Maanisiä ja äitikin

Edellisessä jutussani lupasin palata asiaan presidenttipelin merkeissä. Kaikkihan sai alkunsa siitä,kun sain kutsun tulla esittämään viihdettä seurakunnan ja kunnan yhteiseen tilaisuuteen. Kyse oli vuonna 1949 syntyneiden yhteisestä juhlasta, jossa annettiin ymmärtää, että ette te enää niin kovin nuoria ole, jos ette järin vanhojakaan. Yhteiskunta kaipaa vireitä vanhuksia hoitamaan viidennen kolonnan vai oliko se nyt kolmannen sektorin asioita.

Kuten mainitsin, olin edellisvuonna antanut tilaisuudesta ystävällismielistä palautetta, ja ohjelman suunnittelijat sitten ottivat yhteyttä. Musiikin, jota soittokunnan toiseksi pienin kokoonpano esitti, lisäksi oli Suomen Tasavallan presidentteihin liittyvä tietokilpailu. Pisteitä ei jaettu, ja oikeat vastaukset selvitettiin pienen miettimis- ja keskustelutauon jälkeen hyvässä Ystävyydessä, Yhteistyössä ja Avunannossa.

Tehtävänä oli arvata, kuka Suomen yhdestätoista presidentistä (Relander kuoli jo 58-vuotiaana) oli täyttänyt 63 vuotta sinä vuonna kun:

1. Petrograd nimettiin Leningradiksi
Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen
Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppi ilmestyi

2. Pieksämä erotettiin Pieksämäen kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi.
Ilmalaiva Graf Zeppelin vieraili Helsingissä.
Neil Armstrong, Sean Connery ja Jorma Panula syntyivät.

3. Suomesta tuli Volvon ensimmäinen vientimaa
Coca-Cola saapui Eurooppaan Amsterdamin olympialaisten aikana.
Kalevi "Häkä" Häkkinen, Shirley Temple ja Hosni Mubarak syntyivät.

4. Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut.
Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim nimitettiin sotamarsalkaksi.

5. Edvard VIII ilmoitti pääministerille aikovansa naida Wallis Simpsonin.
Solmittiin Italian ja Saksan ystävyyssopimus, ”Rooman-Berliinin akseli”.
Niilo Rauhala, Sulo Aittoniemi ja Yves Saint-Laurent syntyivät.

6. Elisabet II nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi.
Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan.
Aulis Rytkösestä tulee ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija.

7. Jugoslavia julistettiin sosialistiseksi tasavallaksi ja Josip Broz Tito sen elinikäiseksi presidentiksi.
Yleisradio aloitti Sävelradion.
Orjuus julistettiin laittomaksi Saudi-Arabiassa.

8. Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri muuttuivat kaupungeiksi.
Martti Vainio vapautettiin elinikäisestä kilpailukiellosta.
Keskustapuolue valitsi ulkoministeri Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaakseen

9. Vladimir Putin valittiin Venäjän presidentiksi.
Helsingin ja Tallinnan välillä 20 vuotta liikennöinyt autolautta Georg Ots teki viimeisen matkansa.
Jääkiekkoilija Teemu Selänne tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta lähes 260 000 markan sakkoihin

10. Maailman väkiluku ylitti 6,5 miljardia
Suomen Lordi voitti Kreikan Ateenassa pidetyt Eurovision laulukilpailut.
Nobelin kirjallisuuspalkinnon sai Orhan Pamuk


11. Viro otti käyttöön euron
Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat suunnistaja Minna Kaupin vuoden 2010 parhaaksi suomalaisurheilijaksi.
Miinalaiva Pohjanmaa pysäytti merirosvojen tukialukseksi epäillyn aluksen ampumalla sen eteen useita varoituslaukauksia Arabianmerellä.


 

Paidaton mies

Vanha satu kertoo onnettomasta kuninkaasta, joka sai neuvon käyttää onnellisen miehen paitaa tullakseen itsekin onnelliseksi. Kuningas kiersi ympäri valtakuntaansa etsien onnellista miestä. Kun semmoinen vihdoin löytyi, ei tällä ollut paitaa.

Kuvan esittämä paidaton hevosmies täyttää tänään pyöreitä vuosikymmeniä. Joillakin näkyy olevan tapana kirjoittaa täysikymppisistä muodossa "60-kymppinen", ikä siis 600 vee. Vee Putin on kuitenkin tänään vasta 6-kymppinen. Mielenkiintoinen on tilanne, kun sekä Suomen, Venäjän, että Amerikan presidentti on itseäni nuorempi. Tosin viimeksimainitun haastaja on minua vuotta vanhempi. Vanhemman viisaudella voisin antaa heille neuvoja, kuinka maanisänä ja hallitsijana olisi hyvä toimia. Onnea ja mänestystä nyt kummiskin kaikille. Päivänsankarin keuhkokapasiteetilla puhaltaa kevyesti kynttilät kakusta niinkuin korsi- ja risumajan konsanaan.

Löysin surffimatkallani pari uutta widgetiä, jotka lisäsin blogin oikeaan reunaan alas. Säätiedote on interaktiivinen, siihen voi kirjoittaa paikkakunnan, jonka säätilaa haluaa tarkastella. Se ei kuitenkaan hyväksy muita kuin äättömiä, ååttåmia ja ööttömiä nimiä. Jos esimerkiksi kirjoittaa "Rääkkylä" tulee tiedot Marokon Casablancasta, no samantapaisia paikkojahan ne lienevät.

Tiukkaa ääntöä

Hyvää karinpäivää kaikille Kareille, myös salakareille. Karin päivänä alkoi ennakkoäänestys. Koska se tapahtuu kerroksen verran työpaikkani alapuolella, olin jonossa jo pari minuuttia jälkeen yhdeksän. Samassa talossa työskentelevät vaalivirkailijat tunsivat minut 30 vuoden kokemuksella, joten passia tai ajokorttia ei tarvinnut näyttää, hetu piti toki luetella.

Kuvassa ovat kaikki ehdokkaat Evaa lukuunottamatta. Häntä edustaa tyhjä tummanruskea filmivaneritaulu. Ehkä tukijoukot ovat miettineet hänen saavan ääniä ilman julistettakin. Lähin ruotsinkielinen alakoulukin on vain runsaan kahdenkymmenen kilometrin päässä.

Näistä seitsemästä vain kaksi näyttää kuvassa kätensä. Poolopaitainen pitää oikeata kämmentään sydänalassaan tuskaisen näköisenä, toisella on vasen käsi taskussa. Vain yksi sukupuolienemmistöinen ehdokas on esillä sen puuttuvan Evan lisäksi. Muut kuuluvat vähemmistöön, naisia lienee Suomessa enemmän kuin miehiä. En ole asiasta varma, mutta näin luulen.

Jos kyseessä olisivat ulkomaiset hiihtokilpailut, kolme ehdokasta komeilisi television ja näyttötaulun tuloslistalla kirjoitusmuodossa Vaerynen, Niinistoe ja Arhinmaeki. Ulkomaalaisnimisiä presidenttejä olisi tarjolla nyt pari kappaletta, aikaisemmin heitä on ollut virassa muutamia.

Kuudesta miehestä vain kolmella on kravatti kaulassa. Omana veikkauksenani sanon, että se kannattaa.

Riuska veto

Otsikko on suoraan erään kansainvälisen kissaeläimen mukaan nimensä saaneen hyväntekeväisyysjärjestön tunnuslaulun, säv. Heikki Aaltoila, tempomerkintä. Riuska on veto myös uunissa, kuten videolta voi katsella. Ulkoiset sääolosuhteet sitä riuskaannuttavat huomattavasti. Jos tulipesästä olisi suora piippu katolle, puut varman lähtisivät savun mukana taivaan tuuliin.

Postin tulo kauhistutti tänään, kun saapuneiden joukossa näkyi olevan viranomaiskirje. Siinä kuitenkin kerrottiin, että saamme äänestää Suomen Tasavallan, Finlands Republik, presidentin vaaleissa ensi kuun loppupuolella. Siis hei apua, miksi kukaan ei ole vaaleista aikaisemmin kertonut!?

Toisaalta, on hauska kokeilla, joko nyt tärppää. Tähän mennessä kukaan, jota olen presidentiksi äänestänyt, ei ole siihen virkaan päässyt paitsi Kekkonen neljännelle kaudelleen. Nykyään ei ketään enää valita neljännelle kaudelle, joten uusista on valittava.  

Päivän taidekuvana on virolaisen 22.10.1865 syntyneen Kristjan Raudin/Raudan maalaus "Kalev kosjas", Viron kansalliseepoksen aihepiiriä. Suomessakin on taiteilijan sukunimikaima, kuvanveistäjä.
Linkin takana puhutaan vaaleista, niitähän taasen on tulossa. Kokoomus päättää tänään, kuka on puolueen presidenttiehdokas. Jännät paikat, mahtaako mennä äänestykseksi...

Päivän musiikkina on Charles Ivesin (s.20.10.1874) laulu Charlie Rutlagesta, joka kuoli tapaturmaisesti karjanajossa. Sanat ovat Alan Lomaxin keräämää kansanperinnettä. "He was gay and full of glee, and free from earthly ills" -rivin kolmannen sanan google-kääntäjä kääntää: homoksi, jollainen yleisin merkitys sillä on nykyään. Samoin "glee" kääntyy vahingoniloksi, vaikka asiayhteys tuntuu pelkältä ilolta. (Koko rivin käännöksen näet laittamalla hiiren "homoksi"-sanan päälle.) Ylioppilaskirjoituksistani muistan englannin kokeen, jossa kerrottiin Winston Churchillin nuoruudesta, siitä kuinka tämä oli joutunut tuuliajolle veneellä järvellä, jonka rannalla sijaitsi "gay hotels". 1960-luvulla ei tuota merkitystä vielä sanalla ollut. Viehättävää, nättiä, söpöä se tarkoitti/tarkoittaa. Laulun alussa on lyhyt kertaus pianolla. Vanhoissa amerikkalaisissa jatseissa on samanlainen parin tahdin kertaus, jota toistetaan niin kauan, kunnes solisti on saanut kurkkunsa selväksi ja sävellajista kiinni. Kertauksen jälkeen nuoteissa lukee tavallisesti "When ready". Multakurkku Jaakko Teppo käytti samaa tekniikkaa joissakin lauluissaan; ensin pitkää yhden soinnun kitarakomppia, jonka aikana sanoi: "ihan kohta alakaa".

Another good cowpuncher has gone to meet his fate,
I hope he'll find a resting place, within the golden gate.
Another place is vacant on the ranch of the XIT,
'Twill be hard to find another that's liked as well as he.
The first that died was Kid White, a man both tough and brave,
While Charlie Rutlage makes the third to be sent to his grave,
Caused by a cowhorse falling, while running after stock;
'Twas on the spring round up, a place where death men mock,
He went forward one morning on a circle through the hills,
He was gay and full of glee, and free from earthly ills;
But when it came to finish up the work on which he went,
Nothing came back from him; his time on earth was spent.
'Twas as he rode the round up, a XIT turned back to the herd;
Poor Charlie shoved him in again, his cutting horse he spurred;
Another turned; at that moment his horse the creature spied
And turned and fell with him, beneath poor Charlie died,
His relations in Texas his face never more will see,
But I hope he'll meet his loved ones beyond in eternity,
I hope he'll meet his parents, will meet them face to face,
And that they'll grasp him by the right hand at the shining throne of grace.

Videon punaisesta linkistä pääset kuuntelemaan kappaleen pitempänä orkesteriversiona.

Toinenkin merkittävä henkilö on syntynyt 20. lokakuuta - Kenian presidentti Jomo Kenyatta - jolle lukioaikana lähetimme joulukortin. Osoitteeksi laitettiin: Mzee Jomo Kenyatta, President Palace, Nairobi, Kenya, Africa. Sinne meni, eikä takaisin tullut - ei tullut kiitostakaan.

Mzee on muuten swahilia ja tarkoittaa vanhaa ja kunnianarvoista.

Valtiovierailu

Kuvassa kautenaan viiteen maahan valtiovierailun tehnyt presidentti
Lauri "Reissu-Lasse" Relander käymässä synnyinpitäjässään Kurkijoella
Kuva Kurkijoki.fi-sivustolta.

Presidentinvaalit kuulemma ovat kohta käsillä, ehdokkaitakin on jo muutamia ilmaantunut ja ilmoittautunut. Presidentin hommiin kuuluvat myös valtiovierailut. Katsokaapa tästä ja tästä kuinka se mallikelpoisesti suoritetaan kehittämällä maiden välisiä hyviä suhteita. Puolassa näkyi olevan vielä 1960-luvulla Lenin-museo. Eipä taida olla enää? Meilläpä on.

Arjen taidetta

Torin nurkalle oli yöllä piirtynyt iloinen tervehdys. Kenian entisen presidentin nimihän se siinä komeilee. Wikipedia kertoo tästä tanelista, että "Moin hallintoa pidetään yhtenä Afrikan korruptoituneimmista. Hänen 24-vuotisen valtakautensa aikana hallitukselta väitetään varastetun miljardi puntaa. Moin perheen haltuun päätyi sijoituksia 28 maassa, mukaan luettuna hotelleja ja asuintaloja Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa, 10 000 hehtaarin maatila Australiassa, kolme hotellia Lontoossa, 4 miljoonan punnan talo Surreyssa ja 2 miljoonan punnan kattohuoneisto Knightsbridgessa." Kyllä noilla resursseilla jo kehtaa hangelle kirjoitella postmoderniin tyyliin.

Presidenttipeliä 3

Noin kolmen kuukauden päästä meillä on vaalit, ja tässä Tasavallan Presidentti J.K. Paasikivi tiedottaa asiasta ja kehoittaa kilpailemaan rehdisti ja puhtain keinoin.

Kummallispolitiikkaa

Yhden maan maanisä on sekaantunut kunnallispolitiikkaan ja erottanut pääkaupungin kunnanjohtajan. Mikähän se näistä mahtoi olla:

- Halonen erotti Helsingin kaupunginjohtajan
- Kustaa Adolf erotti Tukholman kaupunginjohtajan
- Ilves erotti Tallinnan kaupunginjohtajan
- Angela erotti Berliinin kaupunginjohtajan
- Obama erotti Washington DC:n kaupunginjohtajan
- Kim erotti....

Mitäs muita maita niitä vielä onkaan?

Kuvassa pormestari Quimby Springfieldistä.

Nuoret vallankahvassa

Sitä tuntee itsensä aika iäkkääksi, kun huomaa, että Suomessakin on ollut jo 4 itseäni nuorempaa pääministeriä. Nykyinen, joka täyttää tänään vuosia, on saman ikäinen kuin päivittäisessä käytössäni oleva Tunturi-polkupyörä.

Kuvassa oleva merimiesasuinen veikko syntyi Helsingin olympiavuonna. Sain niistä kisoista isältäni tuliaisena vihreän vettä ruiskauttavan kameran. Kisoja kuunneltiin radiosta, joka ei ollut vielä ULA, ja jossa oli etulaudassa kaksi isoa valkoista ja kaksi pientä samanväristä kierrettävää nuppia. Isoilla säädettiin volyymia ja asemia, pienemmillä aaltoalueita sekä ulkopuolista äänilähdeliitäntää, jossa meillä oli kiinni mikrofoni; oli hauska tehdä omia radiolähetyksiä, joilla pelästytettiin vieraita.

Presidentit ovat olleet vanhempia, mutta saattaa olla, että siinäkin tulee muutos seuraavissa vaaleissa.

Presidenttipeliä 2

Olin viime vuosituhannen lopulla juhlimassa Saksan liittopresidentti Johannes Raun kanssa kuvassa näkyvässä rakennuksessa erään nordrhein-westfalenilaisen kaupungin vuosipäivää. Rau piti puheen, ja musiikkiohjelmaa esitettiin.

Kun sitten päästiin pääasiaan, eli ruokailuun, tarjoilijain kantaessa vateja pöytiin ilmoitettiin, että talossa on pommi. Seurueemme, johon kuului isäntien lisäksi suomalaisia, italialaisia, ranskalaisia ja brittejä, poistui hyvässä järjestyksessä kaupungintalolle, jossa tarjottiin nuudeleita jauhelihakastikkeella.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Tunnelma oli loppuillasta korkeammalla kuin mihin olisi alkuperäisessä paikassa alkuperäisen menun voimin päästy - uskoisin.

Pommia ei löytynyt, kuten ei toisellakaan kerralla samassa liittovaltiossa lentokentällä.

Eikä sitä tainnut löytyä Eiffel-tornistakaan öylössäiltana.

Kuva: www.dooyoo.de

Presidenttipeliä

Kekkos-jutun kommentissa toivotaan lisää havaintoja pienemmistäkin poppareista; no, 1990-luvun puolivälissä hyppäsi Volkswagen Caravelle-pikkubussiin arvovaltainen seurue viemään erästä historiateosta silloiselle presidentille. Edellisellekin sitä oli tarjottu, mutta kirjeenvaihto jäi yksipuoliseksi kuten entisen vanhemman poikamiestytön ja Edinburgin herttuan välillä 1950-luvun alussa. Kohtelias epuukirje taisi kuitenkin tulla Koiviston kansliasta, mutta Ahtisaari ilmoitti ottavansa kirjantuojat vastaan linnassa.

Kuvassa on keltainen sali, jossa itsenäisyyspäivänä juodaan kahvia korkea-arvoisimpien vieraiden kanssa, ja jossa meidätkin otettiin vastaan, vaikka mitään ei tarjottukaan, vaikka tuliaisiksi kirjan lisäksi vietiin Hackmanin kahvipannu. Ei siellä talonväki käsittänyt vihjettä. Adjutantti olisi voinut ottaa pannun ja kiehauttaa Presidentin sekoitukset, mutta mukavaa oli kuitenkin jutella leppoisan maanisän kanssa muutamia minuutteja.

Samana päivänä kun kirjalähetystö suuntasi kohti pääkaupunkia, suuntasi sinne meiltä myös bussillinen saksalaisia ystävyyskaupunkikoululaisia, jotka aina joka toinen vuosi käyvät täällä, nytkin ovat parhaillaan. Olin silloin aamulla heitä hyvästelemässä ja kerroin bussikuskeille, että olen myös menossa Helsinkiin ja presidentin puheille. Miehet vähän naureskelivat savolaiselle huumorille, mutta uskoivat sitten, kun pyhäkamppeissa tulimme sattumalta vastakkain Mariankadulla.

Kunnanjohtaja oli innokas autonkuljettaja ja ajoi koko menomatkan. Sitten kun linnasta helteessä selvisimme Esplanaadille Kappeliin virvokkeiden pariin hän ilmoitti ajovuoronsa päättyneen ja ojensi avaimet minulle.

Kuva: MTV3  

Havaintoja Kekkosesta

Urho Kekkonen syntyi 110 vuotta sitten. Wikipedian kuvassa hän kävelee kesäisessä säässä Helsingin kadulla 1930-luvulla.

Muistan nähneeni Kekkosen ainakin viisi kertaa. Kahdesta tapahtumasta on meillä 8 mm:n kaitafilmiltä videolle siirrettyä elokuvaa. Toinen on eduskuntatalon rappusilta juuri paljastettua Mannerheimin patsasta kohti kuvattu. Presidentti siinä tosin istuu liikkuvan mustan Cadillacin takatuhdolla, eikä näy sen paremmin. Toinen filminpätkä on keskisuomalaisesta ulkoilmakesäjuhlasta, jonne UKK saapuu Chryslerillä.

Osallistuessani 1970-luvulla jyväskyläläisen puhallinorkesterin toimintaan olin kolme kertaa soittamassa Porilaisten marssia. Kekkonen oli siitä mukava presidentti, että käveli ripeästi paikalleen, eikä marssissa koskaan tarvinnut soittaa hankalaa tilutuskohtaa, jollaisen sovittaja oli huilistien ja klarinetistien kiusaksi siihen väsännyt. Koivistokin, jota tuli kerran marssitettua, selvisi verkkaisuudestaan huolimatta paikalleen kohtuullisen nopeasti. Näistä kahdesta viimeisestä ei ole kokemusta, mutta tuntuu, että ainakin Kekkoselle häviäisivät.

Yksi soittokerroista oli Jyväskylän yliopiston juhlasalissa, ja sen käytävähän ei ole järin pitkä, kuten tiedämme. Muut kaksi kertaa Kekkoselle olivat Laukaassa kuntoutuslaitoksen peruskiven muurajaisissa ja harjannostajaisissa.

Jommalla kummalla kerralla presidentin auto juuttui pehmeään hiekkaan ja soittokunta yritti mennä työntämään sitä irti. Adjutantit tai turvamiehet estivät kuitenkin aikeet ja työnsivät sen itse. Olisikohan siihen jäänyt liikaa sormenjälkiä?

Mitä taas tulee harjannostajaisiin yleensä, kauhistelen, kun niitä tarkoitettaessa puhutaan harjakaisista. Median edustajat: Harjakaiset on kaupan- tai muun sopimuksen vahvistustilaisuus. Topias Nummisuutarikin kallisteli harjakannuja Karrin isännän kanssa sopiessaan Eskon ja Kreetan kihlauksesta.

Kesäkuun neljäs

Todennäköisesti Seura-lehdestä vuodelta 1943 on yllä oleva kuva. Sen värit ovat haalistuneet, koska se on ollut vuosikymmenet lapsuudenkotini seinällä lasin alla.

Kuvateksti kuuluu: "Tasvallan presidentti ja Suomen marsalkka onnittelevat vasta ylennettyjä upseereita kesäk 4.tenä päivänä. Vas. maasotakoulun johtaja, eversti I. Salmio, sekä ylipäällikön nuorempi adjutantti R. Bäckman.

Minulle hyvin tuttu henkilö on niiden joukossa, joiden nenä osoittaa kuvassa vasemmalle.

Vuonna 1943 vietettiin kesäkuun neljättä ensimmäisen kerran puolustusvoimien lippujuhlan päivänä, ja järjestettiin tämmöinen komea kättelytilaisuun. Kun yksi rivi oli käyty läpi, se otti kahdeksan askelta eteenpäin, ja seremonia jatkui seuraavan rivin kohdalla.

Ylennettävänä olivat kurssi n:o 26:n kadetit. Kurssi oli alkanut vuonna 1941, mutta sodan syttymisen takia välillä pidettiin taukoa, ja loppuseremoniat suoritettiin vuonna 1943.

Kurssilla olivat oppilaina mm. Paavo Koli, Yrjö Keinonen ja Arvo Pentti.

Jos suunnitemat menevät niinkuin pitäisi, olen parhaillaan harjoittamassa kulttuuria entisen asevelikansan parissa, kuten edellisessä jutussani kerroin.

Tiedon Uusi Kirja VII

G-osan järjestyksessään toisena aiheena g-kirjaimen jälkeen käsitellään afrikkalaista valtiota nimeltään Gabon. Sen kerrotaan olevan entinen Ranskan siirtomaa ja itsenäistyneen vuonna 1960. Edelleen sanotaan, että presidentti valitaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Tästä huolimatta uudempi tietolähde kertoo, että maalla on ollut itsenäisyytensä aikana vain kaksi presidenttiä, isä ja poika Bongo, joista isä hoiti hommaa 40 vuotta. Onkos muissa maissa ollut pitkäaikaisia presidenttejä? Jotenkin on ihan pakko riimimielessä linkata tänne jo eilen ääneen päässeiden Anteron Siskojen ja Kayen Dannyn seuraan.

Kännykkäkeskusteluja XIV

- Kekkonen.

- Tarja Halonen täällä, Suomen nykyinen presidentti, hyvää päivää.

- Päivää.

- Kun minulla olisi ongelma näiden Linnan juhlien kanssa, kun pitäisi miettiä, minkälaista musiikkia siellä soitettaisiin. Soittokunta tietysti vääntää sisääntulomusan ja valssit ja muut semmoiset, mutta sitten pitäisi olla viihdettäkin, että rohkenin Teille soittaa, josko voisitte musiikkimiehenä neuvoa, mikä sinne olisi sopivaa ja kaikille mieliksi, ettei nyt sitten valitettaisi, että nyt taas tuommoista ja...

- Eiköhän vaan, Tarja, sinutella, kun ollaan samaa virkaa molemmat hoidettu. Juho Kusti tuolta tuntuu huutelevan, että Suutarin tytärtä ei sitten saa soittaa, Allilla on siitä trauma. Minä kuitenkin ehdottaisin, että kasarihevi olisi sopivaa. Lisäksi voisi olla Jackson Fiven Blame it on the Boogie. Mitäs sitten vielä... ai niin oluttteltta- ja jäähallitunnelmaa pitäisi Linnaan saada lisää. Ehdottaisin kappaleita Eye Of The Tiger, Final Countdown ja Live is Life. Lopuksi voisi täräyttää Rainbow-yhtyeen I surrender.

- Kiitoksia paljon, nämä tuntuvat oikein hyviltä.

- Eipä kestä, kuulemiin.

Lautasdirektiivi

Viimeaikoina on heretty keskustelemaan lautasista, ei lentävistä, vaan ihan tavan posliinisista, joilta meidän Unionin tyypit nokkivat eväänsä huiputuskokouksissa.

No, nythän on siten, että Ruotsin pääministeri, joka parhaillaan on EU:n puheenjohtaja, on myös innokas Turhapuro-elokuvien seuraaja. Lähinnä siksi, koska eräässä leffassa Uuno oli Suomen tasavallan päämiehenä ja vikitteli kuningatar Silviaa. Uunon kyltymätön ruokahalu ja äärimmäinen kulinaristinen vaativuus ja tarkkuus käyvät myös ilmi selkeästi. Kun yllä oleva kuva pörröpäisestä ja harvakuteista paitaa käyttävästä presidentistä tuli julki, yhden lautasen direktiivi napsahti heti.

Näpäytä kookkaammaksi.

Kallio ja Sämpylä

Vaalit lähestyvät, ja puolueet esittelevät ehdokkaitaan. Erään puolueen ikoniksi on valittu henkilö - kuollut kylläkin jo - joka aikanaan toimi mm. Suomen presidenttinä joitakin vuosia.

Hänestä tehtiin Suomen Talvisota 1939-1940-yhtyeen esittämä laulu, jossa kysellään hänen taitojaan Rock and Rollin alalla. Tässä on tuo kappale esitettynä ruotsiksi ja muunneltuna käsittämään presidenttiä yleensä. Ympäröivästä rekvisiitasta ilmenee, että presidentinvaalit ovat ovella. Nythän niihin on vielä vuosikausia, mutta lienee syytä pohdiskella Suomen maanisien ja äidin R&R-kykyjä.

K. J. Ståhlbergista ei oikein ensimmäisenä tule mieleen rock. Jos viikset ovat rock, ne auttavat asiaa aika monella pressalla. Kekkonen aloitti viiksettömyyden presidentin ilmiasussa. Kallio oli huulipartansa ja englanniksi nimensäkin ansiosta aika rock,samoin Svinhufvud. Relanderillakin oli viikset, mutta rockiuteen tuli pisteitä ylenmääräisestä matkustelusta, kaksi valtiovierailua teki Reissu-Lasse.

Ryti ja Mannerheim olivat viiksimiehiä, kuten Paasikivikin. Paasikiven rock-henkisyys käy ilmi parhaiten kymmenen markan setelistä, jos joku nyt vielä niin vanhoja aikoja muistaa. Kun sitä sopivasti taitteli, saatiin näkyviin rotta. Toinen ohje Paasikivi-setelille oli kääntää pitkät reunat kuvan päälle niin, että kapea alue jäi keskeltä näkyviin. Taitetaan sitten vasen kapea reuna niin, että sitä voidaan liu'uttaa kuvan päällä vasemmalle. Näkyviin tulee ensin pitsiä ja lopuksi karvojen ympäröimä suu.

Mitä kuvan esittämään henkilöön tulee, voi olla, että häneltä, vaikkakin on viiksetön, käy kuitenkin suhteellisen hyvin rock. Presidentinlinnassakin soitetaan rokkia sähkövehkeillä itsenäisyyspäivänä.

Kuvan veistos on presidentin linnassa, ja sen on tehnyt Taisto Rauta.

John ja Abe

Huhtikuun 14. päivänä 1865 näyttelijä J.W. Booth ampuu presidentti Lincolnin Ford-teatterissa. Marraskuun 22. päivänä 1963 Lee Harvey Oswaldin pääteltiin ampuneen presidentti Kennedyn Ford Lincoln-autoon.

Mystisiä yhtäläisyyksiä löytyy ruumenkopallinen. Tässä muutamia netistä valikoituja. Hurjempiakin on, mutta koska kerron vain "Truth, the whole Truth, nothing but the Truth", nämä näyttävät järkevimmiltä:

Abraham Lincoln valittiin kongressiin 1846.
John F. Kennedy valittiin kongressiin 1946.
Abraham Lincoln valittiin presidentiksi 1860.
John F. Kennedy valittiin presidentiksi 1960.
Kumpaakin ammuttiin päähän perjantaina.
Lincolnin sihteerin nimi oli Kennedy.

Kennedyn sihteerin nimi oli Lincoln.

Kummankin seuraaja oli Johnson.

Andrew Johnson syntyi vuonna 1808.
Lyndon Johnson syntyi vuonna 1908.
John Wilkes Booth syntyi vuonna 1839.
Lee Harvey Oswald syntyi vuonna 1939.
Lincoln ammuttiin Ford-teatterissa.

Kennedy ammuttiin Ford Lincoln-autoon.

Booth juoksi ulos teatterista ja saatiin kiinni varastosta.

Oswald juoksi ulos varastosta ja saatiin kiinni teatterista.

Booth ja Oswald murhattiin ennen oikeudenkäyntiä.

Kuvassa Kennedy on Saksassa Lincolnissaan. Uskottavuuden kannalta oli hyvä, ettei pitänyt kuuluisaa "Ich bin ein Berliner"-puhettaan Hampurissa.