Maaliskuun kunniaksi katselemme Tiden-nimistä viikkolehteä vuodelta 1894. Sivuja on kahdeksan, sivumitat ovat 300 x 400 mm. Lehti ei sopinut skanneriin, ja kamerakuvaan tuli räikeänkeltainen päivämäärä, jota en osaa poistaa kamerasta, joten tuhrasin kuvankäsittelyohjelmalla vasenta alanurkkaa. Siinä luki alunperin: "Vår illustration å 5:te sidan visar finska utställningar af skidor m. fl. vintersportföremål i Mürzzuschlag, hvarom närmare i en särskild artikel.Irtonumeron hinta on 15 p., tilaushinta 6 mk, Hbl:n tilaajille 4. Maaseudulle samaan hintaan, Venäjälle 2 ruplaa, 1 rupla ja 50 kopeekkaa.
Etusivulla käsitellään lehden kuvitusta, ja kerrotaan keisari Wilhelmin ja Bismarckin tapaamisesta. Isommassa kuvassa ruhtinas Bismarck odottaa junan saapumista uniformussaan ja keisarin äskettäin lahjoittamassa päällystakissa. Pienempi kuva kertoo kodikkaasta tunnelmasta Bismarckeilla. Miehet vetävät sikaria ja piippua täysin palkein ja ruhtinatar ei taida polttaa, mutta saa kyllä savusta ja öljylamppujen kärystä osansa.
"Teknisessä ja tieteellisessä kronikassa" kerrotaan mm. Brasilian suunnittelevan uutta pääkaupunkia. Syynä tähän on se, että nykyinen sijaitsee tykinkantaman päässä vihollisen sotalaivoista. Uuden pääkaupungin on määrä nousta sisämaahan korkealle ylängölle. Asiaa valmistelee komitea, johon kuuluu mm. tri Crus Rion observatoriosta. Samassa artikkelissa on kappale Argentiinan vehnäkuninkaasta, italialaissyntyisestä José Guazzonesta, joka saapuessaan Argentiinaan vuonna 1875 aloitti vehnänviljelyn Pampalla, ja omistaa tällä hetkellä 255 neliökilometriä peltoa, joka tuottaa satoa 3000 junanvaunullista.
Anaglyfisten kuvien tekniikkaa esitellään. Ne ovat kolmiulotteisia, joihin stereoskooppinen vaikutelma saadaan katsomalla niitä värillisten, toinen linssi punainen ja toinen sininen, silmälasien läpi. Vanhemmantyyppiset stereoskooppikuvat vaativat katselulaitteen, joka saattaa rasittaa silmiä.
Eri maiden valtionvelkoja vertaillaan. Liechtensteinissa se ei ole kuin 4 mk 64 p asukasta kohti, Suomessa 32 mk, kun taas Venäjällä 184,74 mk ja Ranskassa peräti 968,14! Ruotsi ja Norja ovat mukana alle satasella.
Unkarilainen Koloman von Mikszath on kirjoittanut romanttisen tarinan varapresidentistä, joka ottaa huostaansa kolerassa kuolleen perheen tyttäret, ja V. Lindman arpajaisiin ja rakkauteen liittyvän kertomuksen "Högsta vinsten".
"Anarkismin oppinut apostoli" otsikolla esitellään ranskalainen anarkisti Elisée Reclus. Kirjoittaja myöntää Reclusin ajatukset yhteisestä rajattomasta maailmasta hyviksi, mutta toteaa artikkelin lopussa tämän olevan vaarallinen, koska kannattajat voivat tulkita oppeja väärin.
(Reclus aiheutti aikoinaan pahennusta antaessaan tyttäriensä elää avoliitossa, tästä ei artikkelissa ole mainintaa.)
Yllä oleva kuva esittää Suomen hiihtonäyttelyosastoa Itävallan Mürzzuschlagissa järjestettyjen kilpailujen yhteydessä. Esillä suksia, sauvoja, pieksuja ja ketunnahkoja. Norjan miehet veivät kisoissa voittoja, mäkihypyssä ei muunmaalaisia kilpailijoita ollutkaan. Herra Holmen leiskautti 14 metriä kantaneen hypyn.
14½ kilometrin hiihdon voitti niinikään Holmen ajalla 55 min. 33 sek. Toiseksi tuli Robert Pehrson ajalla 1 t. 5 min. 10 sek. , ja kolmanneksi Andre Hansen aikaan 1 t. 5 min. 51 sek.
Suomalaisten saavutuksista ei puhuta muuta kuin näyttelyosaston yhteydessä. Suomalaiset sukset todistetaan sitkeiksi ja kestäviksi, sillä Suomen Vientiyhtiön johtaja Pacius asettaa parin niitä kahden tuolin varaan kärjistään ja kannoistaan ja nousee sitten niille. Sukset pysyvät vahingoittumattomina.
Lehdessä käsitellään vielä "Dagens frågor i utlandet", jonka otsikon alla puhutaan lasten unentarpeesta ja englantilaisesta pukeutumisuudistuksesta, joka miesten osalta on pyrkimässä yksinkertaisuuteen ja samankaltaisuuteen eri sosiaaliluokkien välillä.
Alvar Sten aloittaa jatkokertomuksensa "I spillror" klassisesti:
"Solskenet föll varmt och glittrande ned från en kornblå sommarhimmel."
1800-luvun blondivitsi:
- Rakkaani, sinä ammuit murtovarkaan, olet urhea nainen, mutta minne hän katosi?
- Se toinen rosvo kantoi hänet pois.
- Mikä toinen rosvo?
- No, se jota tähtäsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti