumittua kiinni vanteen keskiaukon ympäristöstä, ja silloin on hyvä olla käsillä astalo, jolla huitaista vanteen reunaan. Koska en omista aluvanteita enkä pinnapyöriä, en tiedä, juuttuvatko ne yhtä helposti kuin nämä köyhien kiekot, ja uskaltaako niitä kirveellä lyödä. Nyt piti vasenta etupyörää kajauttaa pari kertaa.

Pinnapyöriä käytettiin vielä 1960-luvun brittiurheiluautoissa. MG:n, Jaguarin ja Aston Martinin renkaanvaihto sujui irroittamalla pyörän keskellä oleva siipimutterin tapainen. Työkaluna käytettiin lyijyvasaraa. Formula ykkösissä kakkara on kiinni myös yhdellä mutterilla ja irtoaa ja kiinnittyy huomattavasti nopeammin kuin tämänpäiväinen urakka kotipihalla, mutta Nissanissa ei istunutkaan Kimi eikä kukaan muukaan kaasua painamassa.

Pientä kiusaa yrittivät tehdä toisilleen myös keskustelijat eilisessä vaaliohjelmassa. Onneksi toiselta kanavalta tuli Hans Välimäki, joka kävi tekemässä sushia Berliinissä Robert Heleniuksen kotona. Muistaakseni Hans kiusasi aikoinaan kokkikilpailuohjelmassa jotakuta, joka oli erehtynyt käyttämään epäeettistä tonnikalaa ruoka-annoksessaan. Berliinin kalatorilta ostettu tonnikala ei näyttänyt olevan epäeettistä, koska se kelpasi hyvin sushiainekseksi. Sitä tarvittiin, koska nyrkkeilijä tarvitsee työskentelyään tukemaan proteiinia, ja päätä lyhempi Välimäki ei sitten kai halunnut vastustella...

 Mitä taas poliittisiin keskustelijoihin tulee, hieraisin silmiäni, kun näin tämän näköisen miehen pöydän takana istumassa. Tuohan oli se, joka roikkui kellon viisarista amerikkalaisessa elokuvassa.

Save water

Kävin vaihtamassa autoon talvirenkaat, tai oikeastaan huoltoaseman mies ne vaihtoi. Kehui, että viimeisillään ovat, mutta eiköhän tässä vielä sulia kelejä riitä.

Viime vuonna suoritin vaihtotoimenpiteen vielä itse, mutta nyt sitten en. Kuvassa oleva näky huoltsikan pihassa ilahdutti minua suuresti - kaikki säästö on kotiinpäin.

Lunta tulvillaan

Yllä jälleen maisema, jota olen käynyt muutaman kerran kuvaamassa. Tällä kertaa siitä ei ole tietoteknisin konstein poistettu mitään eikä lisättykään. Kerroin edellisellä kerralla, että alkuperäisessä oli muun tavaran ohella sähköfirman Hiace, mutta kyllä se sittenkin oli Volkswagen.

Alemmassa kuvassa taas ei ole Hiace eikä Volkkari, vaan brittivalmisteinen japanilaisauto. Talvirenkaiden vaihto on siinä meneillään, viimeistä pyörää vaihdetaan. Kiire on kova, ettei lumi ehdi sulaa ennenkuin renkaat on vaihdettu.

Kokemattomalle pyöränvaihtajalle tässä ohjeet, kuinka tulee toimia hyvään lopputulokseen päästäkseen:

Varusteet:

- 4 talvirengasta, jotka ovat kooltansa sopivia kohteeseensa (tässä tapauksessa 205 R 60 17 tuuman vanteilla)
- ristikkoavain
- auton mukana tullut pyöränmutterin avain
- kirves tai suurehko leka
- metalliputki, jonka sisään pyöränmutterinavaimen varsi mahtuu
- nosturi eli tunkki ja siihen kuuluva kampi
- laudanpätkä tai kovalevyä

Toiminta:

- Aja auto tasaiselle paikalle, sammuta moottori, laita vaihde ykköselle tai pakille ja vedä käsijarru päälle.
- Tunnustele sormillasi auton alareunaa löytääksesi tunkin nostokohdan.
- Laita tunkki paikalleen ja kierrä, niin että se jää kiinni, mutta ei nosta vielä autoa.
- Poista pölykapseli.
- Laita ristikkoavain mutteriin ja iske kirveellä avaimen suoraan sivulle sojottavan osan päähän kovaa. Tämä helpottaa kiinni juuttuneen mutterin avautumista. Muista - jos käytät kirvestä - lyödä hamarapuolella.
- Pujota pyöränmutterinavain putkeen, laita se kiinni mutteriin ja väännä pitkää vipuvartta käyttäen vastapäivään, jos mutterit ovat tavallisia eivätkä varkaudenestomuttereita, jotka saattavat toimia päinvastaiseen suuntaan.
- Toista kaksi edellistä vaihetta jokaisen mutterin kohdalla.
- Nosta auton pyörä tunkilla riittävän korkealle irti maasta.
- Irroita mutterit ristikkoavaimella. Jos tuntuu, että avain on liian suuri tai pieni, voit kokeilla ristikon muita vaihtoehtoja. Neljässä haarassa on jokaisessa erisuuruinen mutteripesä.
- Ota pyörä irti paikaltaan ja aseta talvipyörä tilalle.
- Kiristä muttereita hiukan, järjestyksessä 1-3-5-2-4.
- Laske auto maahan ja kiristä mutterit kunnolla äskeisessä järjestyksessä.
- Samat ohjeet pätevät kaikkien neljän pyörän kohdalla.

Kauppamatkustaja Jesse Hartikkala, josta olen kertonut parissa aikaisemmassa artikkelissani, ajeli joskus takavuosina, jolloin Suomessa oli vielä suuria psykiatrisia hoitolaitoksia laajoine puistoalueineen, erään sellaisen ohi. Tiellä oli joku terävä esine, joka puhkaisi hänen autonsa renkaan. Hartikkala kävi renkaanvaihtoon ja sai pyörän irti. Mutterit hän laittoi pölykapselin päälle tielle. Ennenkuin työ jatkui, hän tunsi tarvetta pistäytyä tienohessa pusikossa. Palatessaan hän näki mutterit kadonneiksi.

Hartikkala kiroili suureen ääneen epätoivoisena, ja eräs puistossa ollut potilas tuli kysymään, mikä oli hätänä. Kuultuaan syyn epätoivoon hän neuvoi ottamaan jokaisesta jäljellä olevasta pyörästä yhden mutterin; tokihan pyörät huoltoasemalle asti pysyisivät paikallaan kolmellakin.

Hartikkala oli ihmeissään:
- Etkös sinä ole, no hm vähän..., kuinkas sinä nyt noin hyvän neuvon hokasit?
- Voinhan minä olla hullu, mutta en minä tyhmä ole.