Pysyäksemme edelleen Life-lehden palstoilla luomme silmämme ylös Vatikaaniin. Curtis Bill Pepperin "An Artist and the Pope"-kirjaan perustuva 12 sivun mittainen kooste kertoo sanoin ja kuvin Paavi Johannes XXIII:n, joka kuolemansa jälkeen julistettiin autuaaksi, ja kuvanveistäjä Manzùn, alias Giacomo Manzinin yhteisestä hankkeesta paavin muotokuvan aikaansaamiseksi.Jutun ingressissä kerrotaan, kuinka renessanssin aikana paavit tilasivat töitä taiteilijoilta, jotka sitten saivat nauttia heidän ystävyydestään kaikessa loistossa ja kirkkaudessa. Tässä kuvattu ystävyyssuhde on kuitenkin jäänyt syrjään julkisuudelta.
Kuvanveistäjä on tehnyt paljon kirkon piiriin liittyviä teoksia, mm. kardinaalihahmoja, mutta on silti vakaumuksellinen kommunisti, joka on joutunut ongelmiin Vatikaanin kanssa.
Paavi Johannes halusi kuitenkin Manzùn tekemään muotokuvansa. Taiteilija suhtautui aluksi varauksella ystävälliseen paaviin, mutta kun huomasi, että tämä ei aikonut "pistää kättään hänen elämäänsä", miesten välille syntyi ystävyys, ja paavin muotokuvia syntyi seitsemän. Manzù teki myös paavin kuolinnaamion ja käden, joiden tekoa edeltävistä vaiheista kerrotaan seuraavaa:
"Kolme kardinaalia saapui huoneeseen kantaen mukanaan pientä kultavasaraa, alkaen takoa Johannesta otsaan, kutsuen häntä nimeltä: 'Roncalli, Angelo - oletko elossa vai kuollut?' Vanhan rituaalin esittämisessä - olisiko paavi kuollut ja kyvytön reagoimaan sukunimeensä ei Manzùn mielestä ollut järkeä. Jos hän oli kuollut, kuinka hän voisi vastata, jos taas elossa, miksi piti hakata vasaralla otsaan."
Pietarinkirkon pronssiovet, jotka Manzù on tehnyt saivat uuden Johannes XXIII:a esittävän paneelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti