Kiitos Herran! Silloin apu joutui:
hän, mi kankaan karehena syntyi,
Pilven veikko, lentäen kuin leimaus,
maahan iski, sorti sortajamme.
(Pris och ära! Då var hjälpen närmast;
Han, som föddes lik en fläkt på heden,
Molnets broder, se, en ljungeld vorden,
Slog han ned, och krossad låg förtryckarn.)
3 kommenttia:
Sattuipa hauskasti! Sinä yhdistelet vänrikko Stålin runoja Lenin-kuviin ja minä etsin runoille uusia merkityksiä. Voisin jo nyt julkaista uudenlaisen tulkinnan Runebergin aivoituksista, mutta asun puutalossa keskellä kokoomuslaista seutua. On odotettava muuttoa tiilitaloon suuremmassa kaupungissa. Uskon sinun ymmärtävän, mitä tarkoitan.
Mutta asiaan: olisi hauska saada sinulta tulkinta Pilven Veikko-runosta. Tiivistän tulkinnan kysymykseen: Oliko Runeberg tosissaan runon tehdessään? Ja: Mitä hän ajoi takaa tällä runolla?
Vaari
Jotenkin Pilven Veikosta tulee mieleen Batman tai yksinäinen auringonlaskuun ratsastava lännensankari. Tarinan loppu on vain yhteneväinen Kuolevan soturin, Zidénin ja Sven Tuuvan kanssa. Sankarikuolema oli tärkeä asia, joka käy ilmi myös Torpan tytössä.
Tunnen aika huonosti Runebergin tuotantoa, jotta voisin tulkita hänen näkökantojaan. Cajanderin ja Mannisen käännöksissäkin lienee painotuseroja, saati sitten uusimmassa, Lindholmin versiossa.
Aiheesta linkki:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Runebergin+v%C3%A4nrikit+sotivat+nykyajassa/HS20070205SI1KU014lx
Samaa mieltä ollaan. Minusta Pilven Veikko on Suomen historian ensimmäinen supersankari, Suomen sodan Teräsmies ja sellaisenaan fiktiivinen henkilö. Luulen, että runo on kirjoitettu humalassa.
Vaari
Lähetä kommentti