Kuvassa savuava S/S Leppävirta II valmistui Varkaudessa v. 1904 ja tuli Leppävirran Höyrylaiva Oy:n käyttöön
ajamaan linjaliikennettä Savonlinnan ja Kuopion välille; tätä kesti 1950 -luvun
lopulle saakka. Myöhemmin tehtiin Viikko Saimaalla-risteilyjä. Laivan omisti
välillä Saimaan Höyrylaivat Oy, jolta Leppävirran kunta osti sen
konkurssihuutokaupassa 1980-luvun alussa. Nykyään laiva purjehtii tilausliikenteessä uudessa kotisatamassa uudelleen
perustetun Leppävirran Höyrylaiva Oy:n väreissä Leppävirta-nimisenä.
Seuraavassa on poimintoja laivan vieraskirjasta 1930-luvulta parikymmentä vuotta eteenpäin. Netistä on etsitty matkustajia nimien perusteella - aika hyviä löytöjä on tullutkin, kansainvälinen meininki on Savon vesillä vallinnut 1930-luvulla.
Laiva oli tärkeä kulkuväline Savossa vielä 1930-luvulla, vaikka
autoliikenne olikin jo viemässä kiireisiä kulkijoita pois vesireiteiltä.
Heinäkuun puolivälissä 1937 laivan vieraskirjassa on seuraava K. I. Karttusen merkintä:
"Saimaan höyrylaivaliikenteen historian aineksia
keräämässä. Leppävirroille tultiin laivalla, joka Savon sinistä valtatietä on
kulkenut, tietä, jota aikanaan Concordia, Ainamo, (Pekka Kansasen) Yrjö Koskinen ovat kulkeneet edellisellä
vuosisadalla. Nyt ovat kulkuneuvot erinomaiset, mutta vain suuret
luonnonihailijat tuhansien järvien maassa tätä kauneutta tulevat katsomaan.
Autot ja pölyinen maantie nielevät sen joukon, jolla on aina kiire ja eivät
ymmärrä nauttia auringosta, kesästä ja veden hengestä, minkä vain ihanteellisen
kaunis vesireitti, hyvä laiva ja ystävällinen kapteeni voivat tarjota. Kiitos
soikoon kauniina myös laivan isännille, jotka laivansa kunnossa pitävät."
Laivan sympaattiset kapteenit, Lindfors ja Savolainen rouvineen saavat
kehuja monella kielellä. Lupsakkuus ja vieraanvaraisuus tekevät vaikutuksen
matkustajiin. Näyttää siltä, että savolainen kapteenipariskunta on monelle suurempi
elämys kuin järvimaisemat.
" 'Tenei te tangata parua
tua’ as we say in Maori ", kuuluu uusiseelantilaisten tervehdys kapteenille.
"The Captain is the pearl of the oyster
of Saima, " Leatherheadista, Englannista tullut turisti hehkuttaa.
Matkustajia on laivalla joka puolelta Suomea, Viipurista Ouluun,
Vaasasta Sotkamoon. Hämäläiset ylistävät Savon kauneutta, mutta kertovat myös
Hämeessä olevan katsomisen arvoisia maisemia. Suomalaisia julkkiksia edustaa
Kansallisteatterin Fanny -näytelmäkiertue, jossa ovat mukana Uuno Montonen,
Aino-Inkeri Notkola, Aku Korhonen, Joel Rinne ja Yrjö Tuominen.
Leppävirran ja
Varkauden seudulta kotoisin on diplomaatin puoliso Rakel Kansanen-Toivola, joka
tunnetaan taidelahjoituksistaan Varkauden taidemuseolle. Hänen isänsä oli
maakauppias ja sahanomistaja Pekka Kansanen, jonka höyrylaivat kuljettivat
ihmisiä ja tavaraa ulkomaita myöten.
Kansanen-Toivolan seurueessa
matkustaa amerikkalainen valokuvaaja ja matkakirjailija Burton Holmes. Holmes
on 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa kiertänyt lähes koko maailman
ja julkaissut matkaoppaita sekä pitänyt yleisöluentoja käymistään paikoista. Holmes on kuvannut Kiinan
Bokserikapinaa, Yukonin kultaryntäystä, Pariisin maailmannäyttelyä, Panaman
kanavan rakentamista ja Etnan purkausta v. 1906.
Linkki edellä johdattaa Liverpoolin museon historiaan, kuvia löytyy Pdf-sivulta 123 eteenpäin. Allan teki museosta niin suositun, että koululaisten ja nuorison käyntiä siellä piti rajoittaa. Museo tuhoutui pahoin saksalaisten pommituksissa vuonna 1941.
Ulkomaisia turisteja on kirjan epäselvistä nimikirjoituksista
laskettuna noin 30 eri maasta, joukossa Hollannin siirtomaat Jaava ja Surinam.
Ruotsista on eniten, toiseksi tulee Britannia ja yllättäen vasta kolmanneksi
Saksa. Seuraavina ovat Tanska, USA, Latvia, Viro ja Tsekkoslovakia. Ruotsista
ja Britanniasta on n. 120 matkaajaa, Saksasta hiukan yli sata. Tarkkoja lukuja
en esitä, koska monet nimet - maannimetkin - ovat epäselviä, ja usein vain
perheenpää on kirjoittanut koko joukkueensa puolesta lukumäärää tarkemmin
ilmoittamatta.
Heinäkuussa 1936 palailee Lappeenrannan herättäjäjuhlille osallistunut
joukko laivalla Savoon. Mukana on mm. kirjailija Aili Simojoki. Samalla
kyydillä matkustaa myös virolainen kirjailija Friedebert Tuglas vaimoineen.
" Ilus teekond, head inimesed! ",
kuuluu hänen viestinsä.
Seuraavana päivänä laivalla on hollantilaisen Pullman-klubin jäseniä
viitisentoista henkeä ja heidän lisäkseen Glasgowista pari McHattieta ja George
I. Bryden.
"Upeasta matkasta,
auringosta ja kauniista luonnosta sekä maukkaasta olympialaisten avajaisjuhlapäivällisistä
parhain kiitos ystävälliselle isäntäväelle." Näin kirjoittavat
helsinkiläiset Liisa ja Heikki Brotherus 1.8. 1936.
"Suosittelemme
laivareittiä, joka tarjoaa matkailijalle mitä nautintorikkaampia nähtävyyksiä
idyllisestä ja koskemattomasta luonnosta lähtien nykyhetkeen tekniikan
komeisiin luomuksiin saakka!
Obs! Herkuttelijoille erikoisuus: päivällispöytä! "
Edellä olevan tekstin on signeerannut Ove 20.7. 1935.
Myös brittejä laivan tarjoukset ovat ihastuttaneet:
"The view of an English lunch, on the after-deck, as rest,
Is -
they don 't know which is the best,
The Lake , the ship, or the lunch. "
Vuoden 1935 elokuussa sir Malcolm Watson, kansainvälisesti tunnettu
malariatutkija, toteaa lakonisen verbittömästi:
"A
very pleasant trip. Food very good. Captain very pleasant cheerful(?). Scenery equal to lnland sea of
Japan. "
Muitakin tiedemiehiä liikkuu Saimaalla 1930 -luvulla. Eräs heistä on
liettualainen professori ja maantieteilijä Kazys Pakstas, joka muuttaa
myöhemmin Yhdysvaltoihin. Toinen tunnettu liettualainen Leppävirta-laivalla on
säveltäjä Vladas Jakubenas. Myös tsekkoslovakialaista säveltaidetta luonut
Karel Prochatzka matkusti Kuopion ja Savonlinnan väliä.
Tanskalaisia ja hollantilaisia on vuosien mittaan runsaasti laivalla.
Hollantilaisperäinen on myös Paramaribosta, Surinamista, kotoisin oleva H. de Vries. HJ de VRIES –yhtymä on nykyään suuri monialayritys Surinamissa. Lähetin muutamia vuosia sitten sähköpostia heille ja liitin siihen kuvan nimikirjoituksesta. Vastaus tuli välittömästi, jossa kerrottiin kyseessä olevan nykyisen johtajan isoisä tai setä.
Jo edellä on mainittu virolainen kirjailija Tuglas, joka oli Suomen
ystävä ja tuntija, asuikin Suomessa aikansa. Hänen lisäkseen virolaisten
turistien joukossa on tarttolainen metsätieteilijä K. Verberg, joka on
julkaissut metsänhoidollisia teoksia, kuten "Puidu kasutamine
majapidamises" ja vuosikirjaa "Eesti Metsanduse aastaraamat".
Suomen ystävä ja kirkollisten suhteiden ylläpitäjä oli unkarilainen
tuomiorovasti Emil Koren. Suomalaisista kirkonmiehistä on laivalla matkaa
tehnyt mm. rovasti Walter Lampén, kirjailija Ernst Iso-Keisari Lampénin veli. Iso-Keisari kuvailee eräässä matkakertomuksessaan, kuinka
Leppävirran kirkonkylän maisema virralta muistuttaa Bosborin salmea, jonka
varrella kohoaa Hagia Sofia, eli Leppävirran kivikirkko. Walter Lampén
mainitaan ensimmäisenä Stockmannin autoasiakkaana. Hän osti liikkeestä
Fordin vuonna 1904 herättäen hämmennystä ja ties pahennustakin
seurakuntalaistensa keskuudessa autoiluharrastuksellaan.
Kirkollista taidetta edustaa New Yorkin Brooklynista tuleva Jessie van
Brunt, jonka suunnittelemia lasimaalauksia on kirkkojen ikkunoissa USA:n
lisäksi Kanadassa, Sveitsissä, Ranskassa, Hollannissa, Norjassa, Englannissa,
Intiassa and Uudessa Seelannissa.
"Our trip with our charming host and hostess -Captain and Mrs Lindfors
will always he a delightful memory."
Reimsin kauppakorkeakoulun rehtori Lecompte ja Ranskan Suomen ja
Baltian maiden sotilasasiamies Abraham tekevät matkaa vaimoineen heinäkuussa
1934, ja seuraavassa kuussa laivalla on Douglas A. Allan, Liverpoolin kaupunginmuseon
johtaja.
"We
have greatly enjoyed the sail trough the wonderful lakes and appreciated all
your kindnes to
us.”
Linkki edellä johdattaa Liverpoolin museon historiaan, kuvia löytyy Pdf-sivulta 123 eteenpäin. Allan teki museosta niin suositun, että koululaisten ja nuorison käyntiä siellä piti rajoittaa. Museo tuhoutui pahoin saksalaisten pommituksissa vuonna 1941.
Tulevien maailmantapahtumien enteet ovat jo ehkä aistittavissa. Tuomari
Kurt Heiss(?) Lyypekistä on runoillut elokuussa 1936:
"Bei Regen
u. heiss Sonnenschein
stets
fährt der Kapten alles fein.
Suomi hei hei hei!
Heil Hitler! "
Mielenkiintoisia nimiä; millä asioilla Suomessa liikkuu brasilialainen
liikemies ja tunnetun poliitikon jälkeläinen Oswaldo de Amaral Carvalho tai
Pekingin kotipaikakseen ilmoittanut Priscilla Beattie? Keitä ovat
amerikkalaiset Mrs George C. Bush ja Emma L. Kennedy?
Viimeinen saksalainen turisti ennen sotaa on Herbert Meyer Itä-Preussin
Königsbergistä, viimeinen ulkomaalainen Nils, jonka sukunimestä ei saa selvää,
Gävlestä elokuun lopulla 1939.
Kesä 1940 mahtuu kahdelle sivulle; turisteja on vähän ja laivan
"tavalliset" Kuopioon,
Savonlinnaan, Varkauteen, Rantasalmelle ja Leppävirralle asioilleen
menevät matkustajat eivät kirjoita vieraskirjaan nimeään.
Risteilyvuoden päättää rengasmatkailijakaksikko seuraavasti:
"Hauskaa on ollut, joko
enemmän tai vähemmän. Samaa teille."
Ainakin seuraavista maista on matkustajia Savon vesillä 30 -luvulla:
Ruotsi, Britannia, (Englanti, Skotlanti, Wales,
Pohjois-Irlanti), Saksa, Tanska, USA, Hollanti, Latvia, Viro, Tsekkoslovakia,
Itävalta, Norja, Sveitsi, Liettua, Unkari, Ranska, Belgia, Australia, Italia,
Kanada, Turkki, Uusi Seelanti, Romania, Brasilia, Jaava, Kreikka, Surinam,
Puola ja Kiina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti