Kapyysin kutsu - pentterin parhaita

Kuukausi sitten kirjoittelin sisävesimatkailusta Saimaan vesistössä. S/S Leppävirta II:n vieraskirjaa siinä analysoitiin. Matkalla pitää myös syödä, että jaksaa. Laivan kapyysissa loihdittiin herkkuja ruokapöytään, ja tässä esitellään neljän varustamon yhteinen ravintolahinnasto. Kuvassa oleva lista on "nykäsemätön", hintoja ei siihen ole lisätty. Tarjottavat esitellään viidellä kielellä, ja kansikuvassa olevasta yhdestä pöytälipusta päätellen kuva on otettu vuosien 1933-1945 välisenä aikana.

"Viiniä ja olutta tarjoillaan ruokien kera Alkon hinnoilla", todetaan listan alalaidassa. Kieltolakikin on ollutta ja mennyttä.

Juhani Ahon kirjassa "Helsinkiin" nuori ylioppilas Antti matkustaa Kuopiosta Lappeenrantaan laivalla, ja se matka tarjoilusta ja meiningistä päätellen  tehdään ennen kieltolakia. Savonlinnassa saapuu laivaan herraseurue kuin ravintolaan ikään ja poistuu taas laivan lähtiessä jatkamaan matkaansa. 

Virvoitusjuomista on tarjolla "Sitroona soodan" ja "Limonaadin" lisäksi "Orange tahi Valencia", josta Valenciaa ei ole käännetty muille kielille. Valencia oli muistaakseni veriappelsiinijuoma. Hopeatee on tavallisesti kuumaa vettä joko maidon kera tai ilman. Englanniksi ja ranskaksi kerrotaan juoman sisältävän vettä, sitruunamehua ja sokeria.

Suurenna kuvia klikkaamalla.

Surfailua Saimaalla ja netissä

Kuvassa savuava S/S Leppävirta II valmistui Varkaudessa v. 1904 ja tuli Leppävirran Höyrylaiva Oy:n käyttöön ajamaan linjaliikennettä Savonlinnan ja Kuopion välille; tätä kesti 1950 -luvun lopulle saakka. Myöhemmin tehtiin Viikko Saimaalla-risteilyjä. Laivan omisti välillä Saimaan Höyrylaivat Oy, jolta Leppävirran kunta osti sen konkurssihuutokaupassa 1980-luvun alussa. Nykyään laiva purjehtii tilausliikenteessä uudessa kotisatamassa uudelleen perustetun Leppävirran Höyrylaiva Oy:n väreissä Leppävirta-nimisenä.

Seuraavassa on poimintoja laivan vieraskirjasta 1930-luvulta parikymmentä vuotta eteenpäin. Netistä on etsitty matkustajia nimien perusteella - aika hyviä löytöjä on tullutkin, kansainvälinen meininki on Savon vesillä vallinnut 1930-luvulla.

Laiva oli tärkeä kulkuväline Savossa vielä 1930-luvulla, vaikka autoliikenne olikin jo viemässä kiireisiä kulkijoita pois vesireiteiltä.

Heinäkuun puolivälissä 1937 laivan vieraskirjassa on seuraava K. I. Karttusen merkintä:

"Saimaan höyrylaivaliikenteen historian aineksia keräämässä. Leppävirroille tultiin laivalla, joka Savon sinistä valtatietä on kulkenut, tietä, jota aikanaan Concordia, Ainamo, (Pekka Kansasen) Yrjö Koskinen ovat kulkeneet edellisellä vuosisadalla. Nyt ovat kulkuneuvot erinomaiset, mutta vain suuret luonnonihailijat tuhansien järvien maassa tätä kauneutta tulevat katsomaan. Autot ja pölyinen maantie nielevät sen joukon, jolla on aina kiire ja eivät ymmärrä nauttia auringosta, kesästä ja veden hengestä, minkä vain ihanteellisen kaunis vesireitti, hyvä laiva ja ystävällinen kapteeni voivat tarjota. Kiitos soikoon kauniina myös laivan isännille, jotka laivansa kunnossa pitävät."

Laivan sympaattiset kapteenit, Lindfors ja Savolainen rouvineen saavat kehuja monella kielellä. Lupsakkuus ja vieraanvaraisuus tekevät vaikutuksen matkustajiin. Näyttää siltä, että savolainen kapteenipariskunta on monelle suurempi elämys kuin järvimaisemat.

" 'Tenei te tangata parua tua’ as we say in Maori ", kuuluu uusiseelantilaisten tervehdys kapteenille.

"The Captain is the pearl of the oyster of Saima, " Leatherheadista, Englannista tullut turisti hehkuttaa.

Matkustajia on laivalla joka puolelta Suomea, Viipurista Ouluun, Vaasasta Sotkamoon. Hämäläiset ylistävät Savon kauneutta, mutta kertovat myös Hämeessä olevan katsomisen arvoisia maisemia. Suomalaisia julkkiksia edustaa Kansallisteatterin Fanny -näytelmäkiertue, jossa ovat mukana Uuno Montonen, Aino-Inkeri Notkola, Aku Korhonen, Joel Rinne ja Yrjö Tuominen. 

Leppävirran ja Varkauden seudulta kotoisin on diplomaatin puoliso Rakel Kansanen-Toivola, joka tunnetaan taidelahjoituksistaan Varkauden taidemuseolle. Hänen isänsä oli maakauppias ja sahanomistaja Pekka Kansanen, jonka höyrylaivat kuljettivat ihmisiä ja tavaraa ulkomaita myöten. Kansanen-Toivolan seurueessa matkustaa amerikkalainen valokuvaaja ja matkakirjailija Burton Holmes. Holmes on 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa kiertänyt lähes koko maailman ja julkaissut matkaoppaita sekä pitänyt yleisöluentoja käymistään paikoista. Holmes on kuvannut Kiinan Bokserikapinaa, Yukonin kultaryntäystä, Pariisin maailmannäyttelyä, Panaman kanavan rakentamista ja Etnan purkausta v. 1906.

Ulkomaisia turisteja on kirjan epäselvistä nimikirjoituksista laskettuna noin 30 eri maasta, joukossa Hollannin siirtomaat Jaava ja Surinam. Ruotsista on eniten, toiseksi tulee Britannia ja yllättäen vasta kolmanneksi Saksa. Seuraavina ovat Tanska, USA, Latvia, Viro ja Tsekkoslovakia. Ruotsista ja Britanniasta on n. 120 matkaajaa, Saksasta hiukan yli sata. Tarkkoja lukuja en esitä, koska monet nimet - maannimetkin - ovat epäselviä, ja usein vain perheenpää on kirjoittanut koko joukkueensa puolesta lukumäärää tarkemmin ilmoittamatta.

Heinäkuussa 1936 palailee Lappeenrannan herättäjäjuhlille osallistunut joukko laivalla Savoon. Mukana on mm. kirjailija Aili Simojoki. Samalla kyydillä matkustaa myös virolainen kirjailija Friedebert Tuglas vaimoineen. " Ilus teekond, head inimesed! ", kuuluu hänen viestinsä.

Seuraavana päivänä laivalla on hollantilaisen Pullman-klubin jäseniä viitisentoista henkeä ja heidän lisäkseen Glasgowista pari McHattieta ja George I. Bryden.

"Upeasta matkasta, auringosta ja kauniista luonnosta sekä maukkaasta olympialaisten avajaisjuhlapäivällisistä parhain kiitos ystävälliselle isäntäväelle." Näin kirjoittavat helsinkiläiset Liisa ja Heikki Brotherus 1.8. 1936.

"Suosittelemme laivareittiä, joka tarjoaa matkailijalle mitä nautintorikkaampia nähtävyyksiä idyllisestä ja koskemattomasta luonnosta lähtien nykyhetkeen tekniikan komeisiin luomuksiin saakka!

Obs! Herkuttelijoille erikoisuus: päivällispöytä! "

Edellä olevan tekstin on signeerannut Ove 20.7. 1935.

Myös brittejä laivan tarjoukset ovat ihastuttaneet:

"The view of an English lunch, on the after-deck, as rest,

Is - they don 't know which is the best,

The Lake, the ship, or the lunch. "

Vuoden 1935 elokuussa sir Malcolm Watson, kansainvälisesti tunnettu malariatutkija, toteaa lakonisen verbittömästi:

"A very pleasant trip. Food very good. Captain very pleasant cheerful(?). Scenery equal to lnland sea of Japan. "

Muitakin tiedemiehiä liikkuu Saimaalla 1930 -luvulla. Eräs heistä on liettualainen professori ja maantieteilijä Kazys Pakstas, joka muuttaa myöhemmin Yhdysvaltoihin. Toinen tunnettu liettualainen Leppävirta-laivalla on säveltäjä Vladas Jakubenas. Myös tsekkoslovakialaista säveltaidetta luonut Karel Prochatzka matkusti Kuopion ja Savonlinnan väliä.

Tanskalaisia ja hollantilaisia on vuosien mittaan runsaasti laivalla. Hollantilaisperäinen on myös Paramaribosta, Surinamista, kotoisin oleva H. de Vries. HJ de VRIES –yhtymä on nykyään suuri monialayritys Surinamissa. Lähetin muutamia vuosia sitten sähköpostia heille ja liitin siihen kuvan nimikirjoituksesta. Vastaus tuli välittömästi, jossa kerrottiin kyseessä olevan nykyisen johtajan isoisä tai setä.

Jo edellä on mainittu virolainen kirjailija Tuglas, joka oli Suomen ystävä ja tuntija, asuikin Suomessa aikansa. Hänen lisäkseen virolaisten turistien joukossa on tarttolainen metsätieteilijä K. Verberg, joka on julkaissut metsänhoidollisia teoksia, kuten "Puidu kasutamine majapidamises" ja vuosikirjaa "Eesti Metsanduse aastaraamat". Suomen ystävä ja kirkollisten suhteiden ylläpitäjä oli unkarilainen tuomiorovasti Emil Koren. Suomalaisista kirkonmiehistä on laivalla matkaa tehnyt mm. rovasti Walter Lampén, kirjailija Ernst Iso-Keisari Lampénin veli. Iso-Keisari kuvailee eräässä matkakertomuksessaan, kuinka Leppävirran kirkonkylän maisema virralta muistuttaa Bosborin salmea, jonka varrella kohoaa Hagia Sofia, eli Leppävirran kivikirkko. Walter Lampén mainitaan ensimmäisenä Stockmannin autoasiakkaana. Hän osti liikkeestä Fordin vuonna 1904 herättäen hämmennystä ja ties pahennustakin seurakuntalaistensa keskuudessa autoiluharrastuksellaan.

Kirkollista taidetta edustaa New Yorkin Brooklynista tuleva Jessie van Brunt, jonka suunnittelemia lasimaalauksia on kirkkojen ikkunoissa USA:n lisäksi Kanadassa, Sveitsissä, Ranskassa, Hollannissa, Norjassa, Englannissa, Intiassa and Uudessa Seelannissa.

"Our trip with our charming host and hostess -Captain and Mrs Lindfors will always he a delightful memory."

Reimsin kauppakorkeakoulun rehtori Lecompte ja Ranskan Suomen ja Baltian maiden sotilasasiamies Abraham tekevät matkaa vaimoineen heinäkuussa 1934, ja seuraavassa kuussa laivalla on Douglas A. Allan, Liverpoolin kaupunginmuseon johtaja.

"We have greatly enjoyed the sail trough the wonderful lakes and appreciated all your kindnes to

us.”

Linkki edellä johdattaa Liverpoolin museon historiaan, kuvia löytyy Pdf-sivulta 123 eteenpäin. Allan teki museosta niin suositun, että koululaisten ja nuorison käyntiä siellä piti rajoittaa. Museo tuhoutui pahoin saksalaisten pommituksissa vuonna 1941.

Tulevien maailmantapahtumien enteet ovat jo ehkä aistittavissa. Tuomari Kurt Heiss(?) Lyypekistä on runoillut elokuussa 1936:

"Bei Regen u. heiss Sonnenschein

stets fährt der Kapten alles fein.

Suomi hei hei hei!

Heil Hitler! "

Mielenkiintoisia nimiä; millä asioilla Suomessa liikkuu brasilialainen liikemies ja tunnetun poliitikon jälkeläinen Oswaldo de Amaral Carvalho tai Pekingin kotipaikakseen ilmoittanut Priscilla Beattie? Keitä ovat amerikkalaiset Mrs George C. Bush ja Emma L. Kennedy?

Viimeinen saksalainen turisti ennen sotaa on Herbert Meyer Itä-Preussin Königsbergistä, viimeinen ulkomaalainen Nils, jonka sukunimestä ei saa selvää, Gävlestä elokuun lopulla 1939.

Kesä 1940 mahtuu kahdelle sivulle; turisteja on vähän ja laivan "tavalliset" Kuopioon,

Savonlinnaan, Varkauteen, Rantasalmelle ja Leppävirralle asioilleen menevät matkustajat eivät kirjoita vieraskirjaan nimeään.

Risteilyvuoden päättää rengasmatkailijakaksikko seuraavasti:

"Hauskaa on ollut, joko enemmän tai vähemmän. Samaa teille."

Ainakin seuraavista maista on matkustajia Savon vesillä 30 -luvulla:

Ruotsi, Britannia, (Englanti, Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti), Saksa, Tanska, USA, Hollanti, Latvia, Viro, Tsekkoslovakia, Itävalta, Norja, Sveitsi, Liettua, Unkari, Ranska, Belgia, Australia, Italia, Kanada, Turkki, Uusi Seelanti, Romania, Brasilia, Jaava, Kreikka, Surinam, Puola ja Kiina.

Blue Monday

Mikäli brittitutkimukseen on uskominen - ja miksi emme uskoisi (sit. Peter Nyman) - vietämme vuoden synkintä päivää, Blue Monday, joka tänä vuonna sattuu tammikuun 18. päiväksi. Tutkimus perustelee ajankohdan kurjuutta sillä, että joulun VISA- ja muut laskut lankeavat, on kylmää ja muutenkin surkeaa, palkkapäivään sillä enemmistöllä, jolle se koittaa 15. päivä, on vielä pitkä aika. Mutta jotain mukavaakin on sattunut 18. tammikuuta; kapteeni James Cook löysi tuolloin Havaijin saaret, jotka hän nimitti Sandwich-saariksi, koska alkuasukkaat kantoivat tutkimusretkikunnalle kukkuroittain tanskalaistyylisiä smörrebröd-voileipiä tuliaisiksi. Kun Cook sitten toisen kerran seuraavana vuonna saapui saarelle, tuli riita, ei sinapista, vaan pöllitystä laivaveneestä, ja Cook, jolla kertomusten mukaan eivät kaikki mesaanipurjeet enää pysyneet takilassa, tuli tapetuksi seuranneessa kahakassa.

Päivän taidekuvana sir Nathaniel Dance-Hollandin maalaama virallinen muotokuva n.v. 1775. National Maritime Museumissa Greenwichissä sitä voi käydä ihailemassa.

Päivän taidekuva II

Radiovastaanottimesta on saatu ottaa vastaan tietoa eräässä Aurajoen (Aurajoki on ainoa joki Suomessa, joka on saanut nimensä oluen mukaan) varrella sijaitsevassa kaupungissa pidettävästä näyttelystä, joka tuo esille venäläistä avantgardea.

Yksi esillä olevista taiteilijoista on moniottelija A. Rodtshenko, jonka katseltavina olevia töitä epäillään väärennöksiksi.

Yllä oleva kuva on Rodtshenkon filmijuliste elokuvaan "Panssarilaiva Potemkin". Potemkin ei toki seilannut Aurajoella, vaan Odessan seuduilla, jossa pilaantunut ruoka aiheutti kapinan.

Urhon päivänä

Punakaartilaisten marssissa lauletaan mm. että "urhojansa kansanvalta nostaa esiin kaikkialta."

Tähän on nostettu esiin demokraattisten päätösten mukaan rakennettuja icebreakereita, mm. Urho, jotka odottelevat meren jäätymistä. Toivottavasti sitä nyt ei kuitenkaan tapahdu vielä muutamaan kuukauteen, vaikka miehistöllä kova hinku olisikin töihin pääsemään.

Siteeratun laulun sävel koostuu säkeistön alun ruotsalaisesta onnittelulaulusta, "ja må han leva" ja loppuosa saksalaisesta nuorisobiisistä. Mainittakoon, että Saksassa Kolmannen Valtakunnan aikana laulettu, nykyään kielletty Die Fahne etc. on riimitelty vanhaan merimieslaulun säveleeseen ja on myös lähes sama kuin ruotsalainen virsi O store Gud. Sanoissa toki on eroa.
Tässä vielä amerikkalainen versio.

Urhon kuva on Wikipediasta.

Ice breaker recipe:

3/4 oz dark rum
1/4 oz cognac
1/4 oz gin
2 oz lemon juice
1 oz orange juice
1/2 oz creme de noyaux

Pour all ingredients into a cocktail shaker half-filled with ice cubes. Shake well. Strain into a highball glass, garnish with a fruit flag, and serve.

Kännykkäkeskusteluja XII

- Sammati kunnas!
- Tääl puhu Lönnrooti, päivää!
- Päivää, oleks tei se paikkari poika, kun o mailmal oppimaa menny?
- Kyl maar mää vaan se ole, ja mää tahtosi vähä tiarustel, jot kai kunnal vähä yhtee kultuurhankkeesee olis apuu anta.
- Mut eiks tei ole lääkär, kuis siihe tyähö ny sit kultuur mahtaa kuulu?
- Kylhä mää lääkär ole, mut mää tahtosi käyrä kokoomas suamalaisi kansanrunoi. Jos niist vaik mahtas saara kirja aikaa. Niis o paljo fiksuut, jok ois hyvä panna talte.
- Kyl mu valitettavast täyty sanno, jot kunna kassa o iha typöse tyhi, mut voiraaha me joskus tulevin vuasin vaik patsas paljastaa teiti möki pihal, jos siihe o aihet.

(Kuva: Elias Lönnrot-laiva Leppävirran Konnuksen kanavassa, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.)

Osmoosi

Osmoosille pätee sama termodynaaminen sääntö kuin diffuusiollekin: veden liike on suuremmasta potentiaali(energia)tilasta pienempään.

Käytännössä määritellään vesipotentiaali (), joka saadaan jakamalla kemiallinen potentiaali (J mol^-1) veden osittaisella molaarisella tilavuudella (1 mooli vettä vastaa m³mol^-1.) Vesipotentiaali on periaatteessa sama asia, kuin veden Gibbsin vapaa energia per yksikkötilavuus, ja se mitataan J m^-3 (= Pa). Tämänhän me kaikki muistamme, ainakin näin Osmon päivän kunniaksi. Päivän taidekuva taas on J. Dahlin maalaama, ja se esittää fregatti Osmoa, joka nykyään lepää merenpohjassa Uudessakaupungissa.