Valtatiellä numero yhdeksän Jari-Pekka-nimisen polttoaine- ja ruokatäydentämön kohdalta Savoon päin aina Koskelo-nimiseen polttoaine- ja ruokatäydentämöön asti ajoin hopeanharmaan urheiluauton perässä. Ajattelin ensin sen häipyvän heti sen siliän tien horisonttiin valtatiellä, mutta ei - se noudatti kahdeksankympin nopeusrajoitusta kutakuinkin kuten minäkin, kuten kuvasta tarkkaavainen lukija voi huomata. Jos kyseessä olisi ollut Audi tai pari muuta saksalaismerkkiä, en varmaankaan niin kauaa peräpäätänsä olisi ihaillut. Tilannetta vielä juhlisti, kun tuolla matkalla vastaan tuli kaksi Jaguaria.
Auto voidaan mieltää luonnonvaroja riistäväksi ja ympäristöä pilaavaksi hirvitykseksi. Toisaalta se on erinomainen ihmiskeksintö ja ratkaisu moneen pulmaan asiallisessa käytössä. Omistaessani aikoinani Rättisitikan kuuluin myös 2CV-kiltaan, jonka vuosikokoukseen, Mööttiin, kerran osallistuimme. Sanon nyt tämän oikein kauniisti ja pyydän anteeksi, jos loukkaan jotakuta: - Yhden asian liikkeet pyrkivät olemaan yhden asian liikkeitä, ja kukin tulkoon uskollaan harrastusvälineeseensä autuaaksi.
Kulttuuriväki ja muut älykköpiirit ihmettelevät ihmisten kiinnostusta autoihin. Jotkut asiantuntemattomat toimittajat kirjoittavat jopa Pobedan (победа) kahdella kovalla peellä, joka muoto taas on suomalaista renkutusmusiikkia esittävän orkesterin nimi. Popeda ei sentään tainnut esittää kappaleita "Öljyköljy ja pensapensa" ja "Kiltin sedän kiltti auto", jotka olivat erään vuosikymmenen asenteellisia valistusbiisejä, varmaankin ihan vilpittömässä tarkoituksessa tehtyjä.
Hauska oli kerran kyyditä M.A. Nummista kissa ja jänis-koululaiskeikalle. Skodalla silloin ajettiin ja hän ihasteli ajokin hyviä ajovaloja. Muistaakseni Citroën-miehiä sanoi olevansa. Auton kasettisoittimesta tulevat Sibelius-tulkintani huvittivat suuresti, ja ilokseni varovaisuuden vuoksi hyvin pieni pätkä soitettiin hänen ja Juha Siltasen Yömyöhä-ohjelmassa, jota satuin kuuntelemaan muuten sangen surkeiden mielialojen vallassa yliopistosairaalan tyynyradiosta.
Me 1940-luvulla syntyneet maalaispojat näimme lapsuusvuosinamme muitakin kuin nykyisen kaltaisia katumaasturimöhkäleitä. Reo, Goggomobil, Jowett, Lloyd, Standard Vanguard, Tatraplan, Aero Willys, Henry J, Singer, Hillman, Morris, Sunbeam, Simca, Vedette, Rambler, EMW, Hansa Goliath, Borgward Isabella... No, olihan noita, ja lisää opiskeltiin kahvipakettien korteista.
Maalaiskirkonkylässä ei autoa ollut joka mökissä, ja kylällä satunnaisesti nähdyt oudot kulkupelit bongattiin välittömästi. Kulttuurihistoriaahan se osaltaan on.
Sanokaapa muuten, montako automerkkiä seuraava sana sisältää:
Hyundaihatsuzukisuzu.
Hyvää pääsiäistä!
5 kommenttia:
Kai täällä rintamailla autoja sitten on enemmän. Kesämökille kun menee (20 km yhteen suuntaan), taatusti pari, kolme Jaguaria näkee. Autotallissa oli aiemmin Ferrari, mutta se valitettavasti lähti vesisateella kaupunkialueella lapasesta ja korvautui kallilla urheilu-MB:llä. Tuosta kolaroineesta Ferrarista oli juttu IL/ IS:ssa ja (vahingon)iloisena minä mediaa taustoitin, että oli Pulssin lonkkakirurgin auto. Se autotalli on nääs taloyhtiön yhteinen... Hyundai, Daihatsu ja Suzuki on ihan outoja nimiä.
t. Juha från Åbo
kavi
4 koillisaasialaista-
(+ mahdolliset kahdenkolmenkirjaimen, 2cv jne, automerkkien loppuhenkoset)
Löyty siitä myös erityisopetuksen luennoitsijamme Ihatsu.
Hyvää loppupääsiäistä Kavilaan!
Näin se on nähtä-vä. Tässä kun päivänä muutamana selostin jollekin jotakin asiaa, stuin kuuntelemaan itseäni ja pelästyin, kun sanojen lopputavujen eteen tuli pieni tauko ja ne painottuivat ihan kuin Sipilän Juhalla. Pyrin parantamaan kielenkäyttöä-ni.
Tuohon autoketjuun voisi loppuun lisätä vielä Kian. Tosin Suzuki tulisi sitten kahteen kertaan, vai haitanneeko tuo mittään
kavi
vähissä on maneerisi ja aksenttisi esim. tuohon lätkäselostajaan verrattuna: https://www.city.fi/blogit/hikkaj/propropr00345678/131536
Hyvä kinneriväki
Siinä pitkässä valesanassa on se und.
Siitä tuleekin mieleen, että ne kaksi saksalaismerkkiä Trabi und Warre, ne ei kauaa ois peräpäätään Voxille vilkuttanut.
Meikä-Voxin Kraislerin takavaloja oisivat saaneet hetkosen ihailla. Da !
Ja ne valot myös näkyvät, kun eivät oo näitä lumen alle hautautuvia led-kotkotuksia.
Lähetä kommentti