
Teinilehti pureutuu tässä numerossaan elokuvapolitiikkaan. Etusivun juttu alkaa Lenin-siteerauksella: "Kaikista taidemuodoista on elokuva meille tärkein". Päätoimittaja Aarniala tekikin sitten töitä tämän taidemuodon parissa mm. ohjaajana ja elokuvaa käsittelevien kirjojen kirjoittajana. Ohjaaja Risto Jarvalle ja filmikriitikko Peter von Baghille esitetään kysymyksiä suomalaisen elokuvan tekemisen kannattavuudesta, valtion tuesta, yhteistyöstä television kanssa ja elokuvavalistuksen tarpeellisuudesta. Jälkimmäinen mainitsee valistuksen tarpeellisuudesta seuraavaa:
”Toive (elokuvan opettamisesta koulussa) on kai silti utopistinen yhtä kauan kuin kirjallisuutta opetettaessa pysytään etäällä nykyhetkestä tai puhuttaessa musiikista ei haluta tietääkään iskelmistä. Toisaalta on vaikea kuvitella nykyistä opettajaa, joka suhteessaan elokuvaan olisi vähemmän ennakkoluuloinen kuin teinien valtaosa. Haittatekijöitä siis olisi kenties harrastus kehittyy ja eriytyy parhaiten oman onnensa nojassa? Suomi on se maa jossa sivistyneistöllä, ja toisaalta sen lähinnä eri taiteisiin suuntautuvalla osalla, on kaikkein olemattomin kosketus elokuvaan: jopa niin että tietämättömyydestä ylpeillään usein ja monet pitävät elokuvien näkemistä vahinkona henkensä puhtaudelle. He tarvitsevat opetusta, samoin monet filmivuokraajiksi hakeutuneet. Varmasti jokainen on luopunut toivosta kertoa filmivuokraajille että joku filmi on "tarpeellinen" tai "oleellinen" tai ”välttämätön". Vielä voimme surkutella heidän huonoa liikevaistoaan.”
Sivulla 2 Leo Lindsten kirjoittaa Informalistisesta Antonionista ja Jelena Dementjeva otsikolla "Romanttinen ikä" eräässä moskovalaisessa koulussa kokoontuvasta Brigantiini-nimisestä koululaisklubista. Tämän jutun alla on Neuvostoliitto tänään-aikakauslehden tilauslipuke. Opiskelijat saavat sen erikoishintaan, vuodeksi kahdella, kahdeksi viidellä ja kolmeksi seitsemällä markalla. Maksuvaihtoehdot ovat postisiirtotilille tai oheisena - siis rahana kirjekuoressa. Neuvostoliitto oli toki tuohon aikaan luotettava kauppakumppani, joten rahoilleen sai kyllä varmasti tahtomansa vastineen. Itellakin oli luotettava... hetkinen mikäs se oli nimeltään silloin... Potsi?
Vallilassa sijaitseva Salon Violette ja Ensikodintiellä oleva Salon Florida tarjoavat Koulu- ja vapaakortt. vast. muotileikk. kamp. ym. Permanentti 30% alennuksella.
Yhden palstan laatikossa on lueteltu Suomen Teiniliiton hallinto:
KURAATTORI
Valtiotiet.tri.
Reijo Wilenius
PUHEENJOHTAJA
Valtiot.yo.
Risto Volanen
VARAPUHEENJOHTAJA
Valtiot.yo.
Maunu Harmo
HALLITUS
Ilkka-Christian Björklund
Mirja Harma
Ukko Laurila
Kimmo Linnilä
Juhani Ojutkangas
Jeja-Pekka Roos
Pekka Räihä
Marjatta Siltalahti
Maarit Sinervo
PÄÄSIHTEERI
Hum.kand.
Ulla Niskanen
TALOUDENHOITAJA
Rva Mailis Sampo
TEINIPASTORI
Pertti Luumi
Pääkirjoituksensa Aarniala aloittaa toteamalla viisi vuotta kuluneen "elokuvamme nollapisteestä, ja kotimainen elokuvamme on vähitellen toipumassa television leviämisen, näyttelijälakon ja tuottajien lyhytnäköisen saalistuspolitiikan aiheuttamasta kuolemantaudista. Toipuminen on tosin tapahtunut ylen hitaasti ja haparoiden etupäässä valtion puoskaroinnin turvin."
Antero Tuominen kirjoittaa "Suomalaisen elokuvan suomalaisesta yhteiskunnasta" varsin laajan artikkelin, jossa kuvaa yhteiskunnallisuutta vanhentuneeksi. "Tuntemattomasta sotilaasta muodostui kansalliseepos ja vaikka se suuren yleisön silmissä nauttii suomalaisen elokuvan klassikon asemaa, ei tähän asemaan ole mitään syytä. Elokuva ei ole kriittinen kuvaus sodasta, vaikka verta roiskitaankin valkokangas täyteen, vaan se edustaa tunteenomaista asennoitumista sotaan. Tuntematon sotilas pitää yllä kansallisia arvoja aivan samoin kuin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat."
Elokuvaan liittyy myös Arhip(p)an laatima käsikirjoitus suomalaiseen agenttielokuvaan, jossa mm. kaksoisagentti Risto Reipasta esittää Ville-Veikko Salminen, porvari Reinholt Raharinnettä Spede Pasanen, vasemmistolaista Varma K. Korpista Jukka Virtanen ja susikoira Louskua Kosti Vasa.
Elokuva-artikkelien lisäksi lehdessä on kirja- ja levyarvosteluja, Jarkko Laineen runo "Tyttöni kanssa puistossa" ja uutiskatsaus "Mitä uutta Vietnamista?" Katsauksessa on siteerattu STT-AFP:tä, Uutta Suomea, Kansan Uutisia ja Päivän Sanomia.
Ilmoituksia alussa mainittujen lisäksi ovat maksaneet Oy Suomen Vanutehdas Helmi Girl-siteistä, Stockmann nuorisoputiikki club 17:stä, Seger White Horse miesten kosmetiikasta, Organon Axolon-voiteesta, Lääke Oy Syylävoiteesta, Otava sanakirjoista, Säästöpankkien keskuspankki säästöpankista ja Fazer alla näkyvästä tuotteesta.

Kaiken uhalla vielä teini Jarkko Laineen runo:
TYTTÖNI KANSSA PUISTOSSA
Tyttö puiston penkillä
hame kuin marraskuun räntäiset hautausmaat.
Tyttö kuuntele! Vieläkö laulaa, kulkue
Freedom Now.
Vieläkö haukkuvat koirat Selmassa.
Amerikka on laskenut väärin pommiensa radat.
Kylät roihuavat ja sairasauto kiitää se kylvää luoteja.
Koneita! Pilvistä välähtää aurinko heijastuen siivistä.
Kirkkojen haudat peittyvät oksennukseen:
Kiina ajautuu rantaan.
Se on katkennut käsi. Tulehtuneet silmät.
Minä itken sinua ja katolle pamahtaa osuma.
Minä itken raiskattua tyttöä.
Saatto laskeutuu alas jäistä rinnettä
lahonneet laudat matojen miljoonat käytävät.
Minä itken piestyä runoilijaa.
Sotilaat marssivat hikisinä verisinä täynnä vihaa
tahtoa tappaa ja polttaa.
Marssijoiden suut ovat yhtä viivaa
ja kiväärit jäykistyneet kuin kynnet.
Jäljet punaavat lumen.
Levyllä huutaa joku tuhon illasta.
Tuhosyntymättömille lapsille. Tuho pilville.
Kuu peittyy ruudinsavuun .
Alaston nainen vääntäytyy istualleen.
Oi Bertrand Russell.
Jack Kerouac ohjaa autosi tien sivuun silta roikkuu
katkenneena.
Bob Dylan kitarasi kansi paukahtaa halki.
Miekan sivallus! Laukaus!
Harmaa takki käsi tapailee pistoolia ja suu vääntyy.
Taivaan rata on luodin rata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti