Niin monta vuotta olen ollut poissa julkishallinnon tehtävistä, että en tiedä, vieläkö kunnan- ja kaupungintalojen neukkareissa ja kuntaretkeilyn kohdelomahotellien kapsuissa konsultit jankkaavat nelikenttäsyndrooman ilosanomaa virkeäsilmäisille kuulijoille. Fläppitauluille vedetään sinisellä puolikuivalla huopakynällä ristikko, jonka rajaamiin kenttiin kehitellään uhkia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia, ja hyvä niin. On tärkeää jokaiselle olla perillä siitä, missä mennään, jotta päästäisiin perille sinne minne mennään mahdollisimman pienillä tappioilla.
Päivän luontokuva esittää neljää kukkivaa kasvia pihassamme, ja kysymys kuuluu: Mikä niistä ei kuulu joukkoon? Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, hyvästä perustelusta voi kertyä useita, ja perusteellisesta perustelusta, jossa mielellään saa olla mukana sana "Kanada", mahdollisesti runsain mitoin.
Viemärin tarkkailuaukon merkkikepin päässä istuva ulkokullattu enkeli tarkkailee toimintaani marja- ja koristepensaiden äärellä sekä juurella. Menettelyni on raastavaa, valkokukkaiset putket, nokkoset, pitkät heinät ynnä muut luonnonkasvit pois pilaamasta ihmisen istuttamia. Kasvulle suotuisa kesä on venyttänyt vihreyttä ennätystahtiin.
Maahamme tunkeutuu vaarallista ainesta. Monet poliittiset puolueet, kuten esimerkiksi PS ja Vihreät ovat huolestuneita tästä. Kasvikunnan puolella hirvein tuholainen on jättiläisukonputki, josta en saanut kuvaa, koska se hävitettiin onneksi jo useita vuosia sitten tuosta kadun reunasta.
Omassa pihassa kasvaa mm. kolme ulkomaanelävää, jotka voivat kauneudestaan huolimatta olla vaaraksi ihmiselle. Unikon siemenkodista saadaan oopiumia (tosin eri lajike kuin meillä), lupiini tuhoaa maantienpenkat kirjavuudellaan, ja orapihlaja on fyysisesti vaarallinen, varsinkin jos aidasta yrittää läpi, tai sinne kaatuu muuten.
Lisävärihehkua kuviin on tuonut Olympus Pen-kameran "poptaide"-ohjelma.
Yllä näkyvä ja kuuluva laulu kertoo suomennetuissa sanoissaan kolmesta kasvista, lilja, ruusu ja kirsikkapuu. Olen eilen ja tänään keskittynyt kolmeen kasviin, jotka ovat siperianhernepensas, karviaismarja ja karhunköynnös (elämänlanka).
Jos istuttaa siperianhernepensasaidan, antaa sen kasvaa 30 vuotta juurikaan leikkaamatta, jolloin useampimetriset hernepuut, rungon halkaisija 10-15 cm, eivät enää pehmeässä maassa pysy pystyssä, vaan latvusten painosta kaatuvat karviaismarjapensaan päälle ja tuovat tullessaan tai houkuttelevat jostakin kaverikseen karhunköynnöksen, on botanistinen triangelidraama valmis. Selvitin sitä hanskoilla ja Susitarhan (Wolf Garten) Multistara-sahalla. Kun karhunköynnöstä on oikein paljon, nipusta saa hyvän otteen, ja sitä pystyy repimään kunnolla. Karviainen on valitettavasti piikikäs, kuten hernepensaskin
Naisväki poimi eilen marjoja. Punaherukoita on paljon ja karviaisiakin karhunköynnöksen alta ja muistakin pensaista löytyy runsaasti.
Illalla syötiin rapuja. Emme pyydä niitä itse, vaan meillä on Kiinassa alihankkija, joka toimittaa niitä kilon paketeissa saksalaiseen lähikauppaamme. Hyviä olivat.
Hei kaikki hortologit ja -nomit! Kuka mahtaa tietää tämän kukan nimen? En tarkoita rykelmän keskivaiheilla olevia E. Pakarisen roolipäähineessä kasvavaa, vaan näitä vaaleampia, jotka pukkaavat samaan varteen useita erisuuntiin aukeavia tötteröitä, vähän niinkuin kaiutinpilareita Pjongjangin torilla (mistähän tuokin tuli mieleen).
Kasvista on myös vaaleanpunainen versio, mutta nämä, jotka saimme entisen asunpaikan naapurista, ovat valkoisia.
Puutarhamme lumipallopensaat, jotka sen parinkymmenen vuoden ajan, jonka kiinteistössämme olemme asuneet, ovat kukoistaneet vuodesta toiseen juhannuksen tienoilla. Nyt eivät kukoista. Kuvat ovat ylhäältä alaspäin järjestyksessä "nyt ja ennen".
Pensaita on kyllä jouduttu vähän leikkaamaan, esimerkiksi toissa talvena, jotta nuohooja pääsisi viskin nurkan takana oleville tikkaille. Viski on savoa ja tarkoittaa kuistia tai verantaa. Jos siis savolaismies on pihassa (tarkoittaa kotona) ja kartanolla (pihalla) ja ehdottaa viskille menemistä, ei välttämättä tarvitse vielä nuolaista huuliaan, vaikka voihan viskillä ottaa viskiäkin tai vissyä.
Mutta pensaiden leikkuu ei täydellistä katoa ole aiheuttanut, ehei. Syyllisiä ovat kirvat. Asioista perillä olevista lähteistä olen kuullut, että koko maassa on ollut sama ongelma. Nyt sitten herää kysymys, elpyvätkö kasvit tuosta tuhotyöstä - joitakin lehdellisiä juurivesoja näkyy maasta työntyvän. Koko tuho tapahtui parissa päivässä, tai yössä. Joskus aikaisemmin on muutamia oksia onnistuttu myrkyttämään, mutta nyt ei mahdettu mitään. Lohdutuksen sanana kuulin, että lumipallopensaita kannattaa kasvattaa sen vuoksi, että ne houkuttelevat ötökät pois muiden kasvien kimpusta. Nyt menen katsomaan, ovatko retiisit kasvaneet ja ryhdyn viettämään juhannusta.
