31.1.2016

Palindromiaapinen B

Naishenkilö tässä on Venus Willendorfin kylästä. B-alkuinen ja -loppuinen sana, puhekieltä, on tavoitteena. Vaihdetaan nyt kieltä behmeän been myötä ja valitaan yksi ruumiinosa.

30.1.2016

Palindromiaapinen A

Päätin julkaista palindromiaapisen. Siinä funktionoituvat ja integroituvat kirjainten familiasointi, lukemisen opiskelu sekä erään sanamuodoista kirkkaimman - palindromin - presentaatio. Tähän yhdistyvät vielä maailmantaiteen mestarimaalaukset, kuten A-kirjaimeen liittyvä Honore Daumierin teos. Koska suomenkielenkin käytäntöön ja virallisiin aakkosiin kuuluu muutamia herrojen ja ulkomaalaisten käyttämiä konsonantteja ja yksi vokaali, jokunen palindromi on laadittu ulkomaaksi. Tämäkin tehostaa alati kiihtyvän globalisaation sisäistämistä mm. maahanmuuttajien kommunikoinnin yhteydessä.

Ensimmäinen aapistermi on kaksisanainen lause, subjekti ja predikaatti. Aalla alkaa ja päättyy, kuten pitääkin. Sanokaapa, miten se kuuluu, kun kyseessä on kuvaan liittyvä tapahtuma, jonka suorittaa juhlan edellispäivän niminen henkilö.

21.1.2016

Laskentaa

Laskusuunnassa on lämpötila, siis pakkanen, ja lämpötila onkin nousussa. Huikea ja mieletön on ilman lämpeneminen ollut. Öylössäaamuna Celsiuksen asteikolla tilanne oli -33, tänään -23. Jos sama meininki jatkuu huomissapäivänä on enää kolme, lauantaina jo plussaa 17 ja pyhänä hikoillaan melkein neljässäkympissä. Lumet sulavat, ja ruohonleikkuri otetaan esille. Hyvä, etten ruvennut sitä huoltamaan ja talviteloittamaan sen kummemmin.

Eristämätön vesijohdon pätkä jäätyi toissa-aamuna kellarissa. Sulatin sen kuumailmapuhaltimella ja eristin jumppapatjalla, jonka revin sopivan kokoisiksi suikaleiksi. Turhaan tuli näköjään hyvä patja pilkottua.

Jälkipuhe: Pakkanen on näköjään muuttanut laskupääni turhankin optimistiseksi. Kymmenellä asteellahan se vasta leutoni/leuvotti/suvesi öylösestä. Ihan noin kuumiin asteisiin ei tällä tahdilla päästä vasta kuin ensi keskiviikkona.

18.1.2016

Latupartio

Kuva: Kansallismuseo


Ennen vanhaan ei ollut kännyköitä, tietokoneita, digikameroita, naispappeja, itsepalvelutankkausta eikä -alkoja. Ei niinikään latukoneita eikä muovisuksia. Latukoneiden puute korvattiin latupartioilla. Ne olivat yleisesti hyväksyttyjä toimintaorganisaatioita - jos olisi gallupoitu, varmaankaan kovin monta negatiivista prosenttia ei olisi tullut ainakaan hiihtourheilun kannattajilta.

Olin kouluaikana sangen huono hiihtäjä. Saattaa olla, että olen sitä nytkin. Moneen vuoteen en ole kokeillut, joten en ole asiasta varma. Kansakouluun pääsi hiihtämällä vajaan kilometrin matkan. Oppikouluun oli pitempi taival, noin 30 kilometriä. Kun suksia siellä tarvittiin, ei perille hiihdetty, vaan hiihtimet laitettiin linja-auton pyörätelinekoukkuihin poikittain. Myöhemmin, kun korirakenne kehittyi, ne saatiin luukusta sisään auton matkatavarasäiliöön.

Koska olin huono hiihtäjä, en halunnut osallistua hiihtokilpailuun, ja minut määrättiin parin muun kanssa latupartioon. Latupartion tehtävänä oli varmistaa kilpailijoiden turvallisuus hiihtämällä edellä ja avata sillä keinoin latu sataneesta lumesta ja samalla poistaa mahdollisesti haitalliset risut, uralle kaatuneet puut ja muut haittatekijät sekä toimia yleisen kilpailujärjestyksen tarkkailijana ja tiedottaa huomatuista epäkohdista vastuuhenkilöille.

Muistan, että lunta, märkää, oli satanut, ja kävimme matkaan hyvissä ajoin ennen kisan alkua. Suksia piti sujutella mahdollisimman vähillä nostoilla, koska pohjaan tarttui heti viiden sentin lumikerros. Ollessamme noin puolessa matkassa ensimmäiset kilpailijat ohittivat meidät. Koulussa ei vielä 60-luvulla saanut kirota, eikä lausua muitakaan hävyttömiä sanoja. Muistelisin kuitenkin, että jotain epäilyttävää kuulimme, mutta pidimme sen omana tietonamme. Saavuttuamme partiointimatkaltamme vastailimme meidät tehtäväämme lähettäneen tahon esittämiin kysymyksiin.  

17.1.2016

Pohjoismaista taidetta 7


Päätämme pohjoismaisen taideviikon ruotsalaisella kulttuuripläjäyksellä, jossa näyttelijä Ludde Gentzel (s.17.1.1885) ystävineen kertoo optimismin ja pessimismin piirteistä.

Naapurikaupunki, jossa sijaitsee Mekaanisen Musiikin Museo, on mainostanut itseään Suomen posetiivisempana kaupunkina.

16.1.2016

Pohjoismaista taidetta 6


"Sväästi Mee-eri huokaa" lauletaan Merikannon Oskarin J.H.Erkon (s.16.1.1849) sanoihin säveltämässä laulussa. Pianosäesteinenhän tämä on alunperin, mutta nyt on Jorma Panula laittanut orkesterin asialle Matti Salmisen basson taustalle - tai rinnalle itse asiassa; musiikkiesitys on kokonaisuus, jossa jokainen osapuoli on tärkeä ja tukee toisiaan.

15.1.2016

Pohjoismaista taidetta 5

Norjalaisen kuvanveistäjä Knut Skinnarlandin (s.15.1.1909) veistoksen paljastusta kunnioittaa tässä kuningas Olav läsnäolollaan. Näköispatsas esittää norjalaisen hiihtourheilun isänä pidettyä telemarkilaista Sondre Nordheimia. Sondren isyys ei ole mennyt hukkaan. Hiihtäjiä, hyppääjiä ja laskettelijoita näkyy olevan palkintopallit pullollaan. Pahat kielet tosin väittävät joskus Norjassa olevan hyviä lääkäreitä, mutta aika paljon siellä on myös suomalaisia sairaanhoitajia.

Tiesittekö muuten, mistä sana slalom tulee? No, norjalainen kirjoitusmuoto on slalåm, jossa murresana sla tarkoittaa viistoa maastokohtaa, låm jälkiä lumessa. Sana esiintyi painettuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, ja ensimmäinen kilpailu pidettiin Telemarkin Selfjordissa 1886.

14.1.2016

Torstai

Kuvassa 1950-luvun koululainen kuuntelee radiota. Kuva on pelkistetty. Jos se olisi tytön piirtämä, siinä mahdollisesti olisi ikkuna ikkunaverhoineen. Dekoraatioon on kuitenkin satsattu asettamalla kukkamaljakko radiovastaanottimen päälle. Kuunneltavana on Markus-Sedän torstainen lastentunti, joka päättyi kehotukseen syödä kaurapuuroa ja sanoihin "kuulemiin, kuulemiin, kuulemiin!" - Paitsi kerran, jolloin setä luuli maikin jo sulkeutuneen ja ilmoitti menevänsä paskalle. Siihen aikaan se oli kovempi juttu - jos totta nyt lieneekään - kuin jääkiekkokommentaattorin vitulla höystetty tiedustelu, onko aikaa kusella käyntiin.

Alla olevalla videolla Markus laulaa Suomen ensimmäisen levytetyn bluesin, "Raatikkoon". Silloisen tavan mukaan solisti on mukana esityksellä vain pienen ajan. Bändi on Yrjö Gunaropouloksen Melody Boys.

Pohjoismaista taidetta 4


Islannista hypähdämme Tanskaan. Laurita Clara Hansine Østergaard Østø, joka tässä Styrmand Karlsen-filmin katkelmassa vuodelta 1958 esittää neek... alkuas... natiivien kuningatarta, syntyi 14.1.1911. Elokuvaa esitettiin Suomessa nimellä Perämiehen heilat, ja se perustuu 1930-luvulla ilmestyneeseen ruotsalaiseen romaaniin.

13.1.2016

Pohjoismaista taidetta 3




Sigvaldi Kaldalóns (s.13.1.1881) oli islantilainen lääkäri ja säveltäjä, joka tunnetaan parhaiten kansanlaulun statuksen saaneen ratsastuslaulun Á sprengisandi tekijänä. Laitan tähän sanat, niin voitte laulaa mukana.

Aloitteleville huilisteille melodia on tuttu Michael Bajomin "Soitamme huilua I"- huilukoulusta.

Laulamaan on videolle kerätty lähes kaikki islantilaiset. Loput istuvat katsomossa.

 Ríðum, ríðum,
rekum yfir sandinn,
rennur sól á bak við Arnarfell.
Hér á reiki' er margur óhreinn andinn
úr því fer að skyggja á jökulsvell.
Drottinn leiði drösulinn minn,
drjúgur verður síðasti áfanginn.

Þei þei, þei þei. Þaut í holti tófa,
þurran vill hún blóði væta góm,
eða líka einhver var að hóa
undarlega digrum karlaróm.
Útilegumenn í Ódáðahraun
eru kannski' að smala fé á laun.

Ríðum, ríðum, rekum yfir sandinn,
rökkrið er að síga' á Herðubreið.
Álfadrotting er að beisla gandinn,
ekki' er gott að verða' á hennar leið.
Vænsta klárinn vildi' ég gefa til
að vera kominn ofan í Kiðagil.

12.1.2016

Pohjoismaista taidetta 2

Hugo Birger (Peterson)(s.12.1.1856) oli ruotsalainen taidemaalari, jonka maalaus esittää skandinaavisten taiteilijoiden aamupalaa Café Ledoyenissa Pariisissa. On myös kyse taidenäyttelyn avajaisista, eli vernissauksesta (ransk. vernissage). Termi juontaa alkunsa maalausten viimeistelyllä vernissalla. Avajaispäivänä oli tapana, ja on tietysti vieläkin tarjota ainakin kutsuvieraille suuhunpantavaa, niin kiinteässä kuin nestemäisessäkin muodossa. Viimeksimainittu laji tunnetusti teki kauppansa ainakin 1800-luvun Pariisissa skandinaavien keskuudessa. Riehakkuuden merkkejä on havaittavissa kuvan taka-alalla.

11.1.2016

Pohjoismaista taidetta 1


Pohjoismaisen taiteen viikko alkaa Norjasta. Norja on mukava maa. Siellä ihmiset kulkevat paksu villapaita päällä vuorenrinteitä pitkin, onkivat turskia, metsästävät villiporoja ja kertovat vitsejä suomalaisten juomatavoista. Norjalaissäveltäjä Christian Sinding (s.11.1.1856) tunnetaan parhaiten kappaleestaan Kevään herääminen, mutta koska mainittuun tapahtumaan on vielä aikaa, sopinee näin pakkaspäivänä Legenda viululle ja orkesterille. Katsojaa ja kuulijaa kehoitetaan kohteliaimmin asettamaan tietokoneessa tai vastaavassa mediavälineessä näkyvä kuva kokoruututilaan ja kääntämään äänenvoimakkuus asentoon kaakko.

7.1.2016

Nasta juttu



Lasten maailma-niminen lehti muuttui aikanaan Nastaksi, ja koska ensinmainittu oli minulle tilattu, tilattiin myös seuraaja, joka oli jo vähän iäkkäämmille lukijoille tarkoitettu. Kun suuret ikäluokat edelleen vanhenivat, ja pitkien virkkeiden lukutaito mahdollisesti heikkeni, lehdestä tuli myöhemmin sarjakuvajulkaisu.

Oli hienoa saada kirje Nastan Silmän Päämajasta. Minut oli hyväksytty jäseneksi. Päämaja viestitti jäsenilleen kryptisiä sanomia. Salakirjoitusavaimia oli useita, joista salaisessa kirjeessä uskaltaudun näyttämään vähän parista ensimmäisestä. Toivon lukijoiden pitävän salaisuuden, eikä levittelevän sitä julkisesti.

6.1.2016

Kassan kartutusta

Kun laskuvihko täyttyi, otettiin se heti uusiokäyttöön - usein tuottavampaan kuin alkuperäisessä tarkoituksessaan. Sivut taiteltiin pystysuunnassa kahtia, jolloin niistä muodostui taskuja, joihin kätkettiin kiiltokuvia, auton kuvia, hienoja karkkipapereita ym. arvokasta ja vaihtokelpoista materiaalia. Välitunnilla sitten kassavihko ojennettiin kohti koulutoveria, joka pisti johonkin väliin oman tarjouksensa. Jos siellä oli jotain, pistäjä sai omansa vaihdettua, tai - en nyt muista ihan tarkkaan - sai omansa lisäksi tavaran vihkon välistä. Voi olla, että homma pyöri useilla eri säännöillä. Tärkeintä oli kuitenkin, että vihko oli varustettu useilla kassoilla, joihin sujautettu tavara jäi sinne. Keskikassa oli kaikissa, jonka lisäksi ahneimmat laittoivat niitä sangen taajaan, josta taas seurauksena tämän tietäessään pelaajia oli vähemmän.

Kuvassa vihko on avoinna yhden kassan kohdalta.

5.1.2016

Mitä Missä Milloin 1956

Kuudenkymmenen vuoden takainen nostalgia on jäänyt päälle. Toisen blogistin äskettäisen kirjoituksen innoittamana kaivelin kirjahyllyäni - ylimmän hyllyn vasemman reunan takariviä tarkemmin - ja ongin sieltä kuvassa näkyvän teoksen. Hyllyssä MMM:iä on siihen vuosikertaan asti, kunnes kirjan koko muuttui suuremmaksi, ja toisaalta todennäköisesti selkä kestää paremmin, kuin 1950-luvun alkupuolen opuksissa, joista se irtoaa varmaan ihan itsekseen, kuten voidaan kuvasta huomata. Linkkaamassani blogissa tuskitellaan vaikeasta vuosikilpailusta. Koska kilpailulomake kysymyksineen oli irtokortilla - ainakin ennen, nykyistä käytäntöä en tiedä - ei vuosikirjan 1956 kysymyksistä ole minulla tietoa. Ensimmäisellä sivulla kerrotaan edellisen kilpailun voittaja, asevelvollisuus- ja sotainvalidi, joka oli aikaisemman kirjapalkinnon lisäksi voittanut Pariisin-matkan, jonka oli kuitenkin terveyssyistä ottanut rahana, "joka on toivoaksemme tuonut arpaonnen jatkoksi muuta iloa tähän suomalaiseen invalidiperheeseen", sanotaan tuloksista kertovassa artikkelissa.

Olen niin konservatiivinen henkilö, että kirjan koon muuttuminen hävitti mielenkiinnon siihen. Suuri sivukoko tietää yleensä myös suuria kuvia ja hankaluutta lukea selinmakuulla. Tulee mieleen antikvariaatin asiakas, joka tinki hinnasta verukkeella, ettei jaksa lukea, katselisi vain kuvia.

Viiskuutosessa on värikuvasivuja sotilaspuvuista, uusista vaakunoista, matkailuviireistä ja postimerkeistä. Elokuvataide on ollut hyvin esillä ensimmäisistä kirjoista lähtien, ja joskus huomaan tunnistavani telkkarissa tulevan filmin MMM:n jutun perusteella.

Paras osasto kuitenkin käsittelee autoja. Meidän perheeseen minun elinaikanani ensimmäinen auto tuli vasta 1960-luvun alkupuolella, vaikka isovanhempani - molemmat - ajoivat Fordeilla ja Chevroleteilla jo 1920-30-luvuilla. Autoinnostus oli kova kaikilla 50-luvun puolivälin alakouluikäisillä, eikä vähiten Pauligin kahvipakettikorttien ansiosta. "Aero Willys - Lue: Eörö Uillis" ja sitä rataa.

Perin mielenkiintoinen on tilasto Suomen rekisteröidyidtä autoista 31.12.1954.

Viisitoista kärjessä:
Ford 11633
USA 10453
Englanti 729
L-Saksa 362
Ranska 89
Chevrolet 5146
Volkswagen 3946
Skoda 3513
IFA 2882
Moskvitsh 2684
Renault 2405
Austin 2354
Mercedes-Benz 2247
BMW 2176
Pobeda 1932
Opel 1908
Peugeot 1458
Vauxhall 1410
Rover 1362
....
100 - 50 kpl
mm. Cadillac, SAAB 92, Jeep
...

10 - 1 kpl
mm. Alfa Romeo, Rolls Royce, Porsche

Henkilöautoja oli yhteensä 72809 kpl, vuoden 2014 lopussa niitä oli 3172735.


 Ylempänä mainitut viirit liittyvät myös matkailuun ja autoiluunkin. Minullakin oli huoneeni seinällä muistaakseni parikymmentä viiriä. Kuvassa olevista taisi olla vain Puijo ja ehkä Aulanko. Näissä näkyy olevan Matkailijayhdistyksen merkki. Suurin osa viireistä oli kuitenkin kuntien, kaupunkien ja matkailupaikkojen omaa valikoimaa.

4.1.2016

Tammikuu 1956

Jänskää on havaita, että muistan selkeähkösti 60 vuoden takaisia tapahtumia. Lapsempana ollessani kuusikymppinen ihminen oli mielestäni tooosi vanha. Mummoilla huivi päässä ja koukkuiset sormet, ukot koukkuselkäisiä kävelykepin kanssa liikehtiviä yskiviä vanhuksia.

Yllä on koulussa piirtämäni kalenterikuva vuoden 1956 tammikuulta. Suomessa tapahtui paljon tärkeitä asioita kalenteritalven keskimmäisen kuukauden pakkasissa. Kuvassa vasemmalla liitelevä mäkihyppääjä lienee Eino Kirjonen, Aulis Kallakorpi tai Antti Hyvärinen - kaikki mitalimiehiä Cortinasta tai Mäkiviikolta.

Kunnallishallinnossa lakkautettiin viimeiset taajaväkiset yhdyskunnat - toisen kunnan sisällä sijainneet kylät, joilla oli oma valtuusto, ja joiden asukkaat joutuivat maksamaan veroa myös yhdyskunnalle laajemman asuinkuntansa lisäksi. Tällaisia olivat mm. Haapajärvi, Kemijärvi, Kiuruvesi, Leppävaara, Oulainen, Tikkurila, Turenki ja Vaajakoski. Kymmenisen vuotta aikaisemmin oli kuntaliitosten yhteydessä jo lakkautettu ja Helsinkiin yhdistetty mm. Munkkiniemi, Lauttasaari, Pitäjänmäki ja Herttoniemi, Yhdyskunta huolehti lähinnä kaavoituksesta ja katujen kunnossapidosta, mutta valtuustopaikka oli monelle kunnallispoliitikolle mieluinen/mieluisa ja tärkeä. "Mieluinen/mieluisa" on sana, jota en ole juurikaan niin kuullut kuin poliitikkojen suusta. - Minulla on mieluinen tehtävä tuoda kunnan puolesta tervehdys ja ojentaa tämä vaatimaton taidelasiesine muistoksi ja hyvässä seurassa ja hengessä nautittavaksi sisältönsä suhteen.

Taajaväkisten yhdyskuntien lisäksi lakkautui Neuvostoliiton vuokra-aika Porkkalassa. Entiset asukkaat pääsivät 11 vuoden jälkeen katsomaan, kuinka vuokralainen oli leiviskänsä hoitanut.

Nämä asiat muistin jotenkuten, paitsi tuota taajaväkistä yhdyskuntaa - no, se oli ihan uusi juttu minulle; löytyi Wikistä, kuten mäkihyppääjien nimetkin.

3.1.2016

Kuvaamataitoa ja kuvataidetta


Meille kansakoulussa opetettiin kuvaamataitoa. Termillä tarkoitettiin ainakin meillä piirustusta ja maalausta. Joskus näkee mediassa käytettävän sanaa kuvaamataide, jossa on sekoitettu kouluaine ja visuaalinen taide. Yllä on afrikkalaista tyttöä kuvaava vesivärimaalaukseni vuodelta 1959, kuvaamataitoa, ja alla afrikkalaista tyttöä, henkiolentoa tai jumalatarta kuvaava puuveistos huomattavasti varhaisemmalta ajalta, kuvataidetta. Veistoksen olen kuvannut Hagenin taidemuseossa. Lisää veistoksia samasta kokoelmasta vilahtelee tällä videolla.

Lisää koulusaavutuksia esitellään mahdollisesti täällä lähipäivinä, kun nostalgian valtaan joutunut on arkistoa pengottuaan hän.

2.1.2016

Op-art

Otsikolla ei ole mitään tekemistä Pohjolan tai OP Ryhmän (kirjoittaisin edellisen Op-ryhmä tai viimeisessä hädässä OP-ryhmä) kanssa, vaan se tarkoittaa optisiin voimakkaisiin efekteihin, yleisimmin mustavalkoiseen tai vastaväriseen ruutukuviointiin, perustuvaa suuntausta.

Ensimmäisestä koulun joululomastani on nyt kulunut 60 vuotta, ja sattumalta löysin arkistoistani laatikon, joka sisälsi kansakouluaikaista materiaalia, piirustuksia, vihkoja, lukujärjestyksiä ym., joita nyt joululomalla olen selaillut. Saatan tämän kuvan lisäksi julkaista muutaman muunkin aikaansaannokseni lukijan hämmästeltäväksi.

Op-taideteos on toteutettu pujottelutekniikalla. Pohjana on tummansininen, violetille vivahtava viilloksia sisältävä kiiltäväpintainen arkki, jonka viillosten väliin pujotettiin pohjapaperin rakojen välien levyisiä paperisuikaleita siten, että lopputulos on ruudullinen. Pujotusvälineenä oli metallinen varmaankin juuri tätä tarkoitusta varten suunniteltu litteä ja kapea sukkula, jonka toiseen päähän liuska kiinnitettiin ja sitten pujotettiin aluspaperiin yli-ali-yli-ali... ja seuraava vastakkaisessa järjestyksessä. En muista, että muita kuvioita kuin tasaisia ruutuja tehtiin, ehkä opetushallituksen ohjeissa ei vielä ekaluokalla tavoiteltu vaikeampia kudonnan malleja.


Yllä oravan tiiviin koulutuksen nykyhetken tulos. Syksyllä se söi avoimesta kupista, mutta jouluksi siirryimme katettuun rehusäiliöön, ja hyvin maistuu kannenkin alta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Aiheutetut

# 1950-luku 60-luku aamuhartaus aamutee aapinen aasinsillat aateliset Afrikka aika aikakauslehdet ainekirjoitus ajan kulku ajankohtaisuus ajatelmat aku ankka akvarelli Alabama alankomaat Alaska Aleksanteri III Aleksis Kivi alkoholi alkuperäiskansat alkusoitto allegoriat alumiini Amerikka ammunta anagrammit ananas Anglia animaatiot anteeksianto anteeksipyyntö antirasismi apinat aprilli apteekki arabialainen kulttuuri arabit Arizona arkiset väärinkäsitykset arkkitehtuuri arpajaiset aseet asetelma askareet askartelu aterimet Audi auringonpimennys australia auto Auto Union autoilu autokatsastus autokilpailu autokoulu autolautta Autot avaruus avioliitto baarit babysitting Bach banaani banjo Baranov barokki BB-talo be bop Beatles beethoven berberi Bessie Smith blogit Blue Monday blues bmw boogie-woogie British Empire broileri Buddy Holly Butlins byrokraatti bändit cab calloway Caterina Valente cembalo Chaminade Charlie Parker Chile claves Clayderman Coca-cola cognac cola colosseum coverit cowboy daguerrotypia Dalida ddr dekkari design Dexter Gordon dinosaurukset direktiivit Disney DNA dodekafonia doping drinkit Edmund Spenser Edward Burnes Eino Leino ekspressionismi elektronimusiikki elokuva elokuvat elokuvataide Elukat Elvis eläkkeet elämänviisaus englanti enkeli Erasmus ergonomia esivanhemmat Espanja etualan tarkennus etätyö EU Eulenspiegel euro Eurooppa euroviisut faabelit farkut fasaani filosofia fleece fluxus Ford formula 1 fotorealismi Freddy Quinn Galuppi gamba genealogia Glen Miller google googlish Grieg grilli grillimakkara haaksirikot hakit hakkerointi halaus halko hallitsijat Hamina hampaat hampurilainen Hankasalmi harakka harava haudankaivuu havaiji Hazard hedelmäpuut hedelmät hehkulamput heinäkuu heinänteko helle helmat helmikuu helmitaulu helteet henkilörekisterit heraldiikka herne hevonen hevoset hiekka hihamerkit hihat hiihto hiilikuitu hillo hillotolppa hippiet historia hiukset Honda horoskooppi huhtikuu huijarit huilu Hula huonekalut huopikkaat huotra huumori huutokauppa hymiöt hymyhuulet hyttyset Händel häntä härkä häät höyry höyryveturit Ibsen Idols Iittala IKEA ikiliikkuja ikkuna ikkunanpesu ilahduttaminen ilmastonmuutos impressionismi intiaanit Irlanti iskelmät islanti israel isänmaallisuus isät it-ala itikka itsenäisyys Jack Scott jalkapallo Japani jauheliha jazz jenkka jeti joet John Coltrane joulu joulukalenteri joulukuu joulukuusi joululaulu joululaulut joulumusiikki joulupukki jouluvalot jouluvirsi jouset jousisoittimet juhannus juhlat julisteet junat juoma juomalaulu juomat juusto juustokakku jänis järvi jäsenkirja jätelipeä jääkiekko jäätila kaapit kahvisuodatin kaide kaivos kaksintaistelu kalat kaleidoskooppi kalenteri kalenteri. kevät kalenteri56 Kalevala kalkkuna kalliomaalaus kampa kanava kansa kansakoulu kansallispuvut kansatiede kantri kapellimestari karaoke karhu karkauspäivä karkausvuosi karppaus kartat kartta kasakat kasino kassi kasvit katsastus kattaus kaukolämpö kaukosäädin kauniit valokuvat kaupankäynti kaupat kauppamatkustaja kauramurot keinu keinuminen keisari keittiö Kekkonen kello kemia kengät kertomus Keski-Suomi keskiaika keskiolut keskuslämmitys kestopuu kesä kesäkuu kesäleski kesäloma kesämökki kesätapahtumat kevät kielenkäyttö kielet kieli kieli poskessa kielioppi kielitaito Kihlaus Kiina kiinteistönhuolto kilpailu kilpaurheilu kinkku kirjaimet Kirjallisuus kirjapaino kirjasto kirjat kirkko kirkot kirsikka kirvat Kirves kissat kitara kitkeminen kivi klarinetti koirat koivupuu kojeet kokoonpanot kola koneet konsertit konsertto konvarit Korea korkeakulttuuri korot korppi korut kotitalous kotka koulu koulumuistot kouluruoka Kreikka Kristiinankaupunki kromosomi kubismi kukat kukko kulttuuri kulttuuripääkaupunki kuningas kuninkaalliset kuninkaat kunnanvaltuusto kunnat kunta kuntauudistus kuntoilu Kuopio kuorolaulu kuu Kuuba kuukaudet kuulapelit kuulo kuulustelu Kuusi kuutamo kuva-arvoitus kuvaamataito kuvankäsittely kuvanveisto kuvataide Kvagga kylpylä kylätapahtumat kyntö kynät kypärä kyykkä käki kännykät käpy käsiteollisuus käsityöt käytännön opetukset käännökset laboratorio Lada lahjat laivat lakana lammas lampaat lamppu lamput lapio lasi lasinaluset laskimet lastuvilla lauantai laukka laulukirjat Lehdet Lehdistö lehtivihreä leijona leikit leipä leivokset lenin lenkkeily lentokoneet les fauves. les six levitteet Lidl lied liettua liha lihapullat liikenne Liisa ihmemaassa liiteri Limburg linja-auto linnut lintu lintulauta lippu lipputanko liputus listat loimi lokakuu loma Loppiainen lotto louhos lukio lumi lumicola lumipallo lumityöt luolat luonto Luostari luumut luvaton ase lyhenteet lyijykynä lämmitys lämpötila lääketiede lääkkeet lääkärit Lönnrot löytöretket maahanmuuttaja maailmankansalainen maailmanloppu maakuntalaulut maaliskuu maantieto maapähkinä maaseutu maat maatalous Mainila mainokset maisema maisemat makkara Mannerheim Mannheim margariini Marilyn marjat Marketti marraskuu marssi marssimusiikki Marty Wilde matematiikka matkailu matkakertomuksia Matkus matonpesu matto mausteet media meemi meetwursti mekaaninen musiikki Meksiko melodraama meri meripihka merkit merkkipäivät messut metronomi metsästys midi mietelause Mikkeli Mikki Hiiri mikrofoni missit mitalit mmm monot moottoripyörät mopot Moskvitsh Moskvitsh 407 Mozart muisti muisto muistomerkit munakas muoti muoviesineet murre murteet museot musiikki musiikki. dallapé musiikkitermit musta makkara mustarastas myrsky myötähäpeä mäenlasku Mäki mäkihyppy mänty mökki naakat naakka naisten viikko naru Nasta-kerho nato naulat nelikenttä Neuvostoliitto New Mexico nigerian kirjeet niitit niksit nimenkirjoitus nimet nimipäivät nobelpalkinnot Nokia nokkahuilu Norja Nostalgia novellit nuket numerot Nummisuutarit nuohous nuotit nuottikirjoitus nurmikko nypyt nyrkkitöny näppäimistö näytelmät oboe Okapi Olavi Olavi Virta olut olympialaiset omaishoitaja omaishoito omena omenapuut Ooppera oopperalaulajat op-taide oppikoulu orava orvokki osavaltiot paavi Pacius paikkakunnat paimenet paita pakkanen pakkoruotsi Palestiina palindromit palloilulajit pankki paraati parkkiautomaatit partikkelit partiointi passi pasta Pat Boone patsaat pehmusteet peippo peltikatto penkinpainajaiset penkkarit Pennsylvania pensasaita perhoset perinne perjantai perspektiivi peruna peruskoulu peräkärry petaaminen philosophy piano Picasso piccolohuilu pienoismallit pihamaa pihlajat piippu piirakka pikkujoulu pilvet piste pizzat pokeri poliisit politiikka polkka polkupyörä polttopuut pommit pop Porilaisten marssi pormestarit poro portteri Portugali posti postimerkit postmodernismi potkukelkka potkuri Poulenc prekessio presidentinvaalit presidentit Preussi prinsessa prinssi projektit propelli prosentti prosenttiyksikkö psykologia puhallinmusiikki puhaltimet puhe punkit Puola puolueet puolukka puolustusvoimat purjo purkkakuvat Putin puu puuhevonen puulajit puupuhaltimet puut puutarhan hoito puuteollisuus puutyöt puuveistos pyykinpesu pyöräily pähkinä päiväkirjamerkintöjä päivämäärät päiväntasaus päähineet pääministeri pääsiäinen pöllö Quest raamattu radio radio-ohjelmat radioamatöörit ragtime raha rakkaus ralli Rampal Ranska ranta rautatiet ravintola ravit ravut Reg Owen reino renessanssi renkaat revolveri Rick Nelson ristiäiset risusavotta risut ritarit robotti rock and roll rokotus romantiikka Rooma rovio ruhr ruis Runeberg runous ruohonleikkuu ruoka ruokinta Ruostumaton teräs Ruotsi ruotsin kieli rusakko ruska rusketus Russ Conway ruusut ruuvit saappaanheitto Saarenmaa saarni Sacha Distel sade sadut sahapukki sahatavara sahaus Saimaa saippua sairaala sairaanhoito sairaudet sairaus saksa saksofoni Salaatti salakirjoitus salami salamurhat salapoliisit samba sammakot sananlaskut sanaristikot sanat sandaalit sanoitukset sarjakuva sarjakuvat Sarkasmi satelliitit satelliitti sattumuksia sauna Savo savupiiput Schleusingen Schumann Scifi Seitsemän veljestä sekalaista selfie sello selluloosateollisuus sementti seteli shoppailu sibelius sienitaudit signac siili siilit sijamuodot sika sillat silmu siluetti sinappi singapore Sipilä sipuli sireeni sirkus sisävesimatkailu skandaalit skotlanti snapsi Snellman Soisalo soittimet soitto soittokeikat sokeri solmio sommittelu sormihyrrä sosiaalinen media sota sotaväki sote sotilaat Spike Jones Spitfire Sputnik steppi stride suihkuhävittäjä sukellusveneet sukkahousut sukkanauha sukset sukulaiset sukututkimus sulttaani sumu suojautuminen suola suolisto suomenkieli Suomi Suonenjoki surrealismi suudelmat suvivirsi Sven Tuuva syksy syltty sylvester syntymäpäivät syyskuu syöpä sä-passiivi sädehoito sähkö sävellajit säveltäjät Säynätsalo sää säätila taide taidemuseo Taiga taistelut taitto takki talouspolitiikka talvi talvirenkaat talvisota tammikuu Tampere tango Tanska tanssi tanssimusiikki tapahtumat tarvikkeet tasa-arvo tatar tattari taudit tavat teatteri Ted Herold tee teekutsut tehtäviä Teiniliitto teiniyhdistys teippi tekniikka tekokuu tekstinkäsittely teleportaatio televisio teltta tenori tenorisaksofoni tervapääskyt terveydenhuolto terveys terveysjuoma Texas The Beatles The Belmonts The Impalas The Platters tienpito tietokilpailu tietokirjat tietokoneet tietokonemusiikki tietovuoto tievalaistus titus toivotut tonttu Topelius torkkupeitto torvisoitto tositeevee toukokuu traktorit Trinidad trumpetti Tsaikovski tsekki Tukholma tuli tulipalot tulitaide tulitikkuetiketit tulitikut tulivuoret tuohi tupakka tuppi Turkin sota Turkki turkkilaiset Turku turve tutkimusmatkat tuttavat tuuba tuuli TV tv-ohjelmat twist Twitter tyrni tyylisuunnat työkalut työkalut. lumilapio tähtitiede täi UFO uinti UK ukkonen Ukraina ukulele ulko-ovi ulkomaalaiset ulkomaat unet upseerit urbaani sanakirja urheilu urheiluautot urut USA uskonnolliset tilaisuudet uskonnot uuni uusi vuosi uuspeili uutiset vaa'at vaahtera vaakuna vaakunat vaalit vaatetus vaatteet Valamo valelääkärit valetta valkosipuli vallankumous valo valokuvat valokuvaus valot valssi valtion laitokset vanhojen vitsien tuunaus vanhukset vapaaehtoiset vappu Varkaus varpaat varuskunnat vegaani veivit Venus Venäjä venäläinen musiikki verikoe vesi vessapaperi vetypommi Vietnam View-Master vihannekset viidakko viihde viikingit viikonpäivät viili viina viini villi länsi villieläimet virka virkamies virkatie viro virret visailut vitamiini viulu Vivaldi Vladimir Serov vodka voi voiteluöljy Volter Kilpi vuodenajat vuodet vuosijuhlat välimerkit väriperspektiivi värit värityskirja Wilbert Harrison ydinsäteily yhdydsanat yhteislaulu ylikonstaapeli ylinopeus ystävyys ystävyyskunnat ystävänpäivä Yves Rocher äänet äänite öljy öljy-yhtiöt