Heittoja

Suomi on tulvillaan kilpaurheilulajeja. Heittääkin voi kilvan monenlaisia objekteja. Saapas, lypsyjakkara, kännykkä, autonrengas, olympiapaino ja mitä kaikkia niitä onkaan. Viime aikoina keskusteluun on on noussut myös, voiko jotakin tiettyä kirjaa heittää, ja jos voi, pitäisikö myös jotakin toista kirjaa heittää tasapuolisuuden nimissä.

Kirjaan on aina suomessa suhtauduttu vakavasti. Kirja on viisautta täynnä, ja jos ei osaa lukea, voi katsella kuvia, joita niitäkin on kirjassa usein.

Kirjan heittämisestä voi joutua vaikeuksiin, kuten seuraava esimerkki osoittaa:

JUHANI. Ha'e aapiseni, ha'e a-p-c-kirjani, paikalla! Katsos, likistänpä sinut muutoin niin että rapas lentää. Ha'e Herran tähden se punakansinen aapiseni, sinä junkkari. Katsos näin minä sinulle annan, katsos näin!

TOUKOLAINEN. Älä lyö!

JUHANI. A-p-c-kirja!

TOUKOLAINEN. Tuonnehan sen viskasin pensaasen.

JUHANI. Anna se kouraani oikein korealla kädellä, lilli-hankulla, sinä junkkari. Luuletko tässä näin vaan tanssielevasi, junkkari? Etkö sinä riivattu anna sitä punakansista aapelusta kouraani?

TOUKOLAINEN. Muserrathan kurkkuni, kurkkuni!

JUHANI. A-p-c-kirja! Herra varjelkoon meitä! A-p-c-kirja!

TOUKOLAINEN. Tässä, sinä hirveä mies.

JUHANI. Annappa sille pieni suukkonen. Niin, suutele sitä koreasti.

TOUKOLAINEN. Mitä? Suudella?

JUHANI. Oikein nätisti. Ja tee se Herran tähden, mun veljeni, jos selkäsi syhyy ja henkesi on sinulle rakas. Tee se, tee se, muutoin huutaa jo tällä hetkellä sun veresi kostoa mun päälleni, kuin ennen hurskaan Aapelin veri. Sillä sinä näet, että olen vihasta kasvoiltani musta kuin saunan tonttu. Sentähden suutele aapistani. Minä rukoilen sinua meidän molempain puolesta!—Kas niin.

TOUKOLAINEN. Oletko tyytyväinen?

Suomen ja Viron kielessä on paljon ns. ongelmasanoja; home on viroksi hallitus jne.

Mikäli kirjanheittokilpailuja aletaan järjestää, toimenpide pelivälineelle on viroksi raamatu viskamine.