31.1.2011

Clitonia, Alppien kaunotar 7

TIETEESTÄ JA KOULUTUKSESTA
Lyhytaalto-yliopisto


Koska Clitonialla oli malttia vaurastua ulkoministeri Dullesin käynnistämän dollaripolitiikan myötä, varoja sijoitettiin myös tieteen ja koulutuksen edistämiseen.

Maa on syrjäinen ja vuoriston ympäröimä, mikä on aina vaikeuttanut tiedonvälitystä ulkomaailmasta. Toisensuuntaiseen kommunikointiin ei ole nähty tarvetta, parlamentissa on säädetty lakeja, jotka estävät näkymisen ja kuulumisen muualle. Ulkomaiseen tarjontaan ei aseteta rajoituksia, Clitoniassa voidaan seurata vaivatta televisio- ja radio-ohjelmia kaikkialta.

Radio- ja televisiotekniikkaan liittyvät ammatit ovat tärkeitä ja arvostettuja tiedonkulun turvaamiseksi.

Tieteellisestä ja taiteellisesta koulutuksesta vastaa Clitonian Kuninkaallinen Lyhytaalto-yliopisto, joka jo 1950-luvulta Frekvenssimodulaatio-osastonsa tutkimus- ja kehitystyön tuloksena paransi kuuluvuutta ja maan sisäisen lähetystoiminnan kehittyessä piti huolta sen pysymisestä maan rajojen sisäpuolella.

Lyhytaalto-yliopistossa toimii omana yksikkönään säveltaideosasto, joka jakautuu useaan eri opintoalaan. Parlamentissa on usein keskusteltu, voidaanko vuohenkutsuntaa ja oopperalaulua rinnastaa toisiinsa taiteellisten kriteerien kannalta ja voidaanko ensiksi mainittua kehittää perinteen siitä suuremmin kärsimättä melismaattisemmaksi. Parlamentin lyhyen vaalikauden takia nämä keskustelut jäävät yleensä alkuasetelmiinsa, joten yliopiston opetus jatkaa samoilla linjoilla, mitkä sillä oli jo perustettaessa 1950-luvun puolivälissä. Yliopiston nimi kuvastaa pyrkimystä toimia nopeasti lyhyin kurssein ja välttää siten pitkien opiskeluaikojen mukanaan tuomia rasitteita. Frekvenssimodulaatio-osastoa lukuunottamatta maisterin paperit voi opiskelija saada jo muutamassa viikossa luennoilla käymässä ja muutaman kirjan tentittyään. Pianonsoitossa riittää Aaronin ykkönen tai vastaavat tiedot.

28.1.2011

Söpöt sotavehkeet

Paula Panssarivaunu
Ikäni ja perherakenteeni puolesta olen jo siinä vaiheessa, että en ole täysin perillä televiisiosta tulevista lapsille tarkoitetuista pikkukekko eikun -kakkosista enkä kaupallisemmankaan puolen paavo lip siis pesusienistä, iivarivetureista ja muista animoiduista esineistä elukoista ja kulkuvälineistä. Olen kuitenkin joskus toisella korvalla katsellut, ja mieleeni on tullut ideoita uusista hahmoista. Siellähän on kuten jo mainitsin vetureita, traktoreita, autoja ja helikoptereita ainakin. Disneyllä oli 1950-luvulla pieni hinaaja, ja Tammen Kultaisessa Kirjastossa esiintyi mm. Jere Jarruvaunu. Tuo viimeksi mainittu oli pitkän vuoristojunan viimeisenä, eikä se, joka sodassa toi jälkiruokaa taistelijoille.

Niinpä voisi olla myös semmoinen genre kuin söpöt sotavehkeet: Heikki Hävittäjä, Paavo Pommikone, Sulo Sukellusvene, Tyyne Tykki, Kaarlo Kranaatinheitin ja kuvassa oleva Paula Panssarivaunu. Paula toimii IT-alalla ja tähystelee viholliskoneita suurilla silmillään.

Kuva on Art Deco-kehyksinen iltapuhdekuulakärkityö saamani kirjeen reunaan. Lähettäjän nettiosoite jäi puolivahingossa näkyviin. Ehkäpä se selittää jotakin.

26.1.2011

Jänistuhoja

Ehkäpä nämä eivät vielä pysyviä lumia olekaan. Aurinko paistaa jo kevättä enteillen, pakkasta näyttää olevan OP-Pohjolan seinämittarin mukaan neljätoista astetta. Tänään en ehkä tee lumitöitä, mutta pieni kunnostushomma piti kiinteistöllä suorittaa. Kevään tulon riehaannuttamat jänikset olivat hajoittaneet lintulaudan öisissä orgioissaan. Jopa mökin sisällä oleva vanerikehikko oli revitty katon lisäksi hangelle.

25.1.2011

Clitonia, Alppien kaunotar 6

VUORISTON KULTTUURIELÄMÄ

Clitonian runouteen jo aikaisemmin viitattiinkin. "Myrkkysonetti" ei nimestään huolimatta ole täydellinen klassinen sonetti, koska alkuperäisestä riimirakenteesta ABBA ABBA CDC DCD puuttuu viimeinen DCD. Sen puute antaa kuitenkin runolle iskevyyttä ja yllätyksellisyyttä, varsinkin kun sitä tutkitaan intertekstuaalisin keinoin sen historiallis-sosiologisessa viitekehyksessä. Lausuttiinhan se spontaanisti tilanteessa, joka on omiaan tuomaan esiin täysin peittelemättömästi yksilön äärimmäisiä tunteita. Myös tunnetut kirjallisuudentutkijat Austin Warren ja René Wellek toivat kirjallisuudentutkimusteoksissaan Clitonian sonetin "kultaisena poikkeuksena" ja äärimmäisen kiinnostavana tekstikriittisen analyysin kannalta.

Suomeksi toimitetussa "Alppien runotar – Keski-Euroopan vuoristoseutuin käyttölyriikkaa"(Jylhä, Kuusi) teoksessa käsitellään laajasti myös muun mittaista runoutta. Nykyäänkin hyvin suositut vuohenkutsulaulut, joita esitetään, ja joiden parhaat esittäjät ovat erittäin suosittuja artisteja kesäfestivaaleilla, varsinkin Dakota-päivänä, jota, kuten muistetaan vietetään Dullesin pakkolaskun muistoksi. Tyypillinen vuohenkutsulaulu on suomalaiselle rytmiikaltaan ja säemuodoltaan tuttu, ns. kalevalasävelmä - musiikkiteoreettisesti viisijakoinen.


Tule kuttu kuuraparta
Pukin parahin puoliso
Anna lypsää lytkytellä
Juustomaidot juoksutella 
(suom Jylhä, Kuusi)


Viime vuosina on suosiota saanut rap-tyylinen runous lippalakkipäisine ja avarahousuisine esittäjineen. Käytännön kokeissa vuohet eivät kuitenkaan tottele kutsua yhtä helposti kuin perinteisellä tyylillä. Biologit olettavat vuosisatojen kuluessa 5/4-rytmin juurtuneen jo elukoiden geeneihin, jolloin ne sitä kuullessaan lähtevät oitis lypsettäviksi.


(jatkuu...). 

24.1.2011

Clitonia, Alppien kaunotar 5

CLITONIAN LAKI JAOIKEUS


Clitonian lakia säätävä elin on parlamentti, joka valitaan puolivuotiskaudeksi kerrallaan. Näin on mahdollisimman monella syntyperäisellä clitonilla mahdollisuus päästä vaikuttamaan maan asioihin. Parlamentissa on 200 jäsentä, joita valittaessa pyritään siihen, että samoja ei valittaisi useampia kertoja peräkkäin. Tästä huolimatta muutamat kansansuosikit populistisihkoilla puheillaan ovat päässeet edustajiksi kahdeksikin vuodeksi, siis neljäksi kaudeksi, peräjälkeen.

Mielenkiintoiseksi vaalitaistelun tekee imitaattorien käyttö. Imitaatio on yksi suosituimmista viihdemuodoista poetry slammingin ja vuohenkutsukilpailujen lisäksi. Kullakin ehdokkaalla on henkilökohtainen imitaattori, joka edustaa tätä keskustelu- ja toripropagandatilaisuuksissa. Muualla päin on totuttu, että imitaattorit pilkkaavat poliitikkoja, mutta Clitoniassa he ovat tavallaan samalla puolella edustamiensa kanssa. Huumoria toki heitetään kehiin, ja mitä enemmän kansa nauraa, sen enemmän ns. sataa Perusclitonien, ainoan puolueen laariin. Sanontaa laariin satamisesta on paheksuttu ainakin Suomessa perin vääränä kielikuvana, koska tavallisesti viljalaarit sisältöineen on hyvä pitää kuivina, mutta clitonialaisen viiniteollisuuden sammiot, joita laareiksi kutsutaan ovat avotaivaan alla, ja kun sataa, viiniä on enemmän pullotettavaksi.

Parlamentti kokoontuu heti vaalien jälkeisenä päivänä koulutukseen, jossa kerrotaan käyttäytymis- ja äänestämissäännöt. Myös johtamista koulutetaan. Isoja fläppitauluja nelikenttien piirtämistä varten on parlamenttitalon eri huoneissa työryhmille, jotka pohtivat imagoa, strategioja, uhkia, vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia, mahdottomuuksia, sisäistä sankariutta ja muita tyynni tärkeitä asioita. Koulutus kestää parisen viikkoa, jonka jälkeen täysistunnossa käydään läpi ryhmätöiden tulokset. Yksi edustaja ryhmästään saa käydä vuorollaan venyvän karttakepin - laserkynien käyttö on lailla kielletty - kera näyttämässä otsikot ja kertomassa yhteenvedot. Uusille tottumattomille edustajille se voi olla tuskainen paikka. Eräskin vapisi kuin haavanlehti, mutta sai kuitenkin sanotuksi yhteen hiileen puhaltamisen olevan tärkeintä, johon salista edustaja, ammatiltaan koksikauppias, reagoi paheksuvasti:
- Yksi hiili ei riitä, useampi sangollinen niitä pitää olla lämmitykseen!

Edustajien joukosta valitaan pääministeri, joka sitten valitsee yhdeksän muuta ministeriä valtioneuvostoon. Tärkein heistä on ollut jo vuosikausia lapsiministeri, joka on tavallisesti ollut esikoulunsa päättänyt nuori kansalainen. Mikäli lapsiministeri ei vielä osaa lukea, ei haittaa, sillä lukutaito ja varsinkaan luetun ymmärtäminen ei ole politiikan piirissä yleisesti kovin tärkeänä pidetty taito. Muilla ministereillä ei ole määriteltyjä hallinnonaloja, he hoitavat ymmärryksensä mukaan kaikkia esilletulevia asioita. Päällekkäisyyksiä sattuu joskus; kun esimerkiksi eräs ministeri oli antanut luvan rakentaa suuri kauppakeskus kaavoittamattomalle alueelle vuoristoon, oli toinen asiasta tietämättä käynyt sen kieltämässä. Kansalaiset ovat kuitenkin tottuneet tähän, ja mikäpäs on oltaessa, dollareita riittää ja lisää painetaan tarvittaessa.

Paikallisen oikeuslaitoksen muodostaa seriffi, kaksi apuseriffiä ja pyöveli. Kuten muistetaan käytössä on kuolemanrangaistus, joka pannaan täytäntöön olutta juottamalla - usein teloitus kestää vuosikausia. Kuninkaalla on kuitenkin lupa armahtaa, ja varsin usein hän sen tekeekin, sillä rikokset ovat pieniä, solvauksia ja pientä nujakointia. Varkauksia ja ryöstöjä, tapoista ja murhista puhumattakaan, ei esiinny; kaikilla on rahaa tarpeeksi. Kuolemanrangaistuksessa on kyse lähinnä perinteestä - "Perinteet kansakunnan voimana" on nimeltään clitonifilosofi ja kuningas Cliton VIII:n julkaisema teos, johon jo alakoulussa tartutaan elämäntaito-, yhteiskunta- ja luokkaoppitunnilla.

Ulkoministeri Dullesin vierailu näkyy lainvalvojien habituksessa. Ministerillä oli mukanaan elokuvaprojektori ja muutamia lännenfilmejä, joita hän näytti parlamenttitalossa lain laatijoille. Lännen teeman innoittamana rakennettiin saluuna ja seriffin toimisto, joita sitten James Warner Bellah ja Willis Goldbeck, jotka 1960-luvulla käsikirjoittivat John Fordin "Mies joka ampui Liberty Valancen", kävivät katsomassa malliksi.

(jatkuu...)

Kaapista ulos

Edellisessä Clitonia-kertomuksessa luettelin, mitä hyvin varustetusta tarvike- ja työkalukaapista yleensä löytymän pitää. Tässä lyhyt silmäys kaappiin. Kuten todettu, kun kaikki tarvikkeet ovat kiinnittyneet toisiinsa naruilla, kaapeleilla, liimalla tms. ne on helppo vetää ulos kerralla tarkasteltaviksi.

Numeroidut kohteet ovat:

  1. Auton lumiharjoja, muovi- ja puuvartinen
  2. CRC-voiteluaine
  3. Marttiinin leuku, RAuK-muisto
  4. Metallisaha
  5. Polkupyörän ketju
  6. Rumpupalikoita
  7. Polkupyörän sisäkumi, käytetty
  8. Tiivistenauhaa
  9. Polkupyörän lamppu, rikkinäinen
  10. Amppelin kannatin
  11. Maalisivellin
  12. Polkupyörän pumppu
  13. Maalarin lasta
  14. Kasviravinteita
  15. Muovinarua
  16. Nippusiteitä
  17. Lukkopihdit
  18. Hyönteismyrkkyä
  19. Rullasalpoja
  20. Hyppynaru


Kohteiden 4 ja 5 välissä hohtimet, eläinkampa ja pienoismalliliimaa (Revell), kuutosen alla kärkipihdit ja sivuleikkurit, kohteen 8 yläpuolella taskulamppu ja auton halogeenipolttimo

Lisäksi pienemmille esineille, naulat, ruuvit yms. on muovi- ja metallirasioita.

Clitonia, Alppien kaunotar 4

KUNINKAAN PÄIVÄ 2

Kuningas kopistelee jalkansa linnan ulko-ovella ja kaivaa esille avainnippunsa. Avaimia on monta, mutta tottuneesti hän löytää nipusta oikean. Avaimet ovat ketjulla kiinni oikeanpuoleisen housuntaskun kohdalla vyölenkissä. Kuningatar osti ketjun kerran nimipäivälahjaksi, koska avaimia jouduttiin usein etsimään aamun kiireessä. Perin noloa olisi ollut, jos linnan ovea avaamaan pitäisi kutsua kiinteistöhuolto, sillä muulla henkilökunnalla ei lain mukaan ole oikeutta kantaa avaimia. Kuninkaan on tultava ensimmäisenä paikalle ja päästettävä sitten muut sisälle.

Hallitsija menee ensin keittiöön ja laittaa eväänsä jääkaappiin. Ne olivat salkussa sen auetessa bussissa, mutta erillisessä sivulokerossa. Regaalit sen sijaan putosivat auton lattialle, kuten muistamme edellisestä jaksosta.

Pari hovimarsalkkaa saapuu paikalle, ja heidän kanssaan kuningas käy lyhyen neuvottelun päivän tehtävistä. Kansalaisia otetaan vastaan klo 9 – 12, ruokatunti klo 12 – 13, jonka jälkeen Euroopan Unionista tulee kertomaan paikallinen asiantuntija. Hänen kanssaan on tarkoitus miettiä, voitaisiinko köyhille maille painaa avustukseksi pari miljardia dollaria. Kuningas soittaa etukäteen setelipainoon ja tiedustelee, onko paperia tarpeeksi suurempien erien painamiseen.

Setelipaperi on, kuten aikaisemmin todettu, virallista US-dollaripaperia, ja sitä toimitetaan Clitoniaan lentorahtina. Osa siitä on suurina arkkeina, osa jo valmiiksi leikattuna pankkikonttorin käsin pyöritettävää konetta varten. Koska Clitoniassa ei ole lentokenttää, rahti pudotetaan yli lentävistä U.S.A.F-koneista laskuvarjoilla. On tärkeää, että mitään lähetyslistaa tai muuta dokumenttia lähettäjästä tai vastaanottajasta ei ole mukana, sillä jos sattuisi, että tavara leijailisi jostakin syystä muualle kuin Clitoniaan, ei asiasta välttämättä nousisi kansainvälistä kohua.

Itse asiassa kerran paketti leikattua setelipaperia laskeutui Sloveniaan, jossa muuan kemikalion omistaja löysi ne takapihaltaan. Hetken mietittyään hän pinosi niistä kolmen tuuman paksuisia nippuja, teki reiän toiseen kapeaan päähän, pisti reikään rautalankakoukun ripustimeksi ja vei ne myymäläänsä saniteettihyllylle paperirullien viereen.

Kuningas menee työpaikalleen valtaistuinsaliin ja tarkastelee vaurioitunutta valtakunnanomenaa. Se on kullasta valmistettu ontto pallo, joka muodostuu kahdesta toisiinsa kierteillä kiinnittyvästä puolikkaasta. Bussin jarrupolkimen jättämä lommo on ylemmässä puolikkaassa, omenan päällä oleva risti on vinossa painuman takia. Kuningas on aikaisemmalta ammatiltaan peltiseppä, ja häntä ei huoleta suuresti omenan tila. Lujin käsin hän kiertää sen auki ja hakee sitten vasaran ja kaarevan oikaisuvasteen tarvikekaapista.

Jokaisessa kodissa ja useimmilla työpaikoilla on työkalu- ja tarvikekaappi. Monessa tapauksessa sen sisältö on järjestymättömässä tilassa. Eräässäkin tietämässäni eteisen kaapissa on sangen monipuolinen sisältö: polkupyörän sisäkumeja - käyttämättömiä ja käytettyjä - vasara, hyppynaru, koukkuja, jousia, pultteja, dynamo, rumpupalikka, CRC-tölkki, baseball-pallo, pyöränpumppuja, seisontatuki (pyörän), musta roskapussikäärö, kiintoavaimia, puukko, ruuvimeisseleitä, sähkötarvikkeita, toimimattomia taskulamppuja, hylsyavainten hylsyjä, kuusiokoloavaimia, kitaran kieliä, metalli- ja muovirasioita – ja kaikki nämä kiinnittyneenä naruun ja kumisiin mustekala-koukkuihin. Käytännöllistä tässä on se, että yhteen esineeseen tarttumalla voi vetää kaikki lattialle tarkastelua ja valintaa varten.

Kuninkaan kaappi on toista maata. Työkalut on ripustettu seinälle koukkuihin, ja jokaisen kohdalle on maalattu sen kuva punaisella. näin on helppo tarkistaa, jos joku kapine puuttuu.
Tätä menetelmää sovelletaan myös Clitonian parlamentin istunnoissa. Edustajilla on salissa kullakin korkeaselkäinen tuoli, johon on maalattu siinä istuvan henkilön kuva. Kavojen ilme on kuvassa surullinen, ja rinnassa on kyltti, jossa jollakin syyllä pahoitellaan poissaoloa ja anotaan nöyrimmästi anteeksiantoa. Lehtikuvista ja CTV:stä (Clitonian TV) kansalaiset sitten näkevät poissaolevat parlamentaarikot.

Kuningas naputtelee omenan pyöreäksi, ruuvaa sen kiinni ja ryhtyy hallitsemaan.

(jatkuu…)  
  

23.1.2011

Clitonia, Alppien kaunotar 3

KUNINKAAN PÄIVÄ


Cliton XXVIII, Clitonian nykyinen kuningas, on valittu perustuslain mukaisesti vaaleilla. Hän oli Perusclitonipuolueen ehdokkaana saaden ääniä lähes 95%. Tämä kuvastaa merkittävää kannatusta, vaikkakaan muita ehdokkaita ei vaaleissa ollut, sillä käytännössä PC on maan ainoa puolue, ja yksittäiset puolueeseen kuulumattomat henkilöt eivät viitsineet ryhtyä ehdokkaiksi.

Kuninkaan valta ja suosio kasvoivat Dullesin vierailun johdosta. Siitä on näihin päiviin asti kansainvälisillä areenoilla vaiettu visusti, sillä Yhdysvalloissa pelätään nykyään Wikileaks-paljastuksia dollareiden painamisesta alppimaassa. Yli viisikymmentä vuotta on maan vauraus ja kansantulo noussut, ja syyskesän pakkolaskupäivää vietetään riehakkaana karnevaalina, jossa rypäletuotteilla on muutakin käyttöä kuin liiskaantua lentokoneen alle. Nykyinen kuningas on jo kolmas amerikkalaisten vierailun jälkeen valittu.  Dullesin ja lentäjät kävi noutamassa helikopteri vähin äänin parin viikon vierailun jäljiltä. Dakota on muuttunut vähitellen alumiinisormuksiksi, joita kaupitellaan ympäri Eurooppaa, varsinkin romanialaisten toimesta, toinen moottori on jokilaivan voimanlähteenä, toinen vaurioitui korjauskelvottomaksi. Idean sormusten valmistamiseen antoi aikanaan suomalaissyntyinen englanninkielen tulkki, joka oli oppinut tekniikan jatkosodan aikana Kannaksella. Se miten hän joutui kaukopartiomatkallaan Alpeille, on mysteeri, josta hän ei koskaan suostunut puhumaan.

Mutta tarkastelkaamme yhtä kuninkaan työpäivistä.

Kuningas asuu rivitaloasunnossa kaupungin laitamilla, linna on vain työpaikka, jonne kuningatarkaan ei tavallisina päivinä tule. Ainoastaan, kun käsitellään valtion talouteen liittyviä asioita, hän osallistuu hallitsemiseen. Hänen tehtäviinsä kuuluu tilata uudet setelierät keskuspankilta ja niputtaa ne siististi kauppoihin, teollisuuslaitoksiin ja yksityisille kansalaisille lähetettäviksi.

On sohjoinen kevätsää, ja kuningas laittaa vielä talveen tottuneena lämpimästi vuoratun ja korvalapuilla varustetun talvikruunun päähänsä. Valtikka ja valtakunnanomena tulevat salkkuun, jossa on myös maitopullo ja eväsleivät sekä vuohenjuustoa. Linnassa on keittiö ja keittiömestari, mutta tätä ei ole näkynyt muutamaan päivään. Keittiömestari joutui pyövelin hommiin edellisen kuoltua maksakirroosiin työtään suorittaessaan. Teloitettavina on muutama kovakuntoinen tyyppi, joihin ei olut näy vaikuttavan mitenkään muuten kuin naaman punotuksena ja römeä-äänisinä rivoina lauluina.

Kuningas seisoo räntäsateessa bussipysäkillä. Muutamia muitakin keskustaan menijöitä tulee paikalle. Tervehditään ja vaihdetaan muutama sana säästä ja lomien pidosta. Kuningas sanoo lomailevansa heinäkuussa pari viikkoa. Hän aikoo mennä ampumaan gemssejä, joista kuningatar on hyvä loihtimaan herkkuaterioita. Salvialla maustetulla leivänsisuksella ja hillosipuleilla täytettyä, maakuopassa paistettua gemssiä kelpaa tarjota vaikka valtiovieraille, joita tosin harvoin Clitoniassa nähdään.

Auto tulee ja kuningas nousee siihen. Penkit ovat täynnä häliseviä koululaisia, ja monarkki joutuu seisomaan huonossa kelissä huojahtelevan ja luistelevan auton etuosassa käytävällä. Äkkiä jossakin tärskyssä salkku aukeaa, ja valtikka ja valtakunnanomena putoavat lattialle. Kuljettaja tekee väistöliikkeen muflonin juostessa sivukadulta eteen, ja valtakunnanomena pyörii kuskin jalkoihin, missä se kiilautuu jarrupolkimen alle. Poljin painuu vähän matkaa, mutta ei tarpeeksi, ja auto liukuu tien sivuun. Kuljettaja kaivaa omenan jaloistaan ja ojentaa sen kuninkaalle mitään sanomatta. Kuningas laittaa rutistuneen arvomerkin salkkuunsa, kiittää kyydistä ja menee ulos. Lyhyt loppumatka taittuu kävellen. Koululaiset jäävät työntämään autoa tielle.    

22.1.2011

Lumikapine 2


































Todennäköinen sää:

Lunta saadaan lähiaikoina lisää varsinkin Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolisilla alueilla. Lämpö pysyttelee kylmän puolella. Lahtisen huopatossutehtaan jalkineita suositellaan käytettäviksi.

Alumiinisen uuden lapion lisäksi lumitöitä tehdään kuvan esittämällä lumentyöntimellä. Työntämiseen se on liian kevyt, kevyen lumen heitteleminen penkan päälle onnistuu, raskaaseen lumeen se on liian rempula. Kahva on haljennut ja löysä, paikattu teipillä. Täytynee viimeistellä naulalla. Vanerinenkin työnnin on joskus ollut käytössä, siinä ei ollut kahvaa, vaan varsi oli poikkileikkaukseltaan nurkista pyöristetyn suorakulmion muotoinen. Ei pyörähtänyt käsissä lunta nostettaessa. Amerikassa käyttävät jostakin syys tä pyöreävartisia ponnettomia lapioita - minkähän takia?  Ilmansuunta kuvassa on alussa mainitun rajan oletetulta itäpuolelta länteen päin.

Lumen alta kurkotteleva kasvi on syyshortensia.

Clitonia, Alppien kaunotar 2

ONKO MAALLANNE MALTTIA VAURASTUA?
Dakotan ohjaamossa on hikinen tunnelma. Kone ei pysy kauaa ilmassa, onneksi moottori ei syty palamaan. Vuoren takaa aukeaa yllättäen tasaiselta näyttävä pensaikkoinen laakso.
- Laskeudutaan tuonne, kapteeni sanoo ja käskee matkustajan kiinnittämään turvavyön. Kone tekee onnistuneen mahalaskun keskelle viinitarhaa. Cabernet Sauvignon-rypäleet lentelevät ja liiskaantuvat tuulilasiin. Kone liukuu tarhan pituudelta ja pysähtyy onnellisesti joen rannalle. Kukaan viiniköynnösten parissa ahertaneista ei jää alle, vaan tuijottavat taivaalta ilmestynyttä härveliä ihmeissään.

Koneen ovi avautuu ja kolme miestä kömpii ulos. Kaksi on ilmavoimien univormussa, kolmas on keski-ikäinen pyöreärillinen mies, harmaapukuinen.

- Hi there! mies sanoo englanniksi. – Where are we now?

Viinitarhan työntekijät supisevat keskenään. Joku sanoo jotakin oudolla kielellä, joka muistuttaa etäisesti latinaa.

- Take us to your leader, silmälasipäinen sanoo harvaan ja joka sanaa painottaen. Joku näyttää ymmärtävän, koska heitä lähdetään opastamaan kauempana näkyvää kaupunkia kohti. Toinen lentäjistä jää vartioimaan konetta automaattikivääri aseenaan.

Clitonian monarkiaan ja hallitusjärjestelmään palaan myöhemmin. Yhdysvaltalaisen koneen pakkolasku on maan taloudelle ja hyvinvoinnille viinisadon tuhoutumisesta huolimatta äärettömän merkityksellinen, kuten tulemme huomaamaan.

Ulkoministeri ja koneen kapteeni saatetaan vanhan kolmikerroksisen kivirakennuksen luo, ja yksi saattajista menee sisälle. Muut jäävät kadulle odottamaan. Kohta sisään mennyt tulee ulos, sanoo jotakin toisille ja kiiruhtaa sitten juoksujalkaa viereiseen pubiin. Sieltä hän tuo pyylevän miehen, joka tervehtii vieraita sujuvalla englanninkielellä.

- Voimme mennä kuninkaan puheille, toimin tulkkina, hän sanoo.
Kuningas istuu työpaikallaan valtaistuimella. Vasemmassa kädessä hänellä on valtakunnanomena, oikeassa valtikka. Päässä on turkisreunusteinen kruunu.

Ulkoministeri on tavannut kuninkaita ennenkin maailmanmatkoillaan, mutta lentäjälle näky on uusi, ja häneltä suu loksahtaakin auki hämmästyksestä.

Muutaman muodollisen lauseenvaihdon jälkeen Dulles päättää käydä suoraan asiaan.
- Onko maallanne malttia vaurastua? hän kysyy.

Kuninkaalle ja parille paikalla olevalle hoviherralle kerrotaan, että koneessa on lastina Saksaan tarkoitettu painokone, runsaasti setelipaperia ja painolaattoja US-dollarin valmistamiseksi. Pakkolaskun takia salaista tavaraa ei voida toimittaa alkuperäiseen kohteeseensa, vaan se voisi jäädä tänne hyödyttämään paikallista elinkeinoelämää.

Amerikkalainen ehdottaa, että kone pantaisiin pyörimään mahdollisimman pian, ja seteleitä painettaisiin kaikille asukkaille riittävästi. Niillä voitaisiin käydä hankkimassa muista maista tarpeellisia palveluja ja hyödykkeitä. Tähän asti Clitoniassa ei ole rahaa oikeastaan käytetty lainkaan. Clitoniaan tulisi perustaa keskuspankki, joka hoitaisi rahan tekemisen ja jakelun. Konttorissa voisi olla pienempi käsipainokone, josta sisään poikkeavalle asiakkaalle voisi pyöräyttää muutaman taalan suurimpaan tarpeeseen. Ministeri korostaa vielä, että Clitonian dollarit eivät ulkoisesti poikkea mitenkään muista. Ne on painettu virallisilla laatoilla viralliselle paperille. Numerosarjan alussa oleva kirjain viittaa täällä tehtyihin.

Kuninkaanlinnan tornikello lyö, on kahvitauon aika. Kuningas laittaa kruununsa, valtakunnanomenan ja valtikan pöydälle valtaistuimen viereen, ja seurue siirtyy keittiöön, jossa kuninkaallinen keittiömestari kattaa kupit pöytään.

Käy ilmi, että tulkki hyvästä englanninkielentaidostaan huolimatta on kotoisin pohjoisesta Finland-nimisestä maasta. Hän oli erään sodassa tehdyn kaukopartioretken seurauksena joutunut alppimaisemiin, mutta ei tahdo kertoa asiasta tarkemmin. Dulles muistaa Finlandin. Se maksoi velkansa viimeistä latia myöten.

Tulkki vitsailee suomenkielisistä sanoista. Hän virkkaa, että kuninkaan olisi hyvä taitaa muutamia sanoja suomea. Oikea ja vasen olisi ainakin osattava. Niistä saa työtä varten hyvän muistisäännön: valtikka oikeaan ja omena vasempaan käteen.
(jatkuu...)    

21.1.2011

Clitonia, Alppien kaunotar 1



ALKUNÄYTÖS

Pienen sveitsiläiskylän torilla on vilskettä. On aika pitää sotilaallisia kertausharjoituksia. Torin varrella sijaitsevasta palokunnan kalustovajasta on vedetty ulos Oerlikon-ilmatorjuntatykki, jota reserviläiset suuntaavat taivaalle johtajana toimivan kellosepän komentojen mukaan.

Sveitsiläisten mielestä on tärkeää olla puolueeton ja suojella omaa maata vihollisen hyökkäyksiltä. Vasta viitisen vuotta sitten on päättynyt maailmansota, josta pystyttiin pysymään turvallisesti erossa.

Tykkiin tuodaan kranaatteja kellosepän kellarista. Sveitsiläinen käytäntö on säilyttää aseet ja ammukset kotona, jolloin liikekannallepanon mahdollisesti sattuessa ne ovat nopeasti käsillä.

Harjoituksessa ei ole tarkoitus käyttää kovia ammuksia, mutta jostakin syystä tykki on kuitenkin niillä ladattu. Liekö ammusmies erehtynyt laatikkoa hakiessaan?

Lentokone on tilattu paikalle, ja sen on määrä olla kylän yllä tasan kello kaksitoista. Lentäjä huomaa kuitenkin lähtötarkastusta tehdessään polttoaineen tippuvan säiliöstä ja jää vikaa korjaamaan. Kentältä yritetään soittaa viivästyksestä kellosepälle, mutta puhelimeen ei vastaa kukaan, koska rouvakin on lähtenyt kauppaan.

Samaan aikaan paikkaa lähestyy Yhdysvaltain ilmavoimien C 47-kuljetuskone, mattavihreäksi maalattu Dakota. Se on eksynyt hieman reitiltään Sveitsin ilmatilaan matkallaan Etelä-Euroopasta Hampuriin.

Koneessa on salainen lasti ja matkustajana Euroopan-kiertueella oleva ulkoministeri Dulles, jonka on määrä pitää Hampurissa puhe. Hän on miettinyt iskevän alkulauseen: - Ich bin ein Hamburger. Puhe jää kuitenkin seuraavien tapahtumien takia pitämättä, mutta presidentti Kennedy käyttää alkulausetta hieman muutettuna noin 10 vuotta myöhemmin Berliinissä.

Kun kone tulee näkyviin, kelloseppä karjaisee tulikomennon ja kranaatti lähtee tykin suusta. Reserviläiset näkevät kauhuissaan, kuinka Dakotan siivestä irtoaa pala, ja kone menettää korkeutta häviten vuoriston taakse.


CLITONIA

Clitonia on kääpiövaltio Sveitsin rajan tuntumassa. Se ei pidä itsestään ääntä ja haluaa myös elää rauhassa Alppien keskellä kuten naapurinsakin.

Clitonian perustivat roomalaiset sotajoukot levähdysleirikseen matkoillaan vuorien yli. Paikalliset asukkaat ottivat tulijat ystävällisesti vastaan, vähemmistönä luolissa asui vielä neandertalilaisia, jotka kuitenkin kaikkosivat vuosikymmenien kuluessa, ja joista ovat saaneet alkunsa monet vuorenpeikkotarinat.

Clitonian maaperästä suurin osa on vaikeakulkuista vuoristoa, mutta pääkaupunki on muodostunut lämpimään laaksoon joen varrelle. Suotuisat vuoristosolasta etelästä puhaltavat tuulet tuovat laaksoon lämmintä ilmaa, ja niinpä viiniköynnös menestyy siellä tuottaen hyvin satoa. Lampaita, mufloneja, vuorikauriita, gemssejä hoidetaan ja hyödynnetään monin tavoin. Henkiselle kulttuurille on omaleimaista runous, varsinkin käyttörunous eri tilanteisiin sopivasti sorvattu. Klassinen ja ensimmäinen esimerkki runouden voimasta on ns. myrkkysonetti, joka johti pääsemään eroon viimeisistäkin roomalaisperäisistä hallintomiehistä, joiden mielivaltainen vuosisatojen kuluessa ankarammaksi käynyt vallanpito oli jo kauan ärsyttänyt, heittämällä heidät vanhaan böömiläiseen tapaan ulos raatihuoneen ikkunasta. Samalla muutettiin lakia kuolemanrangaistuksen toteuttamiseksi inhimillisemmällä tavalla.

Vallankaappaus sai alkunsa, kun roomalaisraatimiesten kuolemaan tuomitsema opposition edustaja, josta sittemmin tuli kuningas Cliton I, lausui myrkkymaljan kohotettuaan:

Mä tässä seison, eessä monen herran
ja tartun mustanpuhuvahan sarkkaan
mut sanon, miettikäätte tarkkaan
ja kuunnelkaatte hiukan verran:

Mä toivon, että jälkeen tämän kerran
joutunette kovaan sanaharkkaan
ja ystävänne mieltyneinä markkaan
välttäisivät rysän, merran

On myrkky paha
se huumaa, tappaa
ei kestä maha
jos sitä nappaa.

(Lähde: Jylhä, Kuusi, Alppien runotar – Keski-Euroopan vuoristoseutuin käyttölyriikkaa)

Tämän sanottuaan hän kaatoi myrkyn lavalle, johon se poltti heti reiän ja valui ruokaa lavan alla odottavan leijonan niskaan. Kansa karkasi runon siivittämänä roomalaisten kimppuun ja kuten kerrottu, heitti heidät ikkunasta pihalle.

Kuolemantuomiota inhimillistettiin siirtymällä myrkystä olueen. Rikollinen tuomitaan nauttimaan päivittäin useita tuopillisia olutta pyövelin seurassa. Pyövelin tulee osallistua myös nauttimiseen. Oluena on erityinen premium-laatu, 12% vol  ”Murderer Express”, jota on myytävänä kaikissa hyvinvarustetuissa elintarvikeliikkeissä. Teloitus saattaa kestää teloitettavan kunnosta riippuen kymmeniäkin vuosia. Joskus saattaa olla tarpeellista vaihtaa pyöveliä.

(jatkuu...)          

20.1.2011

Vuosihuolto

Vladimirski: Mustat korpit
Leninin näköinen mies astuu ulos punaisesta Ikarus-bussista Tampereen Kaihari-Centerin parkkipaikalla. Ansioituneet kansalaiset ovat päässeet seuramatkalle Suomeen. Koska kotona on vaikea hankkia kohtuullisella hinnalla sukkahousuja, purukumia ja muovikasseja, niitä ostetaan täältä. Koska Suomessa suomalaisten on vaikea hankkia kohtuullisella hinnalla vodkaa, sitä tuodaan. Bilateraalinen vähittäiskauppa kukoistaa - kumpikin osapuoli on tyytyväinen.

Mutta miksi Leninin näköinen mies on mukana, kuinka hän on ansioitunut?

Kävellessään kerran torin laitaa tuhatkirkkoisessa Moskovassa viereen pysähtyy musta umpiauto, liekö Volga tai Zim - ylen kiiltävä ja hieno kumminkin. Takaovi avautuu ja mies sieltä huutaa: - Hyvää päivää, toveri kansalainen, voisimmeko hiukan keskustella?

Puhuteltu säikähtää, miettii viime aikojen tekojaan, elämänsä vaellusta, työpaikan komissaaria...

- Älä pelkää, meillä on sinulle hyvä tarjous, josta et varmasti voi kieltäytyä, tule hetkeksi istumaan tänne.

Mies tietää, että mustassa umpiautossa tehdystä tarjouksesta ei yleensä voi kieltäytyä ilman vakavampia seurauksia ja kömpii sisään. Ovi sulkeutuu ja hetken päästä auto kaartaa torin poikki kohti muurin ympäröimiä rakennuksia.

Samovaari hehkuu toimistohuoneen pöydällä, tupakkaa, monta eri laatua savukkeita on tarjolla. Virkailijat kertovat miehelle Leninin vuosihuollon olevan ajankohtainen, ja pyytävät häntä viikoksi sijaiseksi - ulkonäön vuoksi.

- Emme sinua sattumalta tässä ja nyt löytäneet, he sanovat. - Jo pitemmän aikaa elämääsi tarkkailleet olemme. Ulkonäkösi lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota työsi hoitamiseen ja muihinkin elintapoihisi. Palkkioksi saat matkustaa Suomeen, joka on ystävällismielinen vaikkakin vielä takapajuinen maa. Oikealla asenteella siellä voit edistää kansojemme välistä ystävyyttä, avunantoa ja yhteistyötä. Tuliaisiksi voisit tuoda meille näytteitä tekstiiliteollisuudesta vertailun vuoksi, vaikka sukkahousuja ja James-merkkiset farmarihousut kokoa 52.

Mies viedään mustalla autolla kotiinsa. Sekavin tuntein hän kertoo vaimolleen, mitä on tapahtunut. Työ on helppo, mausoleumin aukiolopäivinä lepäillään arkussa selällään kädet peiton päällä ja silmät kiinni. Virkailijat lupaavat antaa päivittäin rauhoittavaa lääkettä tarpeeksi, jotta työ sujuisi paremmin. Ei ole suotavaa, että Lenin yskähtelisi tai aukoisi silmiään kesken kaiken.

Niin on käynyt joskus aikaisemmin, ja katsojien keskuudessa syntyi pieni paniikki, joka kuitenkin saatiin aisoihin. Mediakaan ei asiasta maininnut. Silloinen Leninin tuuraaja ja viraston päällikkö saivat siirron Sahalinin kalakombinaattiin.

Tehtävä sujuu mainiosti, lääkettä annostellaan sopivasti niin, että elonmerkkejä alkaa näkyä välittömästi sulkemisajan jälkeen. Musta auto kiidättää miehen päivittäin kotiin ja työhön. Naapurit katselevat liikennettä kummissaan. Jotkut alkavat tervehtiä kohteliaasti, jotkut välttelevät kohtaamista. Vaimolta kysellään, mutta koska tämä ei pidä meri-ilmastosta, eikä sanottavammin kalastakaan, pitää suunsa kiinni.

Suomen-matkan jälkeen on mukava kuunnella miehen tarinoita läntisestä naapurimaasta - siistiä oli siellä ja paljon tavaraa esillä.  Kummallisia kirjaimia vain käyttivät. Yhden purukumin nimi oli POP, mutta sitä ei lausuttukaan "POP" vaan "поп". Liekö sitten tavallisella työläisellä asiaa kapitalistin kauppaan.  

19.1.2011

Pieniä malleja

Aikoinaan innokkaana pienoismallien rakentajana ilahduin muutama vuosi sitten, kun löysin netistä paperimallisivuston. Tästä aukeaa sivu, jolla kuvan kone on esitelty. Kaverin kanssa tilasimme CD:n, jolla on kymmeniä koottavia malleja; muutama tuli rakennettua, palaan vielä varmasti askartelun pariin, kun aikaa on.

Sivustolta löytyy paitsi lentokoneita, myös autoja, tankkeja, rakennuksia ja kuvia valmiista malleista. Toisin kuin muovimallit, näissä mittakaava on periaatteessa vapaa; mikäpä estää taivuttelemasta vaikka vanerista tai alumiinipellistä täysikokoinen Focke Wulf tai Spitfire pihan komistukseksi.

No, muovistakin se kyllä onnistuu.

Airfix ja Revell olivat 1960-luvulla yleisimpiä pienoismallisarjojen valmistajia ja lienevät vieläkin. Kummallinen realismin pelko niissä oli, saksalaiskoneiden sivuvakaajassa oleva merkki oli poissa, lienee vieläkin. Paperimalleissa se on, kuten kuvastakin voi huomata.

18.1.2011

Luminanssi

Viereisen liiketalon tasaisella katolla, sama katto, josta jo kirjoitin joskus aikaisemminkin, on kolamies. Lunta tulee taivaan täydeltä. Äsken vielä sää oli poutainen, mutta sumuinen. Eilen oli 7 astetta pakkasta ja satoi vettä. Lapio on siirtynyt aikaisempaan kuvaan verrattuna taas oikeanpuoleisen tötterön vasemmalle puolelle, vasen tötterö on sinisen pressun peitossa.

Rautateiden konduktöörejä on kuulemma haukuttu huonon sään johdosta. Päivän taidekuva on Valentin Lisenkovin 1950-luvulla maalaama. Siinä Pendolinon matkustajat ovat päättäneet kollektiivisesti ratkaista kulkuvälineen juuttumistilanteen. Konduktööriä ei kuvassa näy, ehkä lämmittelee samovaarin seurassa.

17.1.2011

Lumikapine

Poikkesin kauppaan ja ostin sieltä lapion, joka on ainakin Keski-Suomen savolaisalueella nimeltään lapia. Talikko on taekko, rautakanki on raataseeväs ja viikate on viitake.

Raataseepäällä, taekolla eikä viitakkeella ole nyt liiemmälri käyttöä, mutta lapialla on senkin enemmän, nimittäin lumlapialla. Lumicolan kanssa ei enää pärjää pihahommissa, eikä semmoisella työntimelläkään. Kysyin kaupan rouvalta, josko lumilapioita heiltä vielä löytyy, ja löytyihän niitä - muoviset olivat kuulemma lopussa, mutta metallista versiota oli kahta laatua, tätä Fiskarsia ja sitten sinikuuppaista, joka sekin tuntui olevan Suomessa valmis(tu)tettu. Fiskarsin monissa vehkeissä on, ainakin haravissa, hiilikuituvarsi, joka vanhetessaan muuttuu erittäin vaaralliseksi käsille. Hanskojenkin läpi terävät hiuksenhienot säikeet tunkeutuvat helposti. Tässä kapineessa varsi on puuta, mutta silti se tuntuu kevyeltä. Jos alumiininen kuuppaosa käyttötuntien jälkeen menee kippuraan, siitä voi valmistaa puhdetöinä sormuksia, kuten neuvostolentokoneista sodan aikana.

Kuvassa lapian kanssa on lain tulkintaa julkisista huvitilaisuuksista ja niiden järjestysmiehistä. Laki on annettu 5. toukokuuta 1930:

"Juopuneita tai väkijuomia nauttineita henkilöitä älköön päästettäkö huvitilaisuuksiin älköönkä heille myytäkö pääsylippuja. Jos sellaisia huveissa esiintyy, on heidät heti poistettava."

16.1.2011

Jazzviikko 7



Palataanpa sitten nykyisempiin aikoihin jazzviikon lopuksi.

Wynton Marsalis-niminen trumpetti-ihme, jolta irtoaa niin klassinen musiikki kuin jatsi, esittää tulkintansa Ray Noblen klassikosta Cherokee.

Kertomansa mukaan Marsalis oli aloittelevana trumpetistina kuunnellut Bachin säveltämää sangen korkealla pyörivää trumpettimusiikkia ja opetellut soittamaan sen. Vasta myöhemmin hän oli älynnyt, että levyllä soittaja käytti piccolotrumpettia...

Cherokeeta kävi soittamassa Juha Vainion mukaan vapaailtanaan myös pankinjohtaja Alfons Lyytikäinen. Kova oli meno silloinkin:

Suurkaupungista tullut bändi soittaa uutta jatsia.
On ote orkesterin halveksivan jäinen.
Lyö hapan äijä vähän miten sattuu rumpusatsia,
kun sisään astuu suuri Alfons Lyytikäinen.
(Noniin)
Sakspiippunsa hellästi hän nostaa huulilleen
ja silmänsä sulkien näin alkaa cherokeen.
On bändi ällistynyt taidoista tuon vanhan soittajan.
Mies vetää soolon aivan uskomattoman.

15.1.2011

Jazzviikko 6



Moanin' on piccolonsoittajan unelmabiisi. Ajatelkaapa täpötäyttä urheilustadionia, jossa jokaisella on joku puhallin- tai lyömäsoitin. Kaikki istuvat hiljaa ja hievahtamatta paikallaan. Ilma on lämmin, poutapilvet kulkevat kirkkaansinisellä taivaalla. Helikopterin ääni alkaa kuulua vaimeana, se voimistuu, ja kone laskeutuu keskelle nurmikkoa. Kopterista astuu ulos piccolonsoittaja. Helikopteri nousee ja katoaa taivaanrannan taa. Taas on hiljaista. Huilisti nostaa piccolon huulilleen ja...

Diiba daaba duuba daa da...

Soittokunta videolla on Art Blakey Jazz Messengers, eli Art Blakey Drums - Lee Morgan Trumpet - Benny Golson Sax Tenor - Bobby Timmons Piano - Jymie Merritt Bass.

14.1.2011

Presidenttipeliä 3



Noin kolmen kuukauden päästä meillä on vaalit, ja tässä Tasavallan Presidentti J.K. Paasikivi tiedottaa asiasta ja kehoittaa kilpailemaan rehdisti ja puhtain keinoin.

Jazzviikko 5



Pelkistetysti voidaan sanoa, että niin musiikki kuin jatsikin on joko humppaa, valssia tai näiden yhdistelmää, kuten Kalevala-sävelmä. Siinähän kapellimestari lyö ensin oikealla kädellä kolmeen ja sitten vasemmalla kahteen. Päivän kuvataideteos on amerikkalaisen graafikon, S. Neil Fujitan, luomus Dave Brubeckin "Time out"-albumin kanteen. Levy sisältää monia tavanomaisesta jatsin poljennosta rytmillisesti poikkeavia kappaleita, joista tässä "Kathy's Waltz", joka alkaa humppana, muuttuu sitten Paul Desmondin alton tullessa mukaan valssiksi palaten taas tasajakoisuuteen loppupuolella. Viiteen menee tämän bändin tunnetuin sävelmä "Take Five" eli ota femma.

Juuri ennen puhaltimen alkua melodia muistuttaa erästä liverpoolilaisbiisiä.

13.1.2011

Tea Party



Näilläkin teekutsuilla voisi terveydenhoitouudistuksella olla tekemistä.
Loppurepliikki: - This is the stupidest tea party I have been in all my life.

Jazzviikko 4

1940-luvulla meininki muuttui. Bebop tuli mukaan kuvaan, suunnannäyttäjinä erityisesti Charlie Parker, alttosaksofoni ja Dizzy Gillespie, trumpetti.

Parker, lempinimeltään Yardbird, tai Bird, sävelsi vanhojen jazz-sävelmien soinnutuksiin uusia melodioita, niinpä esimerkiksi How high the moonista tuli Ornithology.

Yardbird Suiteen, joka vieressä on Thomas Phlepsin transkriptiona, löytyy taustoja täältä.

Phlepsin bebop-nuotti on kaivettu täältä. 

12.1.2011

Jazzviikko 3

Jazzviikolla tänään luomme katseen ja korvan musiikkigenreen nimeltä swing. Kun ns. dixieland-kokoonpano käsitti tyypillisimmillään klarinetin, kaksi kornettia (tai trumpettia), pasuunan, banjon, pianon, tuuban ja rummut, kuvan mallisessa 1930-luvulla kehittyneessä orkesterissa oli 5 saksofonia (2 alttoa, 2 tenoria, baritoni sekä vaihtosoittimina klarinetteja ja sopraanosaksofoneja), 3-4 trumpettia ja pasuunaa, piano, kontrabasso, kitara ja tietysti soittajan paras ystävä rumpali (soittajat syömmää ja tuu siehhii rumpal!). Kun Dixiä soitetaan ainakin osittain ns. kollektiivisesti improvisoiden, niin swingissä on tarkat sovitukset, jotka muodostavat täsmälliset taustat improvisoiduille sooloille tai laulusolistille. Aksenttimerkkejä käytetään; pisteellinen neljäsosa saattaa soida vähemmän aikaa kuin tenuto-viivallinen kahdeksasosa. "Se on sitten iskulle tai ei", on hyvä ohje tässäkin musiikissa.

Jazzin kehitystä voi mielestäni rinnastaa hyvin klassisen musiikin tyylisuuntiin. Barokki polyfonisine fuugineen ja kenraalibassoineen rinnastuu dixielandiin, swing bigbandeineen on jo klassismia ja romantiikkaa.

Alla oleva ääninäyte on vuoden 1938 Amerikan listahitti, joka saattaa tuossa värikuvassakin ottohetkellä soida. Kuva on Opistolehden kannesta vuodelta 1989. Kappaleen nimi itäsuomalaisittain suomennettuna on "Elä tie nuin, jiät vielä tuommoseks".

11.1.2011

Jazzviikko 2


Autuasta Karin-päivää näin 11.1.11. Kari tulee nimenä Karjalasta lyhentyneenä muodosta Makarios, tai Makari. Makarios tarkoittaa autuasta.

Sitten jatsin poljentoon: 
Saksofoni on oleellinen osa jazzinstrumenttikalustoa. Jazzviikon ykkösosan musiikissa eilisessä jutussa ei vielä saksofoni ole käytössä. New Orleans/Dixieland-orkesterien puupuhallin oli klarinetti, ja vasta myöhemmin yhtyeiden kasvaessa otettiin saksofoneja mukaan. Kuvassa, joka esittää Sam Woodingin orkesteria Euroopan-turneella vuonna 1924 on kolmella puupuhaltajalla edessään melkoinen arsenaali bassosaksofonista huiluun. Trumpetisteilla näkyy olevan vaihtosoittiminaan käyrätorven muotoiset mellofonit. Kuva suurenee klikkaamalla.

Saksofoneista tenori on eniten käytetty jazz-soitin. Se on B-vireinen - siis jos käytämme kevyemmän musiikin myötä vakiintunutta anglosaksista järjestelmää, puhutaan Bb-vireisyydestä. Englantilaisessa systeemissähän ei tunneta H-nimistä nuottia, vaan se on B. Meidän B on siis Bb tai B flat. Nuottien nimet englanniksi luonnollisessa a-molli-asteikossa menevät siis a, b, c, d, e, f, g. Helppoa.

Tenorisaksofoni soi oktaavia ja kokosävelaskelta alempaa, kuin mitä sille kirjoitetut nuotit näyttävät. Jotkut absoluuttisen sävelkorvan omaavat henkilöt eivät pysty kuulemma lainkaan soittamaan transponoivia soittimia, elleivät sitten opettele vääriä sormituksia.

Tenorinsoittoa tarjoaa Sonny Rollins kavereinaan
Piano : Kenny Drew
Basso : Niels-Henning Orsted Pedersen

Rummut : Albert "Tootie" Heath 

Kappale on St. Thomas, Rollinsin tunnetuin biisi männävuosilta. Sitä pidetään hänen sävellyksenään, mutta se pohjautuu neitsytsaarilaiseen lastenlauluun.

10.1.2011

Jazzviikko 1

Storyville New Orleansin kaupungissa, Louisianan osavaltiossa Amerikan Yhdysvalloissa oli ns. punaisten lyhtyjen alue, laillistettu vuodesta 1897 kunnes se maailmansodan tuomien lakien nojalla lakkautettiin kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Toimintaa ei tällä pystytty lakkauttamaan, vaan se levisi sittemmin laajemmalle koko kaupunkiin. Kuvassa etualalla poliitikko Tom Andersonin omistama kahvila, jossa useat muusikot esiintyivät. Kuvaan on nuolella merkitty Lulu Whiten Mahogany Hall. Alueen kuuluisin "urheilutalo", Sporting house, kuten näitä laitoksia mainostettiin, oli Josie Arlingtonin. Tulipalon jälkeen 1906 se siirtyi Andersonin huomaan. Kuva on teoksesta "A Pictorial History of Jazz", The Hamlyn Publishing Group, Ltd, Feltham, Middlesex 1968

Moni maalaismies, joka saapui junalla kaupunkiin, jäi varmaan silmät ymmyrkäisinä katselemaan iltavalaistua aluetta rautatieaseman vierellä. Storyville sai nimensä Sidney Storyn mukaan. Hän ehdotti prostituution rajaamista tietylle valvotulle alueelle.

Helsingissäkin on Storyville. Kuuluu olevan erityisesti poliitikkojen suosiossa. Mahtaa jollakin satunnaisella matkailijalla Louisianasta riittää ihmeteltävää.

Seuraavalla musiikkivideolla esiintyvät kaunottaret eivät liity edelliseen tekstiin. Urheiluhenkisiä kuvia säestää Louis Armstrongin "Muskrat Ramble".

Tillman kirjoittaa blogissaan vääjäämättömästi lähenevistä missikilpailuista. Näissä olisi ainesta uimapukukierrokselle.



9.1.2011

Tulitikkutemppu 3


Kysymys kuuluu: Kuinka kuvan esittämään tulitikkuneliöön voi peruuttaa Citroen 2CV:n vain yhtä tikkua siirtämällä?
Vastaus voi olla liian vaikea, kaikki kysymyksethän sinänsä ovat helppoja - näytän alla kuvan lopputuloksesta.

Edellisen jutun Anitan innoittamana aloitan huomenna  jazz-viikon. Pysykää kanavalla; ai niin, äsken sanottiin televiisiossa, että Saimaan kanava suljetaan liikenteeltä tänä iltana klo 23.00. Liikenne loppuu myös Taipaleen ja Konnuksen kanavilla, joten jos joku siellä sulussa vielä puljaa, niin pitäkeepä kiirettä.

Anita



Eilen näyttivät televisiossa ohjelman amerikkalaisesta laulajatar Anita O'Daysta. Kari Rydman kyseli blogissaan, miksi jotkut naiset jäävät kutittamaan mieltä. Tässä yksi, olkaapa hyvät.

Anita eli pitkän elämän, 1911-2006, huolimatta mm. heroiininkäytöstään, josta sitten pystyi vapautumaan.

Videolla jazzia kesäpäivänä. Laulajattaren lisäksi, joka TV-ohjelmassa kertoi tulleensa keikalle vaatekaupan kautta ja kompastelleensa lasikengillään stagelle noustessaan, kamera tarkkailee mainiosti 1950-luvun lopun yleisöä.

8.1.2011

Aiheeseen liittyvää

Saarnia ja vaahteroita tammikuun auringossa
Hieno lumityöpäivä. Aurinko paistaa, lämpötila vähän under zero. Lumityörutiineja ennen katsoin tärkeimmät tapahtumat tietokoneelta. Järjestys menee näin: Avaan ensin Statcounterin ja katson yön saaliin. Sitten avaan tämän sivun ja luen poskessa olevat päivittyneet blogit. Blogi kirjoitetaan beellä ja geellä, eikä muodossa ploki, kuten eräs kalluppien suosikki ja potkupallon kannattaja sen tekee. Lukaisen vielä pari muutakin, mm. Wikipedian päivän tapahtumat, jos siltä tuntuu.

Sen jälkeen menen osastoon "media", josta poimin ensimmäiseksi Iltalehden. Tänään siinä kerrotaan kitaristi Tolosesta, joka on kokenut elämässään muutoksen. Sen myötä hän on päättänyt tehdä virsilevyn. Ei huono juttu, mutta Iltalehden surkuhupaisa "Aiheeseen liittyvää"-osasto antaa seuraavia hakuja:

- Huumeliigalle 121 vuotta vankeutta
- Miehet hakkasivat toisiaan päähän lyömäaseella
- Samuli Edelmann päättää virsisarjansa
- Jyväskylässä jaettiin tuomioita huumejutussa
- Opettele virsiä - saat rintamerkin.

Papukaija-merkki Iltalehdelle paheksumisen kera.

Iltalehden blogeista luen Hytösen ja Laitisen. Hytösen ja hänen valokuvaajakumppaninsa Laakion kera istuimme kerran viime vuosituhannen puolella hyvinkääläisessä ravintolassa. Hyvinkäällä oli kulttuuriaiheinen konferenssi, ja mediamiehet tekivät siitä juttua Hesariin. Hytönen oli käynyt kysymässä vihtiläiseltä kioskimyyjältä, mitä mieltä tämä oli uusien kulttuurivirkojen tarpeellisuudesta. Vastaus oli varmaan se, jota kysyjä oli toivonut.

Valokuvaaja oli taitava. Kamera pyöriskeli käsissä puolihuolimattomasti ja laukeili silloin tällöin. Koska istuin samassa pöydässä, en päässyt kuvaan. Sain sen sijaan kertoa, ketä tuntemiani missäkin pöydässä istui.

Laitista luen, koska häntä tuntemani savolaismies kommentoi.

Seuraava media on HS, josta luen vain Fingerporin. Tänään siinä kaupataan elintarvikkeita otsikolla "Suvisaariston munaa". Munakauppiaat ovat Suvi ja Risto.

Uusi Suomi tulee myös vilkaistua. Se on vain muuttunut Persujen ja Vihreiden taistelukentäksi, hohhoijaa.

Lepus-jutussa näkyy lintulauta, jonne ahne talitiainen oli eilen tunkenut päänsä niin, ettei päässyt irti. Siemenseoksesta kauranjyviä oli hyvin tarjolla, mutta syvemmällä oli tarjolla pähkinöitä. Katto irroitettiin ja mökin sisällä olevaa vanerikehikkoa nostettiin, jotta raukka saatiin irti. Lentoon se lähti ja tiuskaisi mennessään. Olisiko ollut kiitos, äkäiseltä kuulosti.

7.1.2011

Mutta ensi vuonna hän...


Kuusi koki kovan kohtalon. Nesteytyksestä (kuusen) huolimatta en tänäkään vuonna uskaltanut lähteä raahaamaan sitä yhtenä kappaleena asuinkiinteistömme halki, vaan napsin ensin oksat pois saksalaisperäisestä satunnaistavaratalosta hankkimillani oksasaksilla.

Oksaton kuusi palvelee tukevassa rautajalustassaan ensi jouluun asti ensin ajoesteenä peltikattoisen ulkorakennuksen räystään läheisyydessä. Jos kevät ja suojasäät tulevat, katolta tulee lunta alas huomattavia määriä ja liian lähelle seinää pysäköity auto ei siitä pidä, eivätkä auton omistajatkaan. Toinen käyttötarkoitus on merkitä viemärikaivon muovisen venttiilin paikka sitten kun lumesta ei ole enää vaaraa. Siitä sen jouluviikolla kaivoin esille ja heitin viimevuotisen rangan liiteriin. Tämänvuotiset oksat paloivat hyvin uunissa iltapäivällä.

Kuvan valkoiset pisteet ovat lumihiutaleita.

6.1.2011

Loppiais-lepus


Kun kerran Savokin on osa Euroopan Veljeskansojen Yhteisöä, pitää jänistenkin olla sitä. Kuvan Lepus europaeus tuossa tutkii loppiaisaattoiltana lintulautaa. Kuva on pimeällä kolminkertaisen ikkunan läpi otettu ja sitten kuvankäsittelykeinoin vaalennettu, joten vuoden luontokuvaksi ei ehkä laatu riitä, sen sijaan näitä Lepuksia meillä riittää. Jos kevät rupeaa tulemaan, ja entiset merkit paikkansa pitävät, nyrkkeilyotteluja voidaan seurata keittiön ikkunan alla. Miesjänikset vetävät toisiaan turpaan naisista taistellessaan, ja on se vahvempikin osapuoli (ainakin jäniksillä) hanakka vetämään pannuun, jos lähentely ei miellytä.

Isoja ja rotevia ovat; eipä ihme, että kuulemani metsästystarinan mukaan eräs jänistä ajanut beagle oli saanut jalat alleen, kun ajettava olikin äkisti pysähtynyt ja suunnannut kohti ajajaansa.  

5.1.2011

Surreaalia








































Yves Tanguy, s. 5.1.1900, oli ranskalais-amerikkalainen taidemaalari, surrealisti. Salvador Dalistakin pidän, mutta Tanguy on se, joka todennäköisesti eniten on vaikuttanut luento- ja seminaarimuistiinpanoihini. Ruutupaperille ja oppikirjojen marginaaleihin (silloin, kun kirjat piti vielä itse ostaa oppikoulu-nimisessä laitoksessa, korkeammista opinahjoista nyt puhumattakaan) on syntynyt, ja jos vielä nykyäänkin pääsen johonkin sivistävään tilaisuuteen, jossa pitää tuijotella pöydällä olevia kirjoitustarpeita, syntyy muunnelmia vaikkapa kuvan esittämästä vuodelta 1942 peräisin olevasta teoksesta.

Dalin kuvissa on naisia, kelloja, palavia elukoita ym. kamaa, mutta Tanguyn teoksissa on jotakin muuta.

Kertokaapa, mitä tässä tapahtuu.

Pari kertaa kun kliksauttaa, kuvasta saa aika suuren.

4.1.2011

Kapellimestareita



Giovanni Battista Pergolesi, s. 4.1.1710, on säveltänyt yllä nähtävän ja kuultavan konserton huilulle ja muutamalle jousisoittimelle. Huilisti toimii samalla kapellimestarina. Palautin äsken kirjastoon suomalaisia kapellimestareita käsittelevän paksun kirjan. Arvelin ensin lukea hilpaisevani sen muutamassa iltayön tunnissa, mutta se veikin, 1000 sivua, muutaman iltayön tunteja plus vähän ihan valoisenakin aikana.

Ihan hyvä kirja, alkuosa varsinkin Kajanuksen, Sibeliuksen, Järnefeltin ja Wegeliuksen ajoilta mielenkiintoista luettavaa.

Auringonpimennyskin sattui tälle päivälle, ja ihmettelinkin, miksi kymmenen - puoli yhdentoista aikaan oli niin pimeää kuin oli. Auringonpimennyksestä kerrotaan, että linnutkin lakkaavat silloin laulamasta ja luonto hiljenee muutenkin. Ainakin lintujen lauluasia pitää paikkansa. En kuullut hiiskaustakaan.

3.1.2011

Kuin kissa ja koira


Tunnustaa täytyy, että meidänkin kaukosäätimistä löytyy hampaanjälkiä. Niiden tekijät eivät ole kuvassa. Kuva on otettu 1950-luvulla, jolloin kaukosäätimiä ei vielä ollut olemassakaan. Ei ollut vielä televisiotakaan siellä, missä kuva on otettu. Keskuslämmitys oli, kuten patterista voi päätellä. Varsinkin hana patterin ja putken liittymäkohdassa on hieno, alunperin messingin värinen, mutta tässä on taidettu maalata valkoiseksi. Paitsi lämmityksessä, järjestelmä toimi myös viestitysvälineenä ylä- ja alakerran välillä. Kun ruoka oli valmis, tai haluttiin muuten tiedottaa yläkertaan tärkeistä asioista, putkeen koputettiin. Yläkerrassa majaileva vastasi samalla keinoin.

Kuvan koira on hyvin kasvatettu. Sen ilmeestä voi päätellä, että ehkä sänky sittenkään lämpöisestä patterista ja kaverista huolimatta ole ihan sovelias paikka. Kissakin on hyvin kasvatettu. sen ilmeestä voi päätellä päinvastaista. Ne ovat kuin kissa ja koira.  

2.1.2011

Lunta ja Lappia

Fiskars-lapio ja Lahtinen-huopajalkine, varustettu kumipohjalla (jalkine).
Liittymien kanssa tahtoo olla talvisin riesaa. Lunta ei ole vielä tullut paljon täällä Suomen kylmimmässä osassa - sen verran kumminkin, että liittymään on pakkautunut lumiauran ja kolauksen jäljiltä lunta, joka on kovettunut. Hyvä on käydä sitä pilkkomassa pois näin vuoden aluksi.

Kesää odotellessa tarina Lapin tuntureilta:

Aslak ja Jouni (nimet muutettu) istuivat kauniissa auringonpaisteessa maantien varressa. Postiauto oli heidät siihen tiputtanut. Miehet olivat käyneet viikonloppuasioilla maalikylällä ja tarkastelivat hankintojaan.
- Vain minkähän vuoksi tässä on numero 013?
- Jos se vain on sama merkitys kuin James Pontilla. Sillä numero 007 meinaa, että on lupa tappaa.
- Mutta siinähän on nollia kaksi, tässä on vain yksi.
- Na, ei kai tällä tarkoitus kethän ole päiviltä päästää, vaikka on siinä kai joskus niinkin käynyt.

Veikkoset eivät ehtiä paneutua asiaan tarkemmin, kun paikalle pysähtyi lantalaisauto. Autoa ajoi kauppamatkustaja Hartikkala, johon olemme tutustuneet jo aikaisemminkin. Hartikkalalla oli tarkoitus mennä kalastamaan, ja hän oli huomannut, että eväs oli loppunut. Vaikka kuinka sitä oli varannut, se vain oli huventunut yöttömässä yössä. Hänen terävä katseensa poimi miehet tien reunalta, ja näiden käsissä oleva 013 sai hänet jarruttamaan.

- Hei miehet, myykääpä minulle tuo, hän huikkasi autosta.
- Ei myö taijeta myyvä.
- Minä maksan hyvin..., saatte satasen.
- Ei myö vain myyvä.
- No, jos se rahasta on kiinni, niin voin minä maksaa vaikka viisikin sataa, taikka tonnin, kattokaa, mulla on tuohta lompsassa paksu pino.
- Emmä tuoheen vaiha.
- No hyvä on, saatte tän Audin rotiskon, vaihatteko tähän?
- Emmä vaiha autiin, mutta jos annat Honta-mönkijän, jossa on torkuelite vaihteisto ja vetävä peräkärry, voisimma miettiä, niin ja kaupan päälle vielä Rolantin sähköpieno, Jouni sanoi.
- Mitä sie sähköpienolla, Aslak kysyi.
- No soma ois erotustansseissa pelata.

Hartikkala ei jäänyt enää tinkimään vaan ajoi suutuksissaan pois.

- Vain olipa siinä perso mies viinalle, Aslak sanoi.

1.1.2011

010111~1.1.11

Vielä loistaa jouluinen tähti yläkerran ikkunassa. Kuva on otettu sisältä ulospäin, kuten arvata saattaa. Ripustusnaru ja sähköjohdot on kuvankäsittelykeinoin häivytetty poistaakseen liiallista realismia.

Olikohan se viime vai sitä edellisenä uunnavuonna, kun pohdiskelin symmetrisiä ja palindromisia vuosilukuja ja päivämääriä. Kerrattakoon, että esimerkiksi vuosi 2002 on palindromi - siis sama luettuna lopusta alkuun kuin alusta loppuun, ja vuosiluku 1961 symmetrinen, koska sen voi keikauttaa ylösalaisin, ja se näyttää samalta.

Seuraava p-vuosiluku on 2112 ja seuraava s-vuosiluku 6009. Harva meistä on niitä näkemässä.

Tämä ja ensi vuosi tarjoavat hää- ynnä muille merkittäville tapahtumille oivallisia päivämääriä. Kirkkoja ja pormestarinkanslioita kannattaa varata esim. 1.1.11, 11.1.11, 11.02.2011, 11.11.11, 20.11.2011 sormuksen kaiverruskin saattaa olla halvempaa yksinkertaisten numeroiden myötä. Lapsi, joka syntyy marraskuun yhdestoista päivä, saa hetukseen 111111-xxxx.

Pakkanen tuntuu kiristyvän. Aamusella oli 10, nyt noin 15 astetta.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Aiheutetut

# 1950-luku 60-luku aamuhartaus aamutee aapinen aasinsillat aateliset Afrikka aika aikakauslehdet ainekirjoitus ajan kulku ajankohtaisuus ajatelmat aku ankka akvarelli Alabama alankomaat Alaska Aleksanteri III Aleksis Kivi alkoholi alkuperäiskansat alkusoitto allegoriat alumiini Amerikka ammunta anagrammit ananas Anglia animaatiot anteeksianto anteeksipyyntö antirasismi apinat aprilli apteekki arabialainen kulttuuri arabit Arizona arkiset väärinkäsitykset arkkitehtuuri arpajaiset aseet asetelma askareet askartelu aterimet Audi auringonpimennys australia auto Auto Union autoilu autokatsastus autokilpailu autokoulu autolautta Autot avaruus avioliitto baarit babysitting Bach banaani banjo Baranov barokki BB-talo be bop Beatles beethoven berberi Bessie Smith blogit Blue Monday blues bmw boogie-woogie British Empire broileri Buddy Holly Butlins byrokraatti bändit cab calloway Caterina Valente cembalo Chaminade Charlie Parker Chile claves Clayderman Coca-cola cognac cola colosseum coverit cowboy daguerrotypia Dalida ddr dekkari design Dexter Gordon dinosaurukset direktiivit Disney DNA dodekafonia doping drinkit Edmund Spenser Edward Burnes Eino Leino ekspressionismi elektronimusiikki elokuva elokuvat elokuvataide Elukat Elvis eläkkeet elämänviisaus englanti enkeli Erasmus ergonomia esivanhemmat Espanja etualan tarkennus etätyö EU Eulenspiegel euro Eurooppa euroviisut faabelit farkut fasaani filosofia fleece fluxus Ford formula 1 fotorealismi Freddy Quinn Galuppi gamba genealogia Glen Miller google googlish Grieg grilli grillimakkara haaksirikot hakit hakkerointi halaus halko hallitsijat Hamina hampaat hampurilainen Hankasalmi harakka harava haudankaivuu havaiji Hazard hedelmäpuut hedelmät hehkulamput heinäkuu heinänteko helle helmat helmikuu helmitaulu helteet henkilörekisterit heraldiikka herne hevonen hevoset hiekka hihamerkit hihat hiihto hiilikuitu hillo hillotolppa hippiet historia hiukset Honda horoskooppi huhtikuu huijarit huilu Hula huonekalut huopikkaat huotra huumori huutokauppa hymiöt hymyhuulet hyttyset Händel häntä härkä häät höyry höyryveturit Ibsen Idols Iittala IKEA ikiliikkuja ikkuna ikkunanpesu ilahduttaminen ilmastonmuutos impressionismi intiaanit Irlanti iskelmät islanti israel isänmaallisuus isät it-ala itikka itsenäisyys Jack Scott jalkapallo Japani jauheliha jazz jenkka jeti joet John Coltrane joulu joulukalenteri joulukuu joulukuusi joululaulu joululaulut joulumusiikki joulupukki jouluvalot jouluvirsi jouset jousisoittimet juhannus juhlat julisteet junat juoma juomalaulu juomat juusto juustokakku jänis järvi jäsenkirja jätelipeä jääkiekko jäätila kaapit kahvisuodatin kaide kaivos kaksintaistelu kalat kaleidoskooppi kalenteri kalenteri. kevät kalenteri56 Kalevala kalkkuna kalliomaalaus kampa kanava kansa kansakoulu kansallispuvut kansatiede kantri kapellimestari karaoke karhu karkauspäivä karkausvuosi karppaus kartat kartta kasakat kasino kassi kasvit katsastus kattaus kaukolämpö kaukosäädin kauniit valokuvat kaupankäynti kaupat kauppamatkustaja kauramurot keinu keinuminen keisari keittiö Kekkonen kello kemia kengät kertomus Keski-Suomi keskiaika keskiolut keskuslämmitys kestopuu kesä kesäkuu kesäleski kesäloma kesämökki kesätapahtumat kevät kielenkäyttö kielet kieli kieli poskessa kielioppi kielitaito Kihlaus Kiina kiinteistönhuolto kilpailu kilpaurheilu kinkku kirjaimet Kirjallisuus kirjapaino kirjasto kirjat kirkko kirkot kirsikka kirvat Kirves kissat kitara kitkeminen kivi klarinetti koirat koivupuu kojeet kokoonpanot kola koneet konsertit konsertto konvarit Korea korkeakulttuuri korot korppi korut kotitalous kotka koulu koulumuistot kouluruoka Kreikka Kristiinankaupunki kromosomi kubismi kukat kukko kulttuuri kulttuuripääkaupunki kuningas kuninkaalliset kuninkaat kunnanvaltuusto kunnat kunta kuntauudistus kuntoilu Kuopio kuorolaulu kuu Kuuba kuukaudet kuulapelit kuulo kuulustelu Kuusi kuutamo kuva-arvoitus kuvaamataito kuvankäsittely kuvanveisto kuvataide Kvagga kylpylä kylätapahtumat kyntö kynät kypärä kyykkä käki kännykät käpy käsiteollisuus käsityöt käytännön opetukset käännökset laboratorio Lada lahjat laivat lakana lammas lampaat lamppu lamput lapio lasi lasinaluset laskimet lastuvilla lauantai laukka laulukirjat Lehdet Lehdistö lehtivihreä leijona leikit leipä leivokset lenin lenkkeily lentokoneet les fauves. les six levitteet Lidl lied liettua liha lihapullat liikenne Liisa ihmemaassa liiteri Limburg linja-auto linnut lintu lintulauta lippu lipputanko liputus listat loimi lokakuu loma Loppiainen lotto louhos lukio lumi lumicola lumipallo lumityöt luolat luonto Luostari luumut luvaton ase lyhenteet lyijykynä lämmitys lämpötila lääketiede lääkkeet lääkärit Lönnrot löytöretket maahanmuuttaja maailmankansalainen maailmanloppu maakuntalaulut maaliskuu maantieto maapähkinä maaseutu maat maatalous Mainila mainokset maisema maisemat makkara Mannerheim Mannheim margariini Marilyn marjat Marketti marraskuu marssi marssimusiikki Marty Wilde matematiikka matkailu matkakertomuksia Matkus matonpesu matto mausteet media meemi meetwursti mekaaninen musiikki Meksiko melodraama meri meripihka merkit merkkipäivät messut metronomi metsästys midi mietelause Mikkeli Mikki Hiiri mikrofoni missit mitalit mmm monot moottoripyörät mopot Moskvitsh Moskvitsh 407 Mozart muisti muisto muistomerkit munakas muoti muoviesineet murre murteet museot musiikki musiikki. dallapé musiikkitermit musta makkara mustarastas myrsky myötähäpeä mäenlasku Mäki mäkihyppy mänty mökki naakat naakka naisten viikko naru Nasta-kerho nato naulat nelikenttä Neuvostoliitto New Mexico nigerian kirjeet niitit niksit nimenkirjoitus nimet nimipäivät nobelpalkinnot Nokia nokkahuilu Norja Nostalgia novellit nuket numerot Nummisuutarit nuohous nuotit nuottikirjoitus nurmikko nypyt nyrkkitöny näppäimistö näytelmät oboe Okapi Olavi Olavi Virta olut olympialaiset omaishoitaja omaishoito omena omenapuut Ooppera oopperalaulajat op-taide oppikoulu orava orvokki osavaltiot paavi Pacius paikkakunnat paimenet paita pakkanen pakkoruotsi Palestiina palindromit palloilulajit pankki paraati parkkiautomaatit partikkelit partiointi passi pasta Pat Boone patsaat pehmusteet peippo peltikatto penkinpainajaiset penkkarit Pennsylvania pensasaita perhoset perinne perjantai perspektiivi peruna peruskoulu peräkärry petaaminen philosophy piano Picasso piccolohuilu pienoismallit pihamaa pihlajat piippu piirakka pikkujoulu pilvet piste pizzat pokeri poliisit politiikka polkka polkupyörä polttopuut pommit pop Porilaisten marssi pormestarit poro portteri Portugali posti postimerkit postmodernismi potkukelkka potkuri Poulenc prekessio presidentinvaalit presidentit Preussi prinsessa prinssi projektit propelli prosentti prosenttiyksikkö psykologia puhallinmusiikki puhaltimet puhe punkit Puola puolueet puolukka puolustusvoimat purjo purkkakuvat Putin puu puuhevonen puulajit puupuhaltimet puut puutarhan hoito puuteollisuus puutyöt puuveistos pyykinpesu pyöräily pähkinä päiväkirjamerkintöjä päivämäärät päiväntasaus päähineet pääministeri pääsiäinen pöllö Quest raamattu radio radio-ohjelmat radioamatöörit ragtime raha rakkaus ralli Rampal Ranska ranta rautatiet ravintola ravit ravut Reg Owen reino renessanssi renkaat revolveri Rick Nelson ristiäiset risusavotta risut ritarit robotti rock and roll rokotus romantiikka Rooma rovio ruhr ruis Runeberg runous ruohonleikkuu ruoka ruokinta Ruostumaton teräs Ruotsi ruotsin kieli rusakko ruska rusketus Russ Conway ruusut ruuvit saappaanheitto Saarenmaa saarni Sacha Distel sade sadut sahapukki sahatavara sahaus Saimaa saippua sairaala sairaanhoito sairaudet sairaus saksa saksofoni Salaatti salakirjoitus salami salamurhat salapoliisit samba sammakot sananlaskut sanaristikot sanat sandaalit sanoitukset sarjakuva sarjakuvat Sarkasmi satelliitit satelliitti sattumuksia sauna Savo savupiiput Schleusingen Schumann Scifi Seitsemän veljestä sekalaista selfie sello selluloosateollisuus sementti seteli shoppailu sibelius sienitaudit signac siili siilit sijamuodot sika sillat silmu siluetti sinappi singapore Sipilä sipuli sireeni sirkus sisävesimatkailu skandaalit skotlanti snapsi Snellman Soisalo soittimet soitto soittokeikat sokeri solmio sommittelu sormihyrrä sosiaalinen media sota sotaväki sote sotilaat Spike Jones Spitfire Sputnik steppi stride suihkuhävittäjä sukellusveneet sukkahousut sukkanauha sukset sukulaiset sukututkimus sulttaani sumu suojautuminen suola suolisto suomenkieli Suomi Suonenjoki surrealismi suudelmat suvivirsi Sven Tuuva syksy syltty sylvester syntymäpäivät syyskuu syöpä sä-passiivi sädehoito sähkö sävellajit säveltäjät Säynätsalo sää säätila taide taidemuseo Taiga taistelut taitto takki talouspolitiikka talvi talvirenkaat talvisota tammikuu Tampere tango Tanska tanssi tanssimusiikki tapahtumat tarvikkeet tasa-arvo tatar tattari taudit tavat teatteri Ted Herold tee teekutsut tehtäviä Teiniliitto teiniyhdistys teippi tekniikka tekokuu tekstinkäsittely teleportaatio televisio teltta tenori tenorisaksofoni tervapääskyt terveydenhuolto terveys terveysjuoma Texas The Beatles The Belmonts The Impalas The Platters tienpito tietokilpailu tietokirjat tietokoneet tietokonemusiikki tietovuoto tievalaistus titus toivotut tonttu Topelius torkkupeitto torvisoitto tositeevee toukokuu traktorit Trinidad trumpetti Tsaikovski tsekki Tukholma tuli tulipalot tulitaide tulitikkuetiketit tulitikut tulivuoret tuohi tupakka tuppi Turkin sota Turkki turkkilaiset Turku turve tutkimusmatkat tuttavat tuuba tuuli TV tv-ohjelmat twist Twitter tyrni tyylisuunnat työkalut työkalut. lumilapio tähtitiede täi UFO uinti UK ukkonen Ukraina ukulele ulko-ovi ulkomaalaiset ulkomaat unet upseerit urbaani sanakirja urheilu urheiluautot urut USA uskonnolliset tilaisuudet uskonnot uuni uusi vuosi uuspeili uutiset vaa'at vaahtera vaakuna vaakunat vaalit vaatetus vaatteet Valamo valelääkärit valetta valkosipuli vallankumous valo valokuvat valokuvaus valot valssi valtion laitokset vanhojen vitsien tuunaus vanhukset vapaaehtoiset vappu Varkaus varpaat varuskunnat vegaani veivit Venus Venäjä venäläinen musiikki verikoe vesi vessapaperi vetypommi Vietnam View-Master vihannekset viidakko viihde viikingit viikonpäivät viili viina viini villi länsi villieläimet virka virkamies virkatie viro virret visailut vitamiini viulu Vivaldi Vladimir Serov vodka voi voiteluöljy Volter Kilpi vuodenajat vuodet vuosijuhlat välimerkit väriperspektiivi värit värityskirja Wilbert Harrison ydinsäteily yhdydsanat yhteislaulu ylikonstaapeli ylinopeus ystävyys ystävyyskunnat ystävänpäivä Yves Rocher äänet äänite öljy öljy-yhtiöt