Sanovat, että neljäkymmentä vuotta on näinä päivinä siitä, kun amerikkalaiset häiskät kävivät kuussa ensi kertaa. Muistanhan minä toki sen. Oltiin silloin parhaillaan sulkeisia pitämässä eräässä eteläsavolaisessa varuskunnassa ja harmitti niin perkeleellisesti, kun kesken kaiken komennettiin luokkaan töllistelemään televisiota, josta avaruustapahtumia tulvehti.Toissapäivänä mökillä radiossa puhui Eero Saarenheimo siitä, kuinka Suomen Ylellinen Radio järjesti tuolloin kuuhuulikilpailun, jossa etsittiin parasta lausetta, jonka kuunkamaralle astunut ensimmäinen olisi voinut lausua. Tietenkään suomeksi ei kukaan noista olisi osannut mitään lasauttaa, eikä varmaan sekään osaa, joka parhaillaan avaruuskävelee, vaikka Suomessa pikkuserkkuja onkin. No, voittanut kuuhuuli kuului suunnilleen näin:
- Älä saakeli tallo sitä juustoa, Biafrassa on nälkä.
Saarenheimo kertoi lautakunnasta, joka uurasti hikipäässä kuulijoitten ehdotusten parissa. Voittaneessa oli yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa ainesta, eli olisi ollut parempi, jos kuumatkaan käytetyt rahat olisi annettu Biafraan. Biafran kansallislaulukin laulettiin Paciuksen sävelellä.
Kansainvälinen huomio kiinnittyi kuitenkin siihen, mitä astronautit suustaan päästivät ensi töikseen tultuaan takaisin maaemon huomaan.
Neil Armstrongin kerrotaan lausahtaneen: "Onneksi olkoon, Mr Brodsky". Jälkeenpäin selvitettiin, että Neil oli pikkupoikana potkinut palloa pihallaan, ja peliväline oli lennähtänyt naapurin ikkunan alle, ja kun poika oli käynyt sitä sieltä hakemassa, ikkunasta oli kuulunut keskustelun pätkä, jossa Mr Brodsky oli ns. vongannut Mrs Brodskylta seksuaalista spesialiteettia, johon Mrs oli vastannut homman hoituvan sitten, kun naapurin pentu on kuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti