Aikakauslehtiratsaus XXXVIII

Aikaapa onkin vierähtänyt jo aika lailla edellisestä ratsauksesta, joka käsitteli Hurtti Ukko-nimistä sota-ajan julkaisua.

Samoissa juoksuhaudoissa viivähdämme tälläkin kertaa, vuoden 1942 asemiesiltojen ja toivekonserttien merkeissä.

Marsalkan hopeatorvet on nimeltään Artturi Ropen säveltämä marssi ja siihen liittyvä paljon käytetty fanfaarisävelmä. Hopeatorvet on nimeltään Propaganda- Aseveljien julkaisema musiikkitilaisuuksiin liittyvä julkaisu, jota tarkastelemme tällä kertaa.

 Vasemmalla olevasta leikkeestä käyvät ilmi julkaisun ja julkaisijan tarpeelliset tiedot. Pääkirjoitus alkaa kertomalla edellisen tilaisuuden kulusta. Filmattu oli, ja toiveissa on nähdä tulos lähiaikoina valkokankaalla, tekstissä sanotaan.

Kirjoituksessa kerrotan edelleen lasten tuomista terveisistä isilleen, kapellimestari Ropen marssiuutuudesta, ja siitä, kuinka "mies lopetti laulamisensa kesken ja antoi kovaäänisten jatkaa esitystään. Mutta Olavi Virta, joka tällaisen tempauksen teki, onkin tunnettu äänilevylaulaja." No, runsaat parikymmentä vuotta myöhemmin tämmöiset tempaukset toistuivat - tosin eri syystä.

Äänislinnan asemiesillasta tutut Aunuksen tytöt Saara, Ruusu ja Nasti esiintyivät tanssien ja laulaen, tenori Jorma Huttunen lauloi "Bohemé-aarian" - eikä hänen tarvinnut turvautua äänilevyihin, Onni Laihanen soitti haitaria, korpraali Möttönen saapui paikalle kenttäkeittiöllä, Hannes Häyrinen esitti huumoria ja Veikko Itkonen kuulutti sujuvasti.

Lehti on taitettu erikoiseen muotoon, sivukoko on vaakasuuntainen, leveys 34 cm, korkeus 24.  Avattuna pöydällä leveys on siis lähes 70 senttiä. Nidotun keskitaitteen lisäksi julkaisu taittuu vielä keskeltä, ja kansikuva, joka tässä jutussa on ylimpänä on itse asiassa puolet takasivusta. Avattuna sivun mittaiseksi esillä on Asemiesilta n:o 37:n toivekonsertin ohjelma. Toiveita ja terveisiä on saanut lähettää toimitukseen, ja eniten toiveita saaneet kappaleet esitetään konsertissa yhteislauluina. Sanat on painettu takasivulle otsikkosivun viereen.

  Ohjelmassa mainitaan saksalainen vuoristojääkärirykmentin soittokunta. Se oli vierailulla Suomessa, ja lehdessä on säveltäjä Sulho Rannan perusteellinen artikkeli saksalaisesta sotilasmusiikista.

Perinteiseen aikakauslehtitapaan julkaisu sisältää henkilöjutun - oopperalaulaja Maini Vilppula, huumoripitoisia pakinoita, jännityskertomuksen, pilakuvia ja älynnystyröitä vaivaavia tehtäviä.

Ratkaiskaapa tämä! Aikalailla mietitytti...

Alla vielä kuvia edellisen illan esityksistä ja tulevan konsertin esiintyjistä.

Yläkuvassa korpraali Möttönen saapuu soppatykillä,
alemmassa Virta säestäjineen.

Aikakauslehtiratsaus XXXVII

Parin päivän takaisessa jutussa "Laulukilpailu" oli jo tämä Hurtti Ukko esillä. Oli puhetta, että julkaisuun vielä palataan.

Lehdessä on peräti 98 sivua kannet mukaanlukien. Parikymmentä sivua sisältää pelkästään ilmoituksia.  Mediatiedoissa kerrotaan päätoimittajan olevan luutn. P. Päiwiö, ja toimisto sijaitsee Päivärinnankadulla Helsingissä. Toimituskuntaan kuuluvat eversti Sulo Malm, eversti P.A. Autti, eversti K. Raunio, eversti G. Snellman, eversti J.O. Hannula, ev. luutn. L. Kumlin, ev. luutn. H. Parkkonen, tohtori, majuri Yrjö Ruutu ja fil.maisteri, luutn Yrjö Kilpeläinen.

Lehti ilmestyy kerran kuussa, ja sen koko tuotto liitetään Hurtti ukko-rahastoon, jonka varat käytetään yksinomaan sotainvalidien huoltotyöhön.

Nimiösivulla on toimituksellisten tietojen lisäksi jouluruno "Rintaman Joulu", kirj. korpr. Alpo Vuolle.

Kapteeni Martti Jukola kirjoittaa ensivierailusta ensimmäisessä polttamattomassa karjalaiskylässä:

"--M---n kylä, joka sijaitsi puolisen kilometriä maantiestä syrjässä ja joka ryssien kiireisen lähdön vuoksi oli jäänyt polttamatta. Näimme ensimmäisen aidon karjalaistyylisen kylän bolshevikkikomennon jälkeisessä asussa,"

TK Tenho Myllymäki kirjoittaa mannerheimristin ritari Kullervo Sippolan kaksintaisteluista vihollispanssarien kanssa, ja Pentti L. Nikulainen Bengtskärin taistelusta, jossa puolustajat olivat tornin yläkerrassa, ryssä alakerrassa ja saaren ulkopuolella sekä ystäviä että vihollisia.

Maisteri Jussi Koskiluoma kirjoittaa sotatyörintamasta, "ammattimiesten, naisten ja nuorten poikien muodostamasta uutterasta armeijasta, joka huolehtii siitä, että tulirintaman miehillä on ammuksia ja aseita".

Oikeiden sotakokemusten lisäksi lehdessä on viihteellisiä tarinoita, kuten esimerkiksi Outsiderin kertomus epäonnisten Ivanin ja Koljan partiotehtävästä.

Kuvan on piirtänyt ES, eli Erkki Salonen, myös kuvittajana tunnettu kulttuurihenkilö.

Partiotehtävä epäonnistuu, koska miehet räjäyttävät vahingossa oman tehtaansa.

Alussa mainitsemassani blogitekstissä on julkaistu Pallen laatima vuosikronikka, mutta laitetaan tähän vielä kesäkuuhun 1942 liittyvä Erkki Koposen kuva:

Huomattakoon, että Hitler lentokoneella ratsastaessaan harjoittelee perinteistä lippaanvetotervehdystä. Synttärikuvista käy ilmi, että oma tyyli oli kuitenkin käytössä.

Ei varsinaiseen sotatoimintaan, mutta sota-aikaan liittyy nimimerkki Uunon juttu Äkäisestä äijästä, joka panee töpinäksi kansanhuoltoministeriössä. Paljon on valittamisen aiheita, mutta kaikki on kuitenkin osattu järjestää olojen mukaisesti mahdollisimman hyvin. Kuvassa äkäinen äijä päättää hoitaa ministerin tehtäviä, mutta luopuu sitten urakasta.

Piirros on signeerattu samanlaisella tähdellä, jota Kari Suomalainen käytti töissään nimensä i:n pisteenä.

Lehdessä on myös lukijoille tarkoitettu neuvontapalvelu, jossa kysytään etupäässä sotakuukausipalkasta, mutta myös, miten saadaan rasvatahra pois tapetista, ja kumpiko on oikeampi tapa - kallistaa päätä eteen- vai taaksepäin - nenäverenvuodon tyrehdyttämiseksi. Vastauksessa kerrotaan, että toiset  nenätautispesialistit suosittelevat kallistamista eteenpäin ja toiset taaksepäin. Pääasia on olla hiljaa paikallaan ja puristaa nenänseinämiä kiinni. Paras keino tapetin puhdistamiseen on tehdä magnesiumista ja hiilitetrakloridista puuro, joka levitetään läikän päälle, annetaan vaikuttaa 12 tuntia ja sitten harjataan pois. Myös leseillä ja ranskanleivällä hankaamalla tapetti puhdistuu.

Kansanhuolto antaa säästöohjeita motolla: 

"Pitkälle saa tavarankin vähän 

säästäväisyys riittämähän." 

Ohjeita annetaan pukimien, jalkineitten, polttopuiden, ruokatarvikkeiden, kaikkien muidenkin taloustarvikkeiden säästämiseen ja talteenottoon.

"-- jätättekö esim. koskaan saippuan veteen tai märkänä sulamaan? Kova vesi syö saippuaa - pehmennättekö veden ennen pesua? Tuhlaatteko paperia - pyydättekö kaupasta paperikääreen tavaroille, jotka voisitte tuoda kotiin laukussa tai omassa astiassa?"

Valtava määrä pieniä ja vähän suurempiakin ilmoituksia liikkeiltä ja firmoilta ympäri Suomen on saatu lehden sivuille. Salainen ase-niminen elokuva tuli ensi-iltaan seuraavana vuonna. Siinä paljastettiin bolshevikien salaisia toimia maassamme.

Takasisäkannella kehotetaan ostamaan Riihimäen lasin asevelimalja - Kunniapaikalle joka kotiin, ja takakansi mainostaa Suomen Kuuromykkäin Liitto r.y.:n Finanssiarpoja. Pääpalkinnot ovat 2x300 000:- ja 2x100 000:-, arvan hinta on 50:-

Laulukilpailu

Koska jouluun on enää 157 yötä, julkaisen Hurtti Ukko-lehden joulunumerokilpatehtävän vuodelta 1942. Siinä kysytään, mistä kauniista lauluista ympyrät ovat peräisin. Minä tunnistin niistä oitis kuusi seitsemän kahdeksan.
Jutun mukaan Aseveikko-niminen laulukirja on Suomen eniten myyty kirja, siitä lauletaan niin kodissa kuin korsussakin. Koska Aseveikko ei kuitenkaan kuulu kokoelmaani, neljä kolme kaksi laulua jäi tunnistamatta. Kuva suurenee klikkaamalla.

Palaan lehden tarkasteluun myöhemmin aikakauslehtiratsauksen merkeissä, mutta seuraavassa kuitenkin Pallen riimittelyä kuluneen vuoden tapahtumista:

Maan matka auringon ympäri 1942

Tammikuu
Sota riehui maailmassa,
tykit paukkui Pohjolassa.
Lapsukaiset lahden yli
kutsui Svea-Mamman syli

Helmikuu
Saatiin kestää talven vaivat,
Kanaalista Saksan laivat
satamiinsa murtautuivat, -
Japsit Singaporeen uivat

Maaliskuu
Japsi Jaavankin jo otti.
Donetsissa tehtiin motti.
Suursaaress' on selvä peli
Cripps ja Gandhi neuvotteli

Huhtikuu
Ilmass' oli kevään taikaa, -
saatiin tunti kesäaikaa.
Kronstadtissa ryssän laivat
vuorollansa tällin saivat.

Toukokuu
Tyyntä merta japsit jyllää,
Libyassa Rommel ryllää,
Harkoviss' on hakaristi.
- Viina nousi juupelisti.

Kesäkuu
Kukka tuskin puhkes tuomeen,
kun jo Hitler lensi Suomeen
tervehtimään Marsalkkaamme,
kukkuroimaan kunniaamme.

Heinäkuu
Afrikassa kääntyi lehti,
Egyptiin kun Rommel ehti.
Saksa vei taas milloin minkin,
Donin, Sevastopolinkin.

Elokuu
Engelsmannin pöksyt kastui
Dieppessä kun maihin astui.
Koston kohdisti hän Gandhiin,
hän ja Nehru linnaan pantiin.

Syyskuu
Värjyi Volga, Stalingraadi,
apua taas ryssä vaati.
Täällä nähtiin taika talkoon,
käytiin kiinni koivuhalkoon.

Lokakuu
Kilpalinnan kantaväki
ihastellen täällä näki,
kuinka juoksee Gunder "Häki",
jolle kukkuu maineen käki.

Marraskuu
Jenkit heitti taistohanskan,
hyökkäs siirtomaihin Ranskan.
Sota siirtyi Afrikkahan,
pantiin hihat heilumahan.

Joulukuu
Vuosi vaipuu hangen poveen,
Pukki kolkuttaa taas oveen,
pula-ajan lahjat tuoden, -
Onni matkaan uuden vuoden! -

Aikakauslehtiratsaus XXXVI

Pitkästä aikaa aikakauslehtien pariin. Tällä kertaa Valo vuodelta 1927. Ratsaus liittyy edelliseen tekstiini, koska kirjaston poistoaarteita hakiessani sieltä tarttui mukaan neljä paksua sidosta näitä lehtiä vuosilta 1926 ja -27.

Esittelysivulla osan V sidoksessa on mainittu julkaisun olevan tanskalaisen "Fremin" mukaan toimitettu. Toimittajaniiloina ovat Niilo Liakka ja Niilo Kärki. Mottona ja teemana on "Tiedettä kaikille".

Avustaneet: Tri Erik Ahlman, Liikemies Kalle K. Auermaa, Maist. Erik Bruun, Maist Aarne Europaeus, Maist. Martti Haavio, Maist. Vilma Haavio, Maist. Ilmari Heikinheimo, Tri V. A. Heiskanen, Lehtori Viljo Hornborg, Kirjailija O. J. Joutsen, Maist. Martti Jukola, Tri Niilo Jännes, Maist. Toini Jännes, Maist. Ilmari Jäämaa, Maist. Yrjö Karilas, Maist. O. Kostiainen, Maist. Katri Laine, Maist. M. Lappi-Seppälä, Maist. Aino Nissinen, Yliopp. Jorma Pohjanpalo, Maist. Osmo U. Porkka, Prof. Martti Rapola, Johtaja A. Ruokosalmi, Lehtori K. A. Saarimaa, Tri Artturi Salokannel, Taiteilija Eero Salola, Lehtori Hannes Salovaara, Lehtori J. Soisalon-Soininen, Lääk. -kand. Aino Särkkä, Maist. J. Timonen, Tri A. E. Tudeer, Maist. Niilo A. Vappula, Maist. Heikki Waris, Kirjailija LauriViljanen, Lakit. -kand. Allan Viranko.

Sidokset sisältävät A- ja B-sarjan niteitä. Yllä olevasta kansikuvasta käy ilmi, että käsittelyssä oleva on sarjaa A. Sarjan niteiden aihesisällys on:
Menestys, Ihmiselämä, Luonto, Menneet ajat ja Kielet.

Kannen sisäsivulla on Jean-Francois Milletin tunnettu maalaus. Artikkeli hänestä jatkuu takakannen sisäsivulla ja takakannessa. Kansikuva kerrotaan olevan jäljennös englantilaisen taiteilija G. F. Wattsin maalauksesta "Toivo".

Tämän lehden jutut aihesisällysjaon mukaisesti ovat:

MENESTYS
Miten arkioloissa elämme - Omantunnon valo

"Luodessamme yleissilmäyksen polkuun,jota olemme tähän saakka taivaltaneet, huomaamme sen yllättävän tosiasian, että meitä on koko matkan kuljettanut aikomuksen johtolanka. Aikomus kohtaa meitä joka tienristeyksessä. Se on siveellisen elämän perussävel, ja kaiken soinnun tai epäsoinnun määrää vain suhtautuminen tuohon perussäveleen.

Hyveellinen ihminen on se, joka uskollisesti täyttää vapaasti valitsemansa tarkoituksen. Oman tarkoituksensa, ei toisen. Jos jokaisella ihmisellä olisi juuri sama aikomus ja siis samat velvollisuudet, olisi maailma tosin vähemmän mielenkiintoinen, mutta silloin voisi helpommin sanoa, tekeekö joku oikein vai väärin.

Mutta kun aikomukset ja tarkoitukset ovat yhtä erilaisia kuin ihmisluonteet, ei mikään ulkonainen arvostelu ja tuomio ole mahdollinen. Me emme voi erottaa hyvää aikomusta tai toimintaa huonosta pelkän havainnon avulla. Voimmeko niitä erottaa ylipäänsä koskaan? Onko olemassa mitään mittakaavoja?"

Näin aloittaa E. L. Cabot nelisivuisen artikkelinsa, jossa käsitellään ihmisen elämässään tekemiä ratkaisuja ja valintoja. Sivuilla on kaksi kuvaa, joista toinen esittää Sokratesta ja toinen englantilaista kirjailija ja taiteilija John Ruskinia.

Ruskinin aatteista kirjoittaja sanoo seuraavaa: ”Ruskin sanoo »Sesam ja liljat»-teoksensa esipuheessa, että jokaisen tytön pitäisi käyttää osa joka päivästä vaatteiden oınpelemíseen köyhille, ja hän jatkaa: ››Silloinkin, kun ehkä tulet petetyksi ja lahjoitat ne kelvottomille, älä ole tietääksesikään. Panttilainaaja, jolle tuo kelvoton ne panttaa, myy ne sitten jollekin toiselle, jolle ne ovat parempaan tarpeeseen, eikä asia koske enää sinua. Sinulle on vain tärkeää, että sinulla on aina, kun näet puolialastoman lapsen, hyviä, uusia vaatteita, joita voit hänelle lahjoittaa.»

Onko Ruskinin ratkaisu antaa seurauksista välittämättä kerjäläisille lämpimiä vaatteita omantunnon mukainen? Tästä voimme olla varmoja vasta sitten, kun saamme tietää, onko hän todellakin valaissut seikan perinpohjaisesti. Minusta näyttää, että hän on takertunut erääseen ennakkoluuloon, t. s. että hän on arvostellut kysymystä ennenkuin on ottanut selkoa suosittelemansa toiminnan seurauksista. Mitä tapahtuisikaan, jos jokaiselle köyhälle lapselle lahjoittaisimme vaatteita? Hyvin pian lähetettäisiin paljon ryysyisiä lapsia kadulle kerjäämään, tarvitsivatpa sitten vaatteita tai ei; suuri osa niistä rahoista, jotka he saisivat,kulutettaisiin juopotteluun, ja isät huomaisivat, ettähyväntekeväisyydestä on aika hauska elää, ja vajoaisivat laiskuuteen.”

IHMISELÄMÄ

Mitä me juhlina syömme

Katri Laine käsittelee artikkelissaan suomalaisia juhlaruokia. Koska jouluun on enää yksitoista kuukautta, katsotaan, kuinka sitä pitäisi vatsan täydeltä viettää:

"Joulun salaperäinen tunnelma alkaa kiehtoa meitä silloin, kun joulusahdit otetaan valmistettaviksi ja vierrelimput valmistetaan sahdin vierteestä. Jokapäiväisen happamen leivän tilalle leivotaan imeliä siirapilla siveltyjä limppuja, jotka tuoksuvat niin ihanilta ja aitan hyllyiltä levittävät oikeata joulutunnelmaa. Parin viikon kuluttua ne ovat parhaimmillaan - samoihin aikoihin kuin sahtikin alkaa tuntua oikealta joulusahdilta. Yhä kohoaa tunnelma, kun teurastetaan jouluporsas - kinkku pannaan erikoiseen imelähköön ja maustettuun suolaan joulua varten ja suolet puhdistetaan ja täytetään herkullisella ryynipuurolla, johon on pantu siirappia ja rusinoita. Kun sitten maistiaisiksi nyppäsee uunin arinalta oljilla paistuvista makkaroista palasen, tuntuu jo melkein siltä, kuin joulu-ukko kurkistaisi nurkan takaa. Eipä ole enää pitkältä jouluun, kun livekalat nuíjitaan ja niiden lipeöiminen alkaa. Valkenevathan ne päivä päivältä ja osoittavat, mitenkä joulu asteittain lähenee. Aivan joulun kynnyksellä leivotaan rieskat lestyistä jauhoista ja herraskaisissa paikoissa luumuilla täytetyt tortut silıisevästä voitaikinasta. Aattona katetaan notkuva pöytä: vaahtoavaa joulusahtia, kiiltäviä vierrelimppuja, suussa sulavia rieskoja, voissa paistettuja ryynimakkaroita, uunissa paistettua kinkkua, riisiryynipuuroa, livekalaa, piirakoita ja torttuja. Ennen muinoin asetettiin Tapanina joulupöydälle sianliharokka sikojen menestymiseksi ja suuri kylvökakku, joka asetettiin muiden leipien varaan, niin että sen alle saatettiin joulun aikana lakaista pöydälle varisseet muruset. Ei talıdottu unohtaa jokaiselle meille tärkeätä maan hedelmällisyyttä. Ovathan toiset näistä ruoista jääneet jo paikoitellen unhoon, toisia tullut tilalle, mutta pääruoat ovat sittenkin pysyneet samoina.

Näiden ruokien rinnalla käytetään myöskin kaikkialla seutukuntien tavallisia pitoruokia. Niin kauan kuin me suinkin voimme, on meidän koetettava säilyttää vanha isiltä peritty joulupöytämme koskemattomana."  

LUONTO

Kasvien vaelluksista

Osmo H. Porkka kirjoittaa kasvien leviämistavoista ja liikkeistä, kuinka ne kääntyvät valoon päin, sulkevat lehtensä ja kukkansa ja muuttavat toisille alueille. Kymmenkunta sivua ja useita kuvia sisältävä juttu päättyy puulajien saapumishistoriaan Fennoskandiaan. Harmaaleppä ja kuusi ovat viimeisiä tänne saapuneita puulajeja. Jutun mukaan Ahvenanmaalla oli 1920-luvulla vain kaksi harmaaleppää, lieneekö niitä nyt enemmän, kun punkitkin viihtyvät lepikossa.

"Myöhemmin ihmisen vaikutuksesta on harmaaleppä saattanut runsain määrin laajentaa kasvualaansa, se kun hyvin viihtyy kaskiahoılla, jotka eivät ole tervalepälle soveliaita paikkoja.

Harmaaleppä on hyvä kotimainen esimerkki siitä, miten hedelmien runsaasta esiintymisestä huolimatta määrätyillä paikoilla kasvi itse ei voi siellä kasvaa sopimattomien ulkonaisten tekijäin vuoksi. Semander on nimittäin tavannut Ahvenanmaan rannikoilta runsain määrin harmaalepän pähkylöitä, mutta siitä huolimatta on Ahvenanmaalla vain kaksi harmaaleppäyksilöä, nekin muilla tavoin sinne joutuneita.

Viimeisenä puulajina saapui Fennoskandiaan kuusi. Se vaelsi tänne kaakosta ja idästä päin leviten ensin Suomeen ja jatkaen täältä sitten kulkuaan Ruotsiin ja Norjaan. Kuusi on verraten lihavaa maaperää vaativa laji, joka kaikkialla, missä sillä on soveliaita kasvupaikkoja, karkoittaa tieltään männyn, jonka siemenet eivät enää voi itää sen laajan oksaston varjossa. Näin kuusi onkin työntänyt männyn tieltään karummille kasvupaikoille, kuiville, ravintoköybille kangasmaille tai märkiin soihin, missä se itse ei viihdy, mutta missä kyllä mänty vähemmän vaateliaana menestyy.

Näin ovat nykyiset kasvimme levinneet tänne maamme kehitysvaiheiden aikana, ja samoja keinoja, mitä ne muinoin tänne saapuessaan ovat käyttäneet, ne vielä nykyjäänkin käyttävät vallatessaan sellaiset maa-alat, jotka syystä taitoisesta ovat joutuneet autioiksi. ja sama kiivas keskinäinen taistelu, jota kasvilajit ja kasviyhdyskunnat nykyjään jatkuvasti käyvät, riehui jo niinä geologisina aikakausina, jolloin ne ensiksi maahamme saapuivat. Mitään pysyvää tasapainotilaa ei kuitenkaan ole saavutettu eikä sellaista milloinkaan saavutetakaan, sillä ulkonaisten olosuhteiden vähäinenkin muuttuminen vaikuttaa edullisesti määrättyihin lajeihin ja määrättyihin yhdyskuntiin avustaen niiden levenemistä, samalla kertaa estäen tai hiıdastuttaen toisten lajien vaelluksia."

MENNEITÄ AIKOJA

Suomalainen tutkimusmatkailija Pohjoisella Jäämerellä

Yrjö Karilas kirjoittaa Nordenskiöldin elämänvaiheista, tässä artikkelin alku, josta käy ilmi syy hänen muuttoonsa Ruotsiin.

"Nils Aadolf Eerik Nordenskiöld syntyi Helsingissä v. I832. Isä oli etevä tiedemies ja harras luonnontutkija. Poika sai olla mukana isän virkamatkoilla ja penkoa kotona Mäntsälän Nummenkartanossa hänen kirjastoaan sekä kivennäiskokoelmaansa. Porvoon lukiossa hän kun-

nostautui aluksi ››paljaassa laiskuudessa››, kuten rehtori L. Runeberg sanoi, mutta tämä arvolause kävi niin pojan kunnialle, että hän oitis paransi tapansa ja ponnistihe luokan ensimmäisten joukkoon.

Vallankumousvuonna 1848 Porvoon lukion oppilaat olivat pitäneet pahaa melua jossakin hääjuhlassa. Sen johdosta kaksi pojista sai kämmenpatukkaa ja kaksi erotettiin koulusta. Tovereitten mielestä tämä oli liian ankara rangaistus. Puolet koulun oppilaista erosi; niiden joukossa Nordenskiöld. V. 1849 hän kuitenkin suoritti yliopilastutkinnon kirjoittautuenViipurilaiseen osakuntaan ja tullen sittemmin valituksi matemaattis-fyysillisen tiedekunnan kuraattoriksi. V. I853 hän suoritti filos.-kandidaattitutkinnon ja pääsi isän mukana tutkimusmatkalle Uralin rauta- ja kuparikaivoksille. Erään nuoren ranskalaisen kanssa hän aikoi jatkaa matkaa Itä-Siperiaan, mutta Krimin sota tuli esteeksi. V. I855 hän suoritti fil-os.-lisensiaattitutkinnon, .mutta loistavasti alkaneet yliopistolliset opinnot keskeytyivät valtiollisten syiden tähden.

Antinpäivänä v. 1855 pidettiin Helsingissä n.s. Töölön-päivälliset. Krimin sota oli parhaillaan käynnissä. Nuoret ylioppilaat yltyivät varomattomuudessaan Töölön ravintolassa pitämillään juhlapãivallisillä ylistelemään kautta rantain sardiinialaisia sardiineja, ranskalaisia viinejä ja Krimin hedelmiä, osoittaen siten mieltään Venäjää vastaan, joka oli sodassa Krimin niemimaalle hyökänneitten sardiinialaisten ja ranskalaisten kanssa. Meriekipaasin torvisoittokunnan johtaja kertoi kuulemiaan päälliköllensä, ja tämä kiidätti siitä sanan kenraalikuvernööri, kreivi Bergille, joka ihastuneena huudahti, kun kuuli mielenosoituksen osanottajien nimet:

- Aa, nehän ovat kaikki vanhoja tuttavia!

Kun ylioppilaat sitä paitsi olivat tapahtuman jälkeen kotimatkallaan laulaneet ınarseljeesia marssiessaan pitkin pääkaupungin katuja, oli heidän mittansa täysi. Nordenskiöld sai yliopistosta ››kaksinkertaisen eron» ja opiskeli sen älkeen mineralogiaa ja geologiaa Berliinin yliopistossa.

Parin vuoden kuluttua hän oli taas mukana ylioppilaselämässä ja otti osaa promotsionijuhlallisuuksiin. Eikä hän nytkään osannut olla varovainen juhlapuhetta pitäessään.

- Voimakas, lannistumaton tietoisuus siitä, että meillä on oikeus pyrkiä vapauteen, on herännyt meidän rinnassamme, taistelussa pimeyttä vastaan, joka meidän on kestettävä, meidän ei tarvitse olla yksin. 

Se oli jotensakin selvää puhetta. Kenraalikuvernööri kutsutti hänet puheilleen ja kehoitti häntä valittamaan erehdystään.

- Sitä minä en tee koskaan! vastasi Nordenskiöld.
- Silloin saatte lähteä maasta, siitä olen pitävä huolen! tiuskaisi kenraalikuvernööri kiukustuneena, ja kohta sen jälkeen tuli määräys, että hänen pitää poistua maasta neljäntoista vuorokauden kuluessa.
Tammikuussa 1859 Nordenskiöld kulki luistellen Kihdin yli ja putosi kolmesti heikkoihin jäihin saaden siten tavallaan tulikasteensa vastaisia jäämerimatkojaan varten."

KIELET

Kielen henkistyminen

Martti Rapola kirjoittaa kielen kehittymisestä, uusien sanojen ja käsitteiden laatimisesta ja siitä, kuinka konkreettista työtä tai esinettä ilmaisevat sanat ovat kehittyneet tarkoittamaan enemmän käsitteellistä toimintaa.

Mitäpä siis "tarkoittaa" on tarkoittanut?

"Tarkoittaa sanan historia on erinomaisen valaisevaa. Nykyjäänhän tämä sana merkitsee yksinomaan määrätynlaista sielullista, lähinnä ajattelun tai tahdon toimintaa, mutta vielä pari kolme sataa vuotta takaperin ››tarkoittaminen›› saattoi olla paljon konkreettiseınpaa. V. 1637 ilmestyneessä vanhimmassa suomen kielen sanakirjassa on sotilasammattisanojen joukossa sana tarkoitus, jonka selitetään merkitsevän pyssyn tähtäintä. Ensimmäisessä suomalaisessa virsikirjassa n. vuodelta 1580 on seuraavat säkeet:

››Piru talostam karkota,

Kuin joutsellans meit tarkottaa,

Niin me sua aina kiitäm»

Siinä siis puhutaan jousella tarkoittamisesta. Eräässä I6oo-luvulla painetussa saarnassa sanotaan:

››Perkele niinkuin hän päivät tarkoittaa nuolens meidän jälkeem, niin myös yöllä verkot virittää

meidän eteem››, ja eräässä toisessa uskonnollisessa teoksessa: ››se ruma henki saatan - kaikkinaisen kiusauksen murhapiilillä häntä kohden tarkottaat››. Kuten näkyy, on mielikuva jousella ja nuolella tarkoittavasta eli tähtäävästä sielunvihollisesta hyvin suosittu vanhassa hengellisessä kirjallisuudessamrne. Samanaikaisesta lainsuomennoksesta on seuraava lauseen alku: ››Seisoo mies varjosa, ja metsänraavasta ampuaksensa tarkoittaa, ja mies osaa edesä olla . . . ›› Tässäkin on sama alkuperäinen merkitys. Kuvaannollisesti on voitu sitten ruveta puhumaan tarkoittamisesta sanoin ja ajatuksin, aivan kuin nykyisin toista samaa merkitsevää sanaa tähdätä voidaan käyttää sanoin ja ajatuksin tähtäämisestä."

Aikakauslehtiratsaus XXXV/II

Jatkamme Suomen Kuvalehden parissa. Edellisessä jutussa käsiteltiin ilmoitukset; nyt muihin aiheisiin. Ministeri ja puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi on pahoittanut mielensä mahdollisen EY-jäsenyyden tiimoilta. Alla hänen ajatuksiaan Kirjeitä-palstalla.

ETYK menetti suunnan, lehti otsikoi Paavo Keisalon artikkelin. Alla kuvassa, jonka on ottanut Markku Niskanen, Paavo Väyrynen ja Andrei Kozyrev muikistelevat ovelan näköisinä. Jutussa kerrotaan, että Väyrynen ja Saksan Genscher haluavat uskoa, että Etyk pystyy takaamaan alueensa vakauden ja parantamaan kaikkien taloudellisia ja sosiaalisia oloja. Etyk voi käyttää hyväkseen Natoa ja Länsi-Euroopan unionia WEU:ta. Väyrynen sanoi puheessaan poliittisen tahdon muuttuvan näin toiminnaksi.

Sosnovyi Borin ydinvoimalaonnettomuus tuli lehden mukaan pahaan aikaan, kun Suomeen ollaan poliitikkojen toimesta ajamassa viidettä ydinvoimalaa. "Kun pääjohtaja pyörtyi, poliittista säteilyä" kuuluu otsikko. Johtajalla ja ministereillä (Aho, Pekkarinen, Kuuskoski-Vikatmaa) menivät sukset ristiin, koska Turvakeskus tiedotti asiasta ennen kuin ministerit olivat ehtineet saada omat tiedotustilaisuutensa käyntiin.

 "Ajassa"-osastossa kerrotaan mm. kuinka remakka nauru kaikui Yhdysvaltain suurlähettiläs Eagleburgerin (kotkapurilainen) ja Tasavallan Presidentti Mauno Koiviston kohtaamisessa. Eagleburger onkin toista luokkaa kuin vaivainen chickenburger.

Päätoimittaja Hyvärisen laajassa artikkelissa (9 sivua) on ylä- ja alamarginaaleissa seuraavia otsikoita:

• Moskovassa ja Helsingissä taistellaan lähihistorian tulkinnoista
• SK julkaisee näytteet entisen Neuvostoliiton salaisista Suomi-papereista.
• Gorbatshovin aikana hampaat eivät vielä pystyneet kaikkeen.
• Aarre Simonen "On vain lisättävä öljyä tuleen!"
• Kaikki suomalaiset puolueet halusivat Moskovan junaan.

Anatoli Smirnov kertoo Kremlin huoneesta 459, jossa "oli koko Suomi". Siellä tiedettiin suomalaisten puolueiden asiat paremmin kuin täällä kotimaassa ikään.

Jutussa on katkelmia suomalaisten poliitikkojen vierailumuistioista. Muistiot ovat isäntien laatimia, eivätkä artikkelia varten haastateltujen vieraiden mukaan pidä välttämättä täysin paikkaansa.

Vuonna 1973 vierailivat Moskovassa ministeri Ulf Sundqvist ja SDP:n kansainvälisen osaston päällikkö Paavo Lipponen:

..."L.I. Brezhnevin puhe, he sanoivat, teki meihin lähtemättömän vaikutuksen, siinä esitettiin todellinen rauhaarakastavien voimien ohjelma."

Huhtikuun alkupuolen maanantain MTV3-ohjelma. Kolme kanavaa oli käytössä, Simpsonit sentään näkyivät jo.

"Isä, poika ja Kone" on Risto Lindstedt otsikoinut 7-sivuisen sukutarinan Herlineistä. Kertomus alkaa 1774 syntyneestä Hattulan Anders Johanssonista ja loppuu seuraavasti:

sissä

Myös läntisen naapurimaan poliitikkoja käsitellään:

"Kohtaamisissa" otetaan kantaa mm. suomalaisen elokuvan tilaan. Pekka ja Pätkä afroamerikkalaisina (- Holireit! - Aitoja amerikkalaisia!) liittynee aiheeseen.

Lopuksi Jyviä ja Akanoita:

Aikakauslehtiratsaus XXXV

Pitkästä aikaa aikakauslehtien pariin, nyt onkin tuoretta tietoa - Suomen Ku(i)valehti vuoden 1992 huhtikuulta, vain 20 vuotta sitten - tarjolla.

Lehdessä on 83 sivua, päätoimittaja on Pekka Hyvärinen. Sisällysluetteloon on sisällytetty 33 artikkelia, monet kuvat ovat värillisiä, kansikuva on Jorma Marstion käsialaa.

Ilmoituksia on 11, ne ovat joko koko aukeaman tai koko sivun täyttäviä. Tässä jutussa lyhyet kommentit kaikista, muihin aiheisiin palataan myöhemmin.

1. Honda Civic "Jo ensi silmäyksellä näet, mitä uudessa Hondassa on erinomaista. Vain ajamalla tiedät, mikä siinä on ylivoimaista". Kalleimman version hinta 174 400,-

Perheeseemme kuuluneella Hondalla (tosin vähän vanhempi malli) paljon ajaneena, tiedän hyvin, mikä siinä hommassa oli erinomaisen ylivoimaista. "Autot, joilla ajoin"-jutuista löytyy tietoa.

2. Unisys "Haihattelun aika on ohi"

"Uskoisitko sinä tietojärjestelmäsi elintärkeimmän osan ihmisille, joiden harteille mm. Kesko, Luottokunta, STS-pankki, Silja Line ja Finnair ovat uskoneet omansa?" Tiijjä tuota...

3. Opel Omega "Suuren luokan suosikki"
Kalleimman version hinta 208 500,-

Suuri luokka? Suuri yhteiskuntaluokka? Suuri hintaluokka?

4. ICL "Uusi MikroMikko 5 ErgoLine. Aina tuntuvasti toimivampi".
Kuvassa on kuudesta punaisen monitorin sivukuvasta muodostettu säteettäinen kuvio keltaisella ympyrällä. "Pelaavat saumattomasti yhteen vaativissakin verkkoratkaisuissa.

5. SIEMENS NIXDORF "Suuressa talossa tietojärjestelmältäkin vaaditaan suuria. Profiilin nostamiseen tarvitaan myös tehokasta henkilöstöhallintoa".

"Niksula", kuten sitä joskus työpaikallamme nimitettiin, kertoo rakentaneensa Ruotsin Arbetsmarknadstyrelsenin tehokkaan ja joustavan järjestelmän, joka kattaa kaikki maan työvoimatoimistot. Ratkaisuna on palvelinarkkitehtuuriin perustuva verkko, johon kuuluu yli 440 paikalliskonetta, 2300 päätettä ja muistikapasiteetiltaan peräti 8 GB:n keskuskone. Tämän läppärin USB-reiässä on kiinni 32 GB:n muistitikku, mutta se maksoikin nettikaupassa postikuluineen 23 €.

6. Ford "Ylivoimainen varustelu."

Sierra IS:n vakiovarusteita: keskuslukitus, ohjaustehostin, sähkötoimiset etuikkunat, säädettävä ohjauspyörä, takaniskatuet ja Wagon-mallissa tavaratilan suoja ja kiinteä kattoteline. Hinta 124.800,-

7. Canon "Mahdollisuuksia viestiä paremmin

Jos viljelisin mustaa huumoria, kysyisin miksi toiseen torniin olisi pimeässä helpompi..., mutta kun en viljele, en kysy.

8. SIEMENS "Sähköenergiaa ilman hiilidioksidia"

Siemens ilman Nixdorfia markkinoi ydinvoimalaosaamistaan koko aukeaman ilmoituksella. Lehdessä toisaalla kerrotaan, kuinka pääministeri haukkui säteilyturvakeskuksen, koska se ei kyennyt estämään S-Borin tapahtumia, tai ainakaan ilmoittamaan niistä ajoissa.

9. Aurinkomatkat "Aito, herkullinen, amerikkalainen. Floridan kesä alk. 3.730,-*2 vk"

Kohteessa rantaa, golfia, aurinkoa, Mikki, Hessu ja Ankkalinnan väki, pelkät lennot 2.995,-

10. Nuutajärvi "Kun seuraavan kerran valitset lahjan tärkeälle ihmiselle, anna jotain unohtumatonta. Anna suomalaista lasia."

Tämä on hyvä vihje, lasiesine voi olla täysikin.

11. Suomen Kuvalehti "Tilaa Suomen Kuvalehti. Tiedät miksi."

Siksi, kun siinä on se niksi. Jatkoa seuraa, paljastan mm. Kremlin arkistojen salaisuudet.

Lopuksi takakannen ilmoituksessa häiskä pitelee jotain suihku(?)kahvaa korvallaan.

Aikakauslehtiratsaus XXXIV

 I dag läser vi tidskrift, som heter ”Svea – Illustrerad veckotidning”. Det har kommit ut den 15 febr. år 1890. När du klickar på bilden kan du se information om median.

Tidningen har åtta sidor, 28 x 38,5 cm, texten är placerad i tre spalter. Bilder är inte fotografier utan gravyrer.

Det finns fyra långa artiklar, som handlar om inbördeskriget i Amerika, illusioner, Roms katakomber och koksalt.

Den sista av ovan förklarar mm. saltets historia och dess beredning. Man säger i artikeln, att det inte är hälsosamt att bruka salt för mycket: ”[...] Kaniner, i hvilkas föda man blandar salt, dogo den ena efter den andra. Däremot förblef den del af försökskaninerna, som man gifvit vanligt foder, fulkomligt frisk. Detta kan innebära en varning mot att bruka salt i öfvermått. Ehuru saken icke är fulkomligt afgjord, vilja dock flere läkare se ursaken till en del inflammationsfall i ett omåttlig bruk af salt.”    

Bilden ovan föreställer en begravning i Roms katakomber under kristendomens första tider. Man kunde föreställa sig, att det kan vara en utbildningstavla, som har brukats i folkskolan.

Den följande bilden heter ”En rysligt rolig historia” och den är originalteckning för Svea av Emil Åberg – knappast inte lämplig på skolans vägg, även det finns bara svagdricka i flaskor...     

Från en djurmälares studieresa i Sahara.

Skräddaren Hermann Zeitung från Wien hade beslutat sända sig till Paris i en stor kista, som vi kan se i bilden. Han hade i kistan strå som kuddar och bröd och tre flaskor öl till resekost. Han skrev sig själv som mottagare – Hermann Zeitung, poste restante, Paris. Järnvägspolisen tog honom fast på stationen, men allt var i ordning, Hermann klarade, att han hade brist på pengar, och hoppades skapa sin lycka i Paris. Herr Zeitung blev en stor hjälte och kändis, som intervjuades av alla tidningar, och en fin restaurant erbjöd honom fri bostad och mat för sex månader. Senare fick han också arbete. Resan i kista tog femtio timmar, men den var slutresultatets värt.

-----

När jag i år 1959 började läsa svenska, det var inte sk. tvångsvenska för alla – bara dom som gått till mellanskola måste studera det andra inhemska.

Som lärobok hade vi Lydia Almila. Dess första ord var ”hevonen”. När jag kom hem, frågade mamma och pappa, vad som jag hade lärt mig. Jag sade, att hevonen är häst. De undrade, hur är det möjligt, att man säger ”e” och inte ”är”.

Den var generationsklyftan... 

Aikakauslehtiratsaus XXXIII

Pitkästä aikaa ratsaamme jälleen aikakauslehteä. Tällä kertaa julkaisu on nimeltään Nuorison Joulu 1918. Puutteellisista mediatiedoista käy ilmi, että julkaisija on Arvi A. Karisto-kustannusyhtiö Hämeenlinnassa; toimituskunnasta, hinnasta ym. oleellisista seikoista ei ole tietoa. Tästä numerosta puuttuu takakansi, joten sen myötä voivat uupua myös tiedot.

En tällä kertaa ryhdy ruotimaan lehden sisältöä tarkemmin, suurin osa niistä on kertomuksia; jouluun ja muihinkin elämäntilanteisiin liittyviä. Haastan sen sijaan lukijat osallistumaan alla olevalla sivulla julkaistuun numerosarjatehtävään.

Siis: Valitse lukuryhmistä joku luku tai numero äläkä kerro sitä. Ilmoita sitten, missä ryhmissä se esiintyy. Se voi olla yhdessä tai useammassa. Telepaattisen kykyni johdosta voin sitten kertoa mistä luvusta on kyse. Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Jos esimerkiksi olet valinnut luvun 22, se esiintyy ryhmässä 2, 3 ja 5.

Alla rautatieaiheinen sokkelotehtävä. Edellisessä jutussani mainittu raidekonsultaatioryhmä olisi tosi liemessä sen kanssa lumimyräkässä

Lopuksi Alpo Noposen jouluinen runo jugend-grafiikan kera. Veikkaisin kuvan tekijäksi Joseph Alasta?

Aikakauslehtiratsaus XXXII

Tällä kertaa paneudumme Aku Ankka ja kumppanit-nimisen julkaisun kimppuun. Lehti on elokuun numero kolmannelta vuosikerralta. Julkaisuvuotta ei näy missään. Uutteran salapoliisityön keinoin (Wikipediasta katsottuna) selvisi, että lehden näytenumero ilmestyi joulukuussa 1951, joten tämä numero on vuodelta 1953, jos vuosi 1951 lasketaan ensimmäiseksi vuosikertavuodeksi - jos ei lasketa, niin sitten 1954.

Lehdessä on 32 sivua huokoiselle paperille neliväripainettuna, mediatiedot näkyvät alimman kuvan alareunassa.

Aku Ankka ja kumppanit sisältää kaksi Mikki Hiiri-sarjakuvaa, Aku Ankka-sarjakuvan, Dumbo-kertomuksen, Pikku Paha Hukka-sarjakuvan ja Ruma ankanpoikanen-sarjakuvan, joka perustuu Disneyn animaatioon Andersenin sadusta.

Aku Ankka-sarjakuva on Carl Barksin, joka kehitti Ankkalinnan ja sen monet asukkaat, piirtämä. Puhekuplien ja selitystekstien versaalikirjasin on hieno ja sopii pehmeän paperin toistamiin himmeisiin värisävyihin loistavasti. Valitettavasti se on muutettu mustaksi gemenaksi. Valitettavaa on myös nykyinen kielen kanssa tehtävä temppuilu, joka varmaankin juontuu tarkoituksesta opettaa pienille ja isoille lukijoille uusia sanoja.

Sudet ovat ainoat, joilla on isä-poika-suhde, ja melkein ainoat, joilla on housut jalassa. Niin porsaat kuin ankatkin kulkevat paitasillaan. Uikkarit toki pannaan päälle uimaan mennessä.

Nyky Aku Ankassa Mikki Hiiri ja Hessu toimivat joskus lentäjinä, joilla on DC3-rahtikone. Yhdessä seikkailussa, jouduttiin tekemään pakkolasku mereen kerosiinin loppumisen takia. Tuskinpa Dakotaan oli vaihdettu potkuriturbiineja, kyllä se bensiinillä, bentsiinillä, kuten ainakin aikoinaan lehdessä kirjoitettiin, toimii.

Alla olevassa kuvassa ovat julkaisutiedot.

Aikakauslehtiratsaus XXXI

 

Vapunaaton kunniaksi musiikkia. Die musikalische Welt kesäkuulta 1880. Kuukausittain ilmestyvä nuottijulkaisu, toimittajina mainitaan Franz Abt ja Clemens Schultze. Kannesta käyvät ilmi mediatiedot.

Seuraavana "Iloinen kulkuripoika", Köhlerin Oscarin opus 49.

Hauskaa vappua! 

Aikakauslehtiratsaus XXX

Hemvännen, huhtikuun numero vuodelta 1885 on nyt tarkasteltavana. Sivukoko 275x375mm, sivuja on 10, painettu Gransholmin paperitehtaan toimittamalle sanomalehtipaperille. Toimitus- ja hintatiedot käyvät ilmi naksauttamalla otsikkokuvaa suuremmaksi. Lehden jokaisen numeron etusivulla on tapana julkaista jonkun huomattavan henkilön kuva. Tällä kertaa on vuorossa Anders Fredrik Regnell, joka mainitaan Ruotsin suurimmaksi yksittäiseksi mesenaatiksi Curt Wallisin kirjoittamassa artikkelissa.

Päätoimittaja Lars Hökerberg kirjoittaa ilmeisesti tuohon aikaan paljon keskustelua herättäneestä seikasta; kuinka tulisi kanssaihmisiä puhutella - niin arvonimettömiä kuin -nimellisiäkin. Hänen mielestään ruotsin kielessä on sopiva sana "Ni", jota voi käyttää niin professorien kuin rouva kauppaneuvoksettarienkin puhutteluun. Hän suosittelee "Ni-skål" -tapaa, eli Veikko Huovista lainaten "teitinkauppoja". Huovisella tosin teitinkaupat tehtiin sinunkauppojen purkamiseksi, kun Hökerbergin tarkoituksena on päästä eroon turhan monimutkaisesta arvonimittelystä keskusteluissa. Kuten tiedämme, nykyään Svean maassa tasa-arvon nimissä pitää kaikkia sinutella, joka epämiellyttävä tapa on tunkeutunut sieltä tännekin entiseen itämaakuntaan. 

Muutamia kuvia Grönlannista on esillä lähes valokuvamaisina kaiverruksina. Tässä naisia ja lapsia Julianehaabista. Muutamilla taitaa olla jalassaan verkkarit.

Tämän kokosivun kuvan kuvateksti kuuluu: "Alltså: fjärde valsen!"

Venäjän uskonnollisista lahkoista on pitkä perusteellinen kirjoitus. Venäjällä toimii useita valtakirkosta erillään olevia uskontokuntia, kuten sellainen, joka uskoo Messiaan tulleen maailmaan ensi kertaa nasaretilaisen puusepän poikana ja uudelleen tsaari Pietari III:n muodossa, joista kumpikin tapettiin ylipappien toimesta.

Eräs ryhmä erosi Saratovissa 1860-luvulla valtakirkosta, eronneet kävelivät Volgan jäälle, hakkasivat avantoja ja kastoivat niissä toisensa.

Ilmoituksia on runsaasti. Varsinkin uskonnollista ja historiallista kirjallisuutta on tarjolla. Uusi Uuden Testamentin käännös on saatavilla. Kirjan on kääntänyt P. Waldenström. Samassa ilmoituksessa tarjotaan myös "Pietisten"-lehteä, sekin Waldenströmin toimittama.

Valtiopäivävaaleista kaudelta 1885-1887 on julkaistu kirja, joka siteerattujen arvostelujen mukaan "pöllyttää Talonpoikain ja radikaalien, ruotsalaisten ja norjalaisten turkkia". Myös tarjotaan teoksia "Ministerskifternas historia" ja "Norska riksrättstragedien och Unionen". - Ihan tutunomaisia aiheita tuntuvat olevan.