31.1.2013

Viisivuotistoteutelma

Kuten olen ennenkin tullut maininneeksi, tänään on viisi vuotta kulunut siitä, kun ensimmäisen kirjoitelmani sain tänne aikaiseksi. Sitä ennen olin jo lueskellut monen muun kirjoittajan blogeja ja kommentoinutkin niitä.

Aiheita on vuosien mittaan kertynyt aikamoinen ruumenkopallinen. Laitoin ne äsken taajuudenmukaisuusjärjestykseen. Luettelo on sivulla alimpana. Musiikki siinä näkyy olevan ykkösenä. Myös autot, ja varsinkin Moskvitsh ovat kärjen tuntumassa. Mosse on muuten melkein eniten haettu aihe blogissa. Lähes joka päivä joku on siitä kiinnostunut, ja mikäpä siinä, nostalgia on aina paikallaan. Pointillismi ja siihen liittyen nyppyyntynyt torkkupeitto ovat myös haettujen joukossa. Torkkupeittojahan, kuten muistettaneen, ostettiin isolla rahalla edellisen eduskunnan jäsenten käyttöön rumasti nyppyyntyneiden tilalle. Aihe poiki myös erinomaisen katkelman Sven Tuuva-elokuvasta, joka kuitenkin tekijänoikeuskysymysten vuoksi on YouTubesta poistettu. Siinähän kiisteltin hevosloimen alkuperästä - Leppävirran "Paakarlahesta" vai kenraalin hevosen selästä.

Kirjoitellaan tässä nyt hiljakseen - viisivuotissuunnitelmaa en etukäteen tee.

29.1.2013

Tuhannes

Tuhannennenninnannonnan kerran kunniaksi pitkästä aikaa huilumusiikkia. Federica Lotti siinä tulkitsee Luigi Nonoa (s. 29.1.1920). Huilistin lisäksi puikoissa on Alvise Vidolin kääntämässä nappulaa.

Bassohuilua en ole koskaan edes nähnyt, saati kädessäni pitänyt. Nauttikaamme yhdessä Nonon "Hengittävästä kirkkaudesta" vajaan 23 minuutin ajan.

24.1.2013

999

Bloggeri näyttää tilastoa, jotta tämän jutun järjestysnumero on tuo otsikossa näkyvä. Seuraavassa siis tulee täysi dona täyteen. Hullutus alkoi viisi vuotta sitten tammikuun 31. päivänä. En laita sinne linkkiä, mutta oikeasta laidasta näitä pääsee selaamaan, jos joku tohtii.

En lupaa seuraavaan juttuun mitään mullistavaa, voi olla, että tuhat kirjoitusta on jo tarpeeksi, tai voihan se olla olemattakin.

Muutama päivä sitten nähty vapaamuurariohjelma on aiheuttanut täällä muutaman kirjoittajan kesken kommentointia, ja hyvä niin. Olen itse kuulunut aikanani erääseen järjestöön, josta kirjoittelin mieleen jääneitä kokemuksiani.

Kokemuksena noilta 1970-80-lukujen vaihdevuosilta tuli vielä mieleen järjestetyt kesätapahtumat, joille hankin tähtiesiintyjiä ja soitin säestävässä Lions Blend-yhtyeessä. Yhdistys otti lainaa soittimiin, teki keikkaa iltamissa, mm. P. Väyrysen puhetilaisuudessa, ja kun oli laina saatu maksettua, soittopelit - niin rummut kuin vahvistimet - lahjoitettiin koululle.

Kesäpäivillä esiintyivät Tapio Rautavaara, Esa Pakarinen, Vieno Kekkonen, Kalevi Korpi ja Jaakko Teppo, jota lentolehtisissä mainostettiin: "Sinne tulloo Tepon Jaska, ja sinulta varmasti piäsöö nauru".

Tapio Rautavaaran keikka jäi yhdeksi viimeisimmistä, syksyllä hän kaatui uimahallissa kohtalokkain seurauksin. Esa Pakarinenkin halusi lopettaa hommat Severi Suhosena ja teki jäähyväisesiintymisensä kesätapahtumassa vuonna 1980. Vieno Kekkonen oli naapurikunnan tyttöjä ja joutui tauoilla sukulaisten ja tuttavien haastateltavaksi.

Tepon Jaska oli uransa alkuvaiheessa, ja hätääntyi, kun ohjelmisto loppui kesken hänelle varatun ajan. - Laulanko työväenlauluja, hän kysyi backstagella, mutta veti kuitenkin parhaat biisinsä uudestaan ja selosti lisäksi puolustusvoimien KrH-näytöstä niin omaperäiseen tapaan, että joku upseeri taisi nykäistä herneet nokkaansa.  



22.1.2013

Kirjan noutoa

Tilin-, ehkä välisellainen -päätös hankintoihini ja rahankäyttööni vaikuttaneessa kirjaston poistomyynnissä, johon aiheeseen pureuduin kahdessa edellisessä artikkelissani, näyttää nyt seuraavalta:

Ostomatkoja euro lapasessa on yhteensä kolme, joka matkalta on hankittu tavaraa täydellä rahalla, eli viisi kirjaa tai äänitettä. Kannattaa pitää huolta ja laskea ostoksensa tarkasti, sillä yksittäisen teoksen hinta on 50 centtiä. Jos siis kirjoja on löytynyt vain neljä, ne maksavat yhteensä 2 euroa, kun viisi saa yhdellä.

Hankintatilanne nyt:

Lauluja viihdekuorolle II, paksuus 1 cm
Spanish Folk Music and Dances, 1 cm
Suomalainen populaarimusiikki ennen itsenäisyyttä, 2 cm
Tammen Musiikkitietosanakirja I-II, 6 cm
Ihmiskunnan sata suurinta, 4 cm
Seppo Heikinheimo: Aarre Merikanto, 5 cm
Sidottuja Valo-lehtiä, 5 sidosta, 15 cm
Kansanmusiikki, 2,5 cm
20-luvun populaarimusiikkinuotteja, 1,5 cm

Lisäksi ostin Fischerin kustantaman Let´s Have Music for Clarinet - nuottikirjan, jolla ilahdutin suuresti klarinetistiystävääni, jonka mielestä kyseinen instrumentti on soitinten kuningas, jos viulu on kuningatar.

Neljätoista kirjaa, yhteispaksuus 38 cm, jää siis mietittäväksi, mihin hyllyyn ne saa sopimaan.

Rahaa kului siis Eur 3,00. Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen.  

20.1.2013

Aikakauslehtiratsaus XXXVI

Pitkästä aikaa aikakauslehtien pariin. Tällä kertaa Valo vuodelta 1927. Ratsaus liittyy edelliseen tekstiini, koska kirjaston poistoaarteita hakiessani sieltä tarttui mukaan neljä paksua sidosta näitä lehtiä vuosilta 1926 ja -27.

Esittelysivulla osan V sidoksessa on mainittu julkaisun olevan tanskalaisen "Fremin" mukaan toimitettu. Toimittajaniiloina ovat Niilo Liakka ja Niilo Kärki. Mottona ja teemana on "Tiedettä kaikille".

Avustaneet: Tri Erik Ahlman, Liikemies Kalle K. Auermaa, Maist. Erik Bruun, Maist Aarne Europaeus, Maist. Martti Haavio, Maist. Vilma Haavio, Maist. Ilmari Heikinheimo, Tri V. A. Heiskanen, Lehtori Viljo Hornborg, Kirjailija O. J. Joutsen, Maist. Martti Jukola, Tri Niilo Jännes, Maist. Toini Jännes, Maist. Ilmari Jäämaa, Maist. Yrjö Karilas, Maist. O. Kostiainen, Maist. Katri Laine, Maist. M. Lappi-Seppälä, Maist. Aino Nissinen, Yliopp. Jorma Pohjanpalo, Maist. Osmo U. Porkka, Prof. Martti Rapola, Johtaja A. Ruokosalmi, Lehtori K. A. Saarimaa, Tri Artturi Salokannel, Taiteilija Eero Salola, Lehtori Hannes Salovaara, Lehtori J. Soisalon-Soininen, Lääk. -kand. Aino Särkkä, Maist. J. Timonen, Tri A. E. Tudeer, Maist. Niilo A. Vappula, Maist. Heikki Waris, Kirjailija LauriViljanen, Lakit. -kand. Allan Viranko.

Sidokset sisältävät A- ja B-sarjan niteitä. Yllä olevasta kansikuvasta käy ilmi, että käsittelyssä oleva on sarjaa A. Sarjan niteiden aihesisällys on:
Menestys, Ihmiselämä, Luonto, Menneet ajat ja Kielet.

Kannen sisäsivulla on Jean-Francois Milletin tunnettu maalaus. Artikkeli hänestä jatkuu takakannen sisäsivulla ja takakannessa. Kansikuva kerrotaan olevan jäljennös englantilaisen taiteilija G. F. Wattsin maalauksesta "Toivo".

Tämän lehden jutut aihesisällysjaon mukaisesti ovat:

MENESTYS
Miten arkioloissa elämme - Omantunnon valo


"Luodessamme yleissilmäyksen polkuun,jota olemme tähän saakka taivaltaneet, huomaamme sen yllättävän tosiasian, että meitä on koko matkan kuljettanut aikomuksen johtolanka. Aikomus kohtaa meitä joka tienristeyksessä. Se on siveellisen elämän perussävel, ja kaiken soinnun tai epäsoinnun määrää vain suhtautuminen tuohon perussäveleen.
Hyveellinen ihminen on se, joka uskollisesti täyttää vapaasti valitsemansa tarkoituksen. Oman tarkoituksensa, ei toisen. Jos jokaisella ihmisellä olisi juuri sama aikomus ja siis samat velvollisuudet, olisi maailma tosin vähemmän mielenkiintoinen, mutta silloin voisi helpommin sanoa, tekeekö joku oikein vai väärin.
Mutta kun aikomukset ja tarkoitukset ovat yhtä erilaisia kuin ihmisluonteet, ei mikään ulkonainen arvostelu ja tuomio ole mahdollinen. Me emme voi erottaa hyvää aikomusta tai toimintaa huonosta pelkän havainnon avulla. Voimmeko niitä erottaa ylipäänsä koskaan? Onko olemassa mitään mittakaavoja?"

Näin aloittaa E. L. Cabot nelisivuisen artikkelinsa, jossa käsitellään ihmisen elämässään tekemiä ratkaisuja ja valintoja. Sivuilla on kaksi kuvaa, joista toinen esittää Sokratesta ja toinen englantilaista kirjailija ja taiteilija John Ruskinia.

Ruskinin aatteista kirjoittaja sanoo seuraavaa: ”Ruskin sanoo »Sesam ja liljat»-teoksensa esipuheessa, että jokaisen tytön pitäisi käyttää osa joka päivästä vaatteiden oınpelemíseen köyhille, ja hän jatkaa: ››Silloinkin, kun ehkä tulet petetyksi ja lahjoitat ne kelvottomille, älä ole tietääksesikään. Panttilainaaja, jolle tuo kelvoton ne panttaa, myy ne sitten jollekin toiselle, jolle ne ovat parempaan tarpeeseen, eikä asia koske enää sinua. Sinulle on vain tärkeää, että sinulla on aina, kun näet puolialastoman lapsen, hyviä, uusia vaatteita, joita voit hänelle lahjoittaa.»
Onko Ruskinin ratkaisu antaa seurauksista välittämättä kerjäläisille lämpimiä vaatteita omantunnon mukainen? Tästä voimme olla varmoja vasta sitten, kun saamme tietää, onko hän todellakin valaissut seikan perinpohjaisesti. Minusta näyttää, että hän on takertunut erääseen ennakkoluuloon, t. s. että hän on arvostellut kysymystä ennenkuin on ottanut selkoa suosittelemansa toiminnan seurauksista. Mitä tapahtuisikaan, jos jokaiselle köyhälle lapselle lahjoittaisimme vaatteita? Hyvin pian lähetettäisiin paljon ryysyisiä lapsia kadulle kerjäämään, tarvitsivatpa sitten vaatteita tai ei; suuri osa niistä rahoista, jotka he saisivat,kulutettaisiin juopotteluun, ja isät huomaisivat, ettähyväntekeväisyydestä on aika hauska elää, ja vajoaisivat laiskuuteen.”



IHMISELÄMÄ

Mitä me juhlina syömme

Katri Laine käsittelee artikkelissaan suomalaisia juhlaruokia. Koska jouluun on enää yksitoista kuukautta, katsotaan, kuinka sitä pitäisi vatsan täydeltä viettää:

"Joulun salaperäinen tunnelma alkaa kiehtoa meitä silloin, kun joulusahdit otetaan valmistettaviksi ja vierrelimput valmistetaan sahdin vierteestä. Jokapäiväisen happamen leivän tilalle leivotaan imeliä siirapilla siveltyjä limppuja, jotka tuoksuvat niin ihanilta ja aitan hyllyiltä levittävät oikeata joulutunnelmaa. Parin viikon kuluttua ne ovat parhaimmillaan - samoihin aikoihin kuin sahtikin alkaa tuntua oikealta joulusahdilta. Yhä kohoaa tunnelma, kun teurastetaan jouluporsas - kinkku pannaan erikoiseen imelähköön ja maustettuun suolaan joulua varten ja suolet puhdistetaan ja täytetään herkullisella ryynipuurolla, johon on pantu siirappia ja rusinoita. Kun sitten maistiaisiksi nyppäsee uunin arinalta oljilla paistuvista makkaroista palasen, tuntuu jo melkein siltä, kuin joulu-ukko kurkistaisi nurkan takaa. Eipä ole enää pitkältä jouluun, kun livekalat nuíjitaan ja niiden lipeöiminen alkaa. Valkenevathan ne päivä päivältä ja osoittavat, mitenkä joulu asteittain lähenee. Aivan joulun kynnyksellä leivotaan rieskat lestyistä jauhoista ja herraskaisissa paikoissa luumuilla täytetyt tortut silıisevästä voitaikinasta. Aattona katetaan notkuva pöytä: vaahtoavaa joulusahtia, kiiltäviä vierrelimppuja, suussa sulavia rieskoja, voissa paistettuja ryynimakkaroita, uunissa paistettua kinkkua, riisiryynipuuroa, livekalaa, piirakoita ja torttuja. Ennen muinoin asetettiin Tapanina joulupöydälle sianliharokka sikojen menestymiseksi ja suuri kylvökakku, joka asetettiin muiden leipien varaan, niin että sen alle saatettiin joulun aikana lakaista pöydälle varisseet muruset. Ei talıdottu unohtaa jokaiselle meille tärkeätä maan hedelmällisyyttä. Ovathan toiset näistä ruoista jääneet jo paikoitellen unhoon, toisia tullut tilalle, mutta pääruoat ovat sittenkin pysyneet samoina.
Näiden ruokien rinnalla käytetään myöskin kaikkialla seutukuntien tavallisia pitoruokia. Niin kauan kuin me suinkin voimme, on meidän koetettava säilyttää vanha isiltä peritty joulupöytämme koskemattomana."  

LUONTO

Kasvien vaelluksista

Osmo H. Porkka kirjoittaa kasvien leviämistavoista ja liikkeistä, kuinka ne kääntyvät valoon päin, sulkevat lehtensä ja kukkansa ja muuttavat toisille alueille. Kymmenkunta sivua ja useita kuvia sisältävä juttu päättyy puulajien saapumishistoriaan Fennoskandiaan. Harmaaleppä ja kuusi ovat viimeisiä tänne saapuneita puulajeja. Jutun mukaan Ahvenanmaalla oli 1920-luvulla vain kaksi harmaaleppää, lieneekö niitä nyt enemmän, kun punkitkin viihtyvät lepikossa.

"Myöhemmin ihmisen vaikutuksesta on harmaaleppä saattanut runsain määrin laajentaa kasvualaansa, se kun hyvin viihtyy kaskiahoılla, jotka eivät ole tervalepälle soveliaita paikkoja.
Harmaaleppä on hyvä kotimainen esimerkki siitä, miten hedelmien runsaasta esiintymisestä huolimatta määrätyillä paikoilla kasvi itse ei voi siellä kasvaa sopimattomien ulkonaisten tekijäin vuoksi. Semander on nimittäin tavannut Ahvenanmaan rannikoilta runsain määrin harmaalepän pähkylöitä, mutta siitä huolimatta on Ahvenanmaalla vain kaksi harmaaleppäyksilöä, nekin muilla tavoin sinne joutuneita.

Viimeisenä puulajina saapui Fennoskandiaan kuusi. Se vaelsi tänne kaakosta ja idästä päin leviten ensin Suomeen ja jatkaen täältä sitten kulkuaan Ruotsiin ja Norjaan. Kuusi on verraten lihavaa maaperää vaativa laji, joka kaikkialla, missä sillä on soveliaita kasvupaikkoja, karkoittaa tieltään männyn, jonka siemenet eivät enää voi itää sen laajan oksaston varjossa. Näin kuusi onkin työntänyt männyn tieltään karummille kasvupaikoille, kuiville, ravintoköybille kangasmaille tai märkiin soihin, missä se itse ei viihdy, mutta missä kyllä mänty vähemmän vaateliaana menestyy.

Näin ovat nykyiset kasvimme levinneet tänne maamme kehitysvaiheiden aikana, ja samoja keinoja, mitä ne muinoin tänne saapuessaan ovat käyttäneet, ne vielä nykyjäänkin käyttävät vallatessaan sellaiset maa-alat, jotka syystä taitoisesta ovat joutuneet autioiksi. ja sama kiivas keskinäinen taistelu, jota kasvilajit ja kasviyhdyskunnat nykyjään jatkuvasti käyvät, riehui jo niinä geologisina aikakausina, jolloin ne ensiksi maahamme saapuivat. Mitään pysyvää tasapainotilaa ei kuitenkaan ole saavutettu eikä sellaista milloinkaan saavutetakaan, sillä ulkonaisten olosuhteiden vähäinenkin muuttuminen vaikuttaa edullisesti määrättyihin lajeihin ja määrättyihin yhdyskuntiin avustaen niiden levenemistä, samalla kertaa estäen tai hiıdastuttaen toisten lajien vaelluksia."

MENNEITÄ AIKOJA

Suomalainen tutkimusmatkailija Pohjoisella Jäämerellä

Yrjö Karilas kirjoittaa Nordenskiöldin elämänvaiheista, tässä artikkelin alku, josta käy ilmi syy hänen muuttoonsa Ruotsiin.


"Nils Aadolf Eerik Nordenskiöld syntyi Helsingissä v. I832. Isä oli etevä tiedemies ja harras luonnontutkija. Poika sai olla mukana isän virkamatkoilla ja penkoa kotona Mäntsälän Nummenkartanossa hänen kirjastoaan sekä kivennäiskokoelmaansa. Porvoon lukiossa hän kun-
nostautui aluksi ››paljaassa laiskuudessa››, kuten rehtori L. Runeberg sanoi, mutta tämä arvolause kävi niin pojan kunnialle, että hän oitis paransi tapansa ja ponnistihe luokan ensimmäisten joukkoon.

Vallankumousvuonna 1848 Porvoon lukion oppilaat olivat pitäneet pahaa melua jossakin hääjuhlassa. Sen johdosta kaksi pojista sai kämmenpatukkaa ja kaksi erotettiin koulusta. Tovereitten mielestä tämä oli liian ankara rangaistus. Puolet koulun oppilaista erosi; niiden joukossa Nordenskiöld. V. 1849 hän kuitenkin suoritti yliopilastutkinnon kirjoittautuenViipurilaiseen osakuntaan ja tullen sittemmin valituksi matemaattis-fyysillisen tiedekunnan kuraattoriksi. V. I853 hän suoritti filos.-kandidaattitutkinnon ja pääsi isän mukana tutkimusmatkalle Uralin rauta- ja kuparikaivoksille. Erään nuoren ranskalaisen kanssa hän aikoi jatkaa matkaa Itä-Siperiaan, mutta Krimin sota tuli esteeksi. V. I855 hän suoritti fil-os.-lisensiaattitutkinnon, .mutta loistavasti alkaneet yliopistolliset opinnot keskeytyivät valtiollisten syiden tähden.

Antinpäivänä v. 1855 pidettiin Helsingissä n.s. Töölön-päivälliset. Krimin sota oli parhaillaan käynnissä. Nuoret ylioppilaat yltyivät varomattomuudessaan Töölön ravintolassa pitämillään juhlapãivallisillä ylistelemään kautta rantain sardiinialaisia sardiineja, ranskalaisia viinejä ja Krimin hedelmiä, osoittaen siten mieltään Venäjää vastaan, joka oli sodassa Krimin niemimaalle hyökänneitten sardiinialaisten ja ranskalaisten kanssa. Meriekipaasin torvisoittokunnan johtaja kertoi kuulemiaan päälliköllensä, ja tämä kiidätti siitä sanan kenraalikuvernööri, kreivi Bergille, joka ihastuneena huudahti, kun kuuli mielenosoituksen osanottajien nimet:
- Aa, nehän ovat kaikki vanhoja tuttavia!
Kun ylioppilaat sitä paitsi olivat tapahtuman jälkeen kotimatkallaan laulaneet ınarseljeesia marssiessaan pitkin pääkaupungin katuja, oli heidän mittansa täysi. Nordenskiöld sai yliopistosta ››kaksinkertaisen eron» ja opiskeli sen älkeen mineralogiaa ja geologiaa Berliinin yliopistossa.
Parin vuoden kuluttua hän oli taas mukana ylioppilaselämässä ja otti osaa promotsionijuhlallisuuksiin. Eikä hän nytkään osannut olla varovainen juhlapuhetta pitäessään.
- Voimakas, lannistumaton tietoisuus siitä, että meillä on oikeus pyrkiä vapauteen, on herännyt meidän rinnassamme, taistelussa pimeyttä vastaan, joka meidän on kestettävä, meidän ei tarvitse olla yksin. 

Se oli jotensakin selvää puhetta. Kenraalikuvernööri kutsutti hänet puheilleen ja kehoitti häntä valittamaan erehdystään.

- Sitä minä en tee koskaan! vastasi Nordenskiöld.
- Silloin saatte lähteä maasta, siitä olen pitävä huolen! tiuskaisi kenraalikuvernööri kiukustuneena, ja kohta sen jälkeen tuli määräys, että hänen pitää poistua maasta neljäntoista vuorokauden kuluessa.
Tammikuussa 1859 Nordenskiöld kulki luistellen Kihdin yli ja putosi kolmesti heikkoihin jäihin saaden siten tavallaan tulikasteensa vastaisia jäämerimatkojaan varten."

KIELET

Kielen henkistyminen

Martti Rapola kirjoittaa kielen kehittymisestä, uusien sanojen ja käsitteiden laatimisesta ja siitä, kuinka konkreettista työtä tai esinettä ilmaisevat sanat ovat kehittyneet tarkoittamaan enemmän käsitteellistä toimintaa.

Mitäpä siis "tarkoittaa" on tarkoittanut?

"Tarkoittaa sanan historia on erinomaisen valaisevaa. Nykyjäänhän tämä sana merkitsee yksinomaan määrätynlaista sielullista, lähinnä ajattelun tai tahdon toimintaa, mutta vielä pari kolme sataa vuotta takaperin ››tarkoittaminen›› saattoi olla paljon konkreettiseınpaa. V. 1637 ilmestyneessä vanhimmassa suomen kielen sanakirjassa on sotilasammattisanojen joukossa sana tarkoitus, jonka selitetään merkitsevän pyssyn tähtäintä. Ensimmäisessä suomalaisessa virsikirjassa n. vuodelta 1580 on seuraavat säkeet:
››Piru talostam karkota,
Kuin joutsellans meit tarkottaa,
Niin me sua aina kiitäm»
Siinä siis puhutaan jousella tarkoittamisesta. Eräässä I6oo-luvulla painetussa saarnassa sanotaan:
››Perkele niinkuin hän päivät tarkoittaa nuolens meidän jälkeem, niin myös yöllä verkot virittää
meidän eteem››, ja eräässä toisessa uskonnollisessa teoksessa: ››se ruma henki saatan - kaikkinaisen kiusauksen murhapiilillä häntä kohden tarkottaat››. Kuten näkyy, on mielikuva jousella ja nuolella tarkoittavasta eli tähtäävästä sielunvihollisesta hyvin suosittu vanhassa hengellisessä kirjallisuudessamrne. Samanaikaisesta lainsuomennoksesta on seuraava lauseen alku: ››Seisoo mies varjosa, ja metsänraavasta ampuaksensa tarkoittaa, ja mies osaa edesä olla . . . ›› Tässäkin on sama alkuperäinen merkitys. Kuvaannollisesti on voitu sitten ruveta puhumaan tarkoittamisesta sanoin ja ajatuksin, aivan kuin nykyisin toista samaa merkitsevää sanaa tähdätä voidaan käyttää sanoin ja ajatuksin tähtäämisestä."


17.1.2013

Vaikutusvaltaiset

Kirjasto menee remonttiin, muuttaa välillä muualle ja myy nyt kasapäin poistokirjoja. Myydään niitä muulloinkin, mutta nyt myydään olan takaa.

Asiakas pistää repun selkäänsä ja päättää tutustua tilanteeseen. Kävi jo aikaisemminkin, mutta ilman reppua.

Valinnanvaraa on vielä muutama tuhat opusta. Hinta on 0,50 €/kpl - 1 €/5 kpl. Asiakkaalla on euro lapasessa lämpiämässä.

Jo löytyy viisi kirjaa; 70 Years of Popular Music - The Twenties. Nuotit ja sanat 40:lle 20-luvun kipaleelle, mm. Mamma, tuo mies mua tuijottaa, ja That's my Baby, joka meni 60-luvulla Säästöpankin mainoksessa, että: "Kun sä opin alat, maassa pidä jalat, siihen rahaa tarvitaan (...) kun Säästöpankkiin nuorisotilin käyt avaamaan..."

Sitten löytyy Tammen kaksiosainen musiikkitietosanakirja. Asiakkaalla on kotona kyllä moniosainen, mutta eihän lisäoppi ojaan kaada, ja hei, toinenkin Tammen hakuteos, Media, osat 13 ja 14, musiikki on otettava reppuun, on hauska vertailla, kuinka nämä eroavat.

Viisi kirjaa on repussa, ja euro ojennetaan kuittia vastaan kirjastohenkilölle.

Kotiin pakkassäässä, miinus 16 näytti mittari kotoa lähtiessä. Matkaa on vajaa 500 metriä, joten pahempia kylmävaurioita ei ehdi tulla. Kotona aarteiden tarkastelua. Nuottikirja on ihan ehdoton. Sitten esille Tietokirjojen ykkösosat pöydälle vierekkäin. Media osa 13 ja Musiikkitietosanakirja 1. Vähän kummastuttaa, että sama kustantaja on julkaissut...

Asiakas on kotonaankin sivistynyt ja hyväkäytöksinen, eikä kiroile ääneen, vaikka mieli tekisi... Mediat 13 ja 14 pannaan takaisin reppuun ja matka käy kohti kirjastoa 16 pakkasasteen säässä. Tällä kertaa napataan kyytineuvoksi potkukelkka Lahtinen. Hetken tasamaan jälkeen laskeudutaan lukion pihan kautta jyrkähkösti kirjaston ovelle. Kantapäillä pitää jarrutella, ja reitillä on poikittainen sepelöinti, joka pitää ylittää varovasti.

Kirjastohenkilö, toinen kuin edellisellä kerralla, antaa ystävällisesti vaihtaa teokset, lupaapa vielä maksaa rahat takaisin, jos sopivia ei löydy. Businessmies olisi tässä ottanut kahdesta palautetusta kirjasta yhden euron takaisin ja olisi sillä sitten ostanut taas viisi uutta kirjaa, mutta, mutta...

Sopivat kyllä löytyvät. Nyt repussa ovat Sven Hirnin "Sävelten tahtiin - populaarimusiikki Suomessa ennen itsenäisyyttämme" ja Michael H. Hartin "Ihmiskunnan 100 suurinta - Historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä", kustantaja Tammi.

Kertokaapa te, ketkä näistä sadasta ovat kympin sakissa, vaikka ihan järjestyksessä, katsotaan sitten kuinka olette samaa mieltä Hartin Michaelin kanssa.    

16.1.2013

View-Masterin kotelomekkokuva



View-Master kampanja käy kuumana. Tässä vähän bensaa liekkeihin. "Hula dancers, Hawaii-kiekolta skannattuna. Jos osaatte vääntää silmiänne oikealla tavalla, saatte kuvat päällekkäin stereona.

15.1.2013

Kulttuurihenkilöitä

Wilhelm Camphausen: Bismarck ja Napoleon III Sedanin taistelun jälkeen
Suomalaisia kulttuurihenkilöitä käsittelevissä merkinnöissäni nähdään kaaviosta, että kaikki 12 valitsemaani ovat olleet elossa vuonna 1867 - Lönnrotista Sibeliukseen, viimeksi mainittu, kuten Gallénkin, vasta parivuotiaina.

Mutta on niitä merkkimiehiä ollut samana vuonna hengissä muuallakin, vaikka täällä Suomen erinomaisuutta jaksettiinkin korostaa. Seuraavaan on koottu niitä, jotka mieleen juohtuivat. Amerikasta on kolme, yksi Norjasta, kaksi Venäjältä ja loput EU:sta.




14.1.2013

Suomalaisia kulttuurihenkilöitä 2

Tässä esiintyvien suomalaisten kulttuurihenkilöiden nimet ovat ulkomaankielisiä. Kuitenkin tarpeeksi pitkälle mennessä usein tulee vastaan suomalainen nimi, kuten Topeliuksen isoisän, kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen isoisä, joka muutti virkamiesuralle lähtiessään liminkalaisen nimensä Toppilan latinalaiseen muotoon. Myöhemmin siitä putosi toinen p pois.

Topeliusta on kirjahyllyssäni tilavuudeltaan 3100 kuutiotuumaa, vähän enemmän kuin viereistä Waltaria ja noin kymmenen tavan amerikkalaisen V8:n verran. Välskärin kertomukset ja muut punaselkäiset tiiliskivet odottavat vielä uutta lukemista muutaman kymmenen vuoden tauon jälkeen. Yleisessä radiossa olen kuullut Välskäreitä luettavan, vieläköhän jatkunee?

Cygnaeus, F. muistetaan ehkä parhaiten isänmaallisesta puheestaan Kukan päivänä Euroopan hulluna vuotena 1848 - sata vuotta ennen syntymääni kolmen päivän tarkkuudella, sekä kirjallisuuskriitikkona Alexis Stenvallin puolustajana. Fredrik oli myös hienostelevasti pukeutunut, kuvissa nähdään hänen aikalaisiaan hymyilyttänyt liehuva italialainen viittansa.

Samassa juhlassa esitettiin myös Runebergin tekstiin toisen Fredrikin, saksalaissyntyisen Paciuksen, säveltämä Maamme-laulu. Paciuksen isä oli hampurilainen viinikauppias, äiti omaa sukuaan Schumacher. Fredrik eli Fritz muutti Suomen musiikkielämää elvyttämään ja järjestämään Tukholmasta, jossa hän toimi viulistina.

Yhteistyö toimi myös Topeliuksen kanssa. Suomalaisen musiikkinäyttämön alkuvaiheisiin kuuluvien Kaarle-kuninkaan metsästyksen, joka oli ensimmäinen suomalainen ooppera ja musiikkinäytelmä Kypron prinsessan tekstit ovat Topeliuksen käsialaa. Jälkimmäisessähän lauletaan "Laps' Hellaan ällös vaihda pois..." Myöhemmin sitten Hellas vaihdettiin Suomeksi. Heikki Klemetti on säveltänyt laulun uudestaan nimellä "Sinun maasi".

August Ahlqvist, myös nimimerkillä "Oksanen" tunnettu, oli varmasti aidosti järkyttynyt Stenvallin, taiteilijanimellä "Kivi" tunnettu, Seitsemästä veljeksestä. Kaikki se kansallinen sivistys, kauneus ja ylevyys, jota suomalaisuudessa koetettiin korostaa ja tuoda esille, tuntui murenevan tuon töryn myötä.

Kirjallisuustieteen luennoilla puhuttiin mm. sonetista: ABBA ABBA CDC DCD. Kaava näyttää äkistään ruotsalaisen pop-yhtyeen levyformaatilta, mutta se on käytössä seuraavassa Augustin runossa, kokoelmasta "Säkeniä", joka kilpaili valtion kirjallisuuspalkinnosta, mutta hävisi sitten Kiven Nummisuutareille.

Liekö tuosta tehty räppiä, Elastinen ja Tsiik vaan asialle, asian avustamiseksi olen lihavoinut painollisia tavuja.

Ei tainnut vanha Väinämöinen luulla,
Ett' oisi kenkään laulajoista meillä
Soveltuva sonettien siteil
Runon tekoon Kalevalaisten kuulla.

Ei istukaan käkömme mandelpuulla,
Ei Laurat meitä kohtaa kirkkoteillä;
— Ei ihme siis, jos Pohjolan rämeillä
Ei soi sonetti Arnolaisen suulla.

Suloinen kuulla kuitenkin tuo oisi,
Ja siitä Suomalainen toivojensa
Tulelle uutta kiihoitusta toisi,

Jos kautta näiden lanlukahleittensa
Sen kieli, halvaksi havaittu, voisi
Siteistä muista päästä irrallensa.

Jou.

Listalla Ahlqvistin lisäksi on toinenkin savolaissukuinen merkkimies, Karl Collan. Pieksämäen vanhan kirkon edustalla on Collanien, Kollanien, Collanusten, Kollanusten, ja mihin kaikkiin nimi on vuosisatojen aikana muuntunutkaan, muistokivi. Siinä on mainittu valjekset Henrik ja Claudius, joista ensiksimainittu on esi-isäni 13. polvessa, Karl on taas Claudiuksen jälkeläisiä.

Suomen ensimmäinen maakuntalaulu syntyi Ahlqvistin ja Collanin yhteistyönä. Sitä laulettaessa jätetään yleensä luonnonihanuudet, tähtien tuikkeet ja savon neidin silmän värit väliin ja keskitytään  tappeluihin ja kynsien kylmenemiseen.

Aleksis Kivi, siis Alexis Stenvall, jota nimeä hän itse käytti koko lyhyen elämänsä, on näistä mainituista kuitenkin paras kaverini, kuten muutamista aikaisemmistakin jutuistani huomata voi






13.1.2013

Suomalaisia kulttuurihenkilöitä 1

Graafiin olen kerännyt suomalaisia 1800-luvulla syntyneitä kulttuurivaikuttajia. Muitakin on, mutta nämä ovat niitä, jotka ensimmäisinä tulivat mieleen. Kova on vääntö ja kapasiteetti ollut vuosisadan puolivälissä. Cygnaeuksen serkuksista mukana on Fredrik, monipuolinen värikäs kulttuuripersoona, kirjallisuuskriitikko, kuvataiteen ystävä ja puhuja. Uno-serkku sijoittuu vuosille 1810-1888.

Henkilökohtaisesti heistä en ole tuntenut enkä tavannut ketään johtuen nuoresta iästäni. Ainoastaan kuvion viimeinen on ollut hengissä kanssani samaan aikaan. Sibeliuksen kuolemasta kerrottiin meille kansakoulun kolmasluokkalaisille musiikkitunnilla.

Lönnrot on tuttu mies Kalevalan - jota en ole koskaan lukenut kokonaan - ja myös patsaansa ja Paikkarin torpan kautta.  Kalevala tuli tutuksi, kun lukutaitoisena lapsena sain Tuomi Elmgren-Heinosen kirjoittaman ja Kirsti Gallén-Kallelan kuvittaman "Lasten Satu-Kalevalan".

Vietin kesiä lapsena Sammatin naapurikunnassa, joka muutama päivä sitten liitettiin Lohjan kaupunkiin. Joskus viikonloppuisin pyöräilimme Paikkarille ja nautimme kioskilla keltaista Jaffaa tai Apsia. Myöhemmin joskus on kuvakin otettu, kun silloinen tyttöystäväni (nyk. vaimoni) istuu Eliaan pronssisella polvella. Myös vanhuudenkoti Lammintalo on ollut vierailujen kohteena.

Oppikoulun ruotsin kielen lukukirjassa oli kertomus Lönrotin eläinlääkintätaidoista. Jollakin Karjalan runonkeruumatkalla hänelle oli näytetty sairasta vasikkaa. Tohtori oli ripustanut sen kaulaan lapun, johon oli raapustanut loitsun ruotsin kielellä: "Om kalven inte lever, skall den dö". Siitähän elukka sitten tokeni, ja Eliaan maine kasvoi.

Seuraavana on sitten Runeberg, J.L. Meidän oppikoulussa ei enää luettu Vänrikkiä, joten niistä tarinoista ei ole mieleen syöpynyt pitkiä katkelmia, kuten muutamille tuntemilleni edellisen sukupolven edustajille. Olen näissä kirjoitelmissa joskus ottanut vapauksia yhdistää säkeitä sopivaan  tai jonkun mielestä ehkä sopimattomaan kuvataiteeseen.

Ne, jotka Runeberginsa ulkoa ja suomeksi osaavat, ovat joko Cajanderin tai Mannisen käännösten varassa. Saattaa, olla, että joku latoo tarvittaessa molemmat. Kohua herätti muutama vuosi sitten Juhani Lindholmin käännös, jossa on aikaisempien kääntäjien lisäämä "Suomi"- sana jätetty pois Maamme-runosta, kun sitä ei Runebergillakaan ole.

Runebergin olen nähnyt näyttämöllä Rautavaaran Aleksis Kivi-oopperan ensi-illassa Retretissä. Hupaisa ja äänekäs ukko se oli pyörätuolissaan.

Snellmaniin taas saattoi tutustua viime vuosituhannella violettien paperinpalojen ansiosta. Aluksi kymmenentuhannen ja rahanuudistuksen jälkeen sadan markan setelissä oli kansallisfilosofimme kuva. Oli niissä ennen nykyistä siltarumpupolitiikkaa monen muunkin kulttuurimiehen kuva, naisia en muista setelin kyljessä Suomessa nähneeni, paitsi niissä vanhoissa nudistipaperirahoissa, joita presidentin perheen uimakuviksi kutsuttiin.

Snellman oli aikanaan yläalkeiskoulun rehtorina Kuopiossa, ja kertomuksen mukaan sai lahjaksi hevosen Leppävirralta. Renki lähti sitä viemään, ja oli saanut lahjoittajaisännältä ohjeen: "Jos se ei sitä huoli, ammu se siihen paikkaan."

Isäntä lie tarkoittanut hevosta, joka kuitenkin kelpasi, joten viemämiehen ei tarvinnut pohtia, kumpaa oli tarkoitettu.

12.1.2013

Saksalaista kulttuuria 4

Itä-Preussia esittelevän kirjan toiseksi viimeisessä kuvassa peruspreussilainen on sunnuntaikävelyllään pysähtynyt valtakunnan rajalle. Saksan puoleinen sillankaide näyttää olevan hiukan paremmassa maalissa kuin Liettuan vastaava. Naumiestisin (nyk. Kudirkos Naumiestis) kaupunki siinä tulevaisuudessa "loistelee uuden isänmaan aamunkoitossa".

Liettuan vaakunan ratsumies näyttää olevan hyökkäämässä kynityltä broilerilta näyttävän linnun kimppuun.

Tohtori Vincas Kudirkaa, Liettuan kansallislaulun "Tautiška giesmė" tekijää, kunnioitettiin liittämällä hänen nimensä kaupungin nimeen.

11.1.2013

Saksalaista kulttuuria 3

Edellisessä jutussa mainitun kirjan mainittu kartta. Se esittelee saksalaisen rajamaa Itä-Preussin kauneuksia. Lyijykynäviivoilta ja -sotkuilta näyttävät kuviot ovat lyijykynäviivoja ja -sotkuja. Ne on lisätty kuvaan 1940-50-lukujen vaihteen tienoilla tämän kirjoittajan toimesta. Sen kaltaista lisäkuvitusta esiintyy kirjassa muuallakin.

Kartan alaosaan Neidenburgin linnan yläpuolelle on merkitty Tannenbergin taistelun muistomerkki vuodelta 1928. Vuonna 1945 rakennelma räjäytettiin Hitlerin määräyksestä, ja sinne haudattujen, mm. presidentti Hindenburgin puolisoineen, sarkofagit siirrettiin Thüringenin suolakaivokseen, josta kuitenkin amerikkalaiset joukot siirsivät ne Marburgiin.

Alla olevia kuvia, ylempi kirjasta, alempi netistä, vertaillessa voi vain todeta, että aika aikaa kutakin. Alakuvasta puuttuvat tiilet on suureksi osaksi käytetty varsovalaisten kerrostalojen rakennusaineiksi.

Saksalaista kulttuuria 2

Leonard Bernsteinin suku on saanut nimensä sen luonnontuotteen mukaan, jota kuvan itäpreussilainen luonnonmukainen mieshenkilö merestä haavilla haalii.

Meripihka on 20-100 miljoonaa vuotta vanhaa merenpohjaan joutunutta ja kivettynyttä havupuun pihkaa. Joskus siihen on jäänyt vangiksi hyönteisiä tai muita pikkuötököitä. Meripihka liukenee alkoholiin, joten viinan kanssa läträtessä on hyvä olla varovainen, jos meripihkahelmet riippuvat kaulassa.

Kuvan mies käyttää muissa hommissa vaatteita, se näkyy rusketusrajoista. Kuva on kirjasta Dr. Walther Franz u. Dr. Erich Krause: "Deutsches Grenzland Ostpreußen - Land und Volk in Wort und Bild", Verlag Morgenroth Nachf. G. H. Boettcher G. m. b. H. Pillkallen - Ostpreußen. Painovuotta ei löydy, toinen painos on kuitenkin kyseessä, ja etukansiaukeaman kartta on piirretty vuonna 1934.

10.1.2013

Saksalaista kulttuuria

Saksan kieleen tutustuin oppimismielessä ensi kerran oppikoulun toisella luokalla. "Es ist Herbst, die Luft ist kalt und die Erde hart. Im Walde leidet Lampe, der Hase, Not... usw." Oli meillä kotona saksankielisiä kirjoja, esimerkiksi kuvateos Itä-Preussista: "Deutsches Grenzland Ostpreußen - Land und Volk in Wort und Bild". Sillä seudulla isä oli ollut sisarensa kanssa koululaisina jonkun organisaation lähettäminä kieltä ja kulttuuria oppimassa vuonna 1937. Kirjassa on kuvia Königsbergin kaupungista, maaseudulta, maanviljelijöistä, kalastajista ja muistomerkeistä. Palaan kirjaan myöhemmissä jutuissa.

Kulttuuritoimintaan liittyvän työurani aikana kävin Ruhrin alueella toistakymmentä kertaa. Joskus tuottajana, joskus muusikkona, joskus herrana tai muuten vain ystävänä. Joskus istutettiin puu, joskus laulettiin yhteislauluja 60 000 hengen voimin, joskus jouduttiin poistumaan pitopaikasta pommiuhkauksen vuoksi. Vastavierailuja sieltä tänne oli huomattavasti enemmän. Saksan puhuminen tahtoi kuitenkin mieluummin kääntyä englanniksi. Pohjoissaksalaisten puhetta on kumminkin helppo ymmärtää.

Lukiossa oli kielenopetuksessa uudet konstit. Kelanauhurilta kuunneltiin oikeasti puhuttua saksaa.

Tämän olen julkaissut joskus aikaisemminkin, mutta lisään siihen nyt ne viestit, jotka eivät kuultuina välity. Ensin nauhalta tullut repliikki ja sitten mahdollisimman täydellinen käännös suomeksi. Kyseessä on asiointi elintarvikeliikkeessä.

- Morgen!
- Mitä parhainta aamupäivää, teille arvoisa Herra Kauppias, niin kaunis päivä, ilma on tosin hiukan painostava, mutta kyllä sadekin tekee hyvää. Kuinka voi arvoisa Rouvanne ja viehättävät lapsenne?
- Morgen!
- Oikein hyvää huomenta Herra Tohtori, on mukava näin päivän aluksi kohdata hyviä asiakkaita. Rouvani kanssa juuri puhuimme, Teistä arvoisa Herra Tohtori, kuinka miellyttävää on asioida kanssanne. Mitä saisimme laittaa teille tänään?
- Frische Gurken?
- Tarkoituksemme on paistaa illalla siansorkkia ja lampaanviulua, ja Rouva Tohtori haluaisi mukaan myös muita vihanneksia kuin hapankaalia. Niinpä pyysi hän minua pistäytymään luonanne tiedustelemassa, joko tuoreet kurkut ovat mahdollisesti saapuneet liikkeeseenne.
- Morgen.
- Hyvä Herra Tohtori, nyt todellakin ikävä velvollisuuteni on ilmoittaa Teille, että kurkkujen toimitus on viivästynyt. Kuormavoimavaunu, jonka niitä piti tuoda tänään, on sivutiellä ajanut vanhaan purkamattomaan miinaan, ja koko lasti on levinnyt metsään. Henkilövahinkoja, Luojan kiitos, ei kuitenkaan ole valitettavasta ja hallituksen leväperäisyyttä miinanraivauksessa osoittavasta tapauksesta koitunut. Pelkäänpä pahoin, Herra Tohtori, että mikäli aiotte nauttia illalla tuoreita kurkkuja, Teidän on viisainta kääntyä toisen liikkeen puoleen, niin mielelläni kuin Teitä, Herra Tohtori, olisinkin palvellut.
- Morgen?
- Vai sellainen tapaus, todella harmillista. Olen kanssanne ehdottomasti samaa mieltä siitä, että miinanraivausta on tehostettava. Tietkin menevät huonoon kuntoon, kun amerikkalaiset niillä ajelevat tankeillaan. Käsitin kumminkin, että kurkkuja olisi saatavilla huomenna. Mietin, mitä tänään tehdään, mutta aamulla tulen Teitä jälleen vaivaamaan vähäpätöisen asiani tiimoilta, arvoisa Herra Kauppias.
- Morgen.
- Herra Tohtori, huomiseksi lupaan, että valikoimaamme kuuluu tuoreita kurkkuja parasta laatua. Jos tavarantoimittajalla on vaikeuksia, lähetän kauppa-apulaiseni moottoripolkupyörällä niitä noutamaan torilta.
- Morgen!
- Kas niin, Herra Kauppias, toivotan Teille ja koko perhekunnallenne mitä parhainta ja tuloksekasta aamupäivää sekä erittäin hyvää päivänjatkoa. Tapaamme jälleen huomenna!
- Morgen!
- Näkemiin, Herra Tohtori, oli suuri ilo palvella kaltaistanne asiakasta, vaikka jouduinkin nyt tuottamaan teille karvaan pettymyksen. Tervetuloa siis huomenna jälleen, silloin lupaan asian onnistuvan. Turvallista kotimatkaa! 

Nuotit ylhäällä ovat katkelma eräästä sävellyksestä J.W. von Goethen runoon. Kuka tunnistaa?

6.1.2013

Loppiainen 1973

Loppiainen 40 vuotta sitten muistetaan siitä, että sitä vietettiin lumettomasti. Lunta oli ollut alkutalvesta, mutta se hävisi pois, ja Etelä-Suomeen kesään asti pysyvä hanki ilmaantui vasta helmikuulla.

Kubistinen kuva esittää vihille menevää paria pirkanmaalaisessa kirkossa, siinä, jota edeltänyt rakennus poltettiin, ja jossa on Kain Tapperin puuveistos alttaritauluna.

Hääpäiväksi oli valittu loppiainen, koska se oli silloin viimeistä kertaa vuosikausiin oikealla paikallaan tammikuun kuudentena. Kihlasormuksissa taas on kaiverrus 29.2.1972 karkausvuoden muistoksi.

Mitäpä muuta merkittävää tapahtui vuoden 1973 tammikuussa?

No, ainakin kuntaliitoksia, 30 kuntaa liitettiin naapureihin tai yhdistettiin keskenään, ja viisi kauppalaa muutettiin kaupungeiksi.

Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen. Pääministeri Kalevi Sorsa syytti puheessaan poikkeuslakia vastustaneita kansanedustajia ”sisäpoliittisesti taantumukselliseksi, ulkopoliittisesti arveluttavaksi äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi”. (Wikipedia)

Mitäpä oli tapahtunut 50 vuotta aikaisemmin, vuoden 1923 tammikuussa?

Wikipedia: Forssa, Haaga, Kouvola jaValkeakoski tulivat kauppaloiksi. Koijärvi erotettiinTammelasta itsenäiseksi kunnaksi, Helsingissä järjestettiin Suomen ensimmäinen julkinen radiokonsertti, joka koostui gramofonimusiikista.

Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen pakottaakseen Saksan jatkamaan velanmaksuaan.

Presidentti K. J. Ståhlberg nimitti Suomen Pankin pääjohtajaksi lakitieteen kandidaatti Risto Rytin. Edellinen pääjohtaja Otto Stenroth oli erotettu hänen syyllistyttyään valuuttakeinotteluun.

Tässä vielä yläkuvaan liittyvää musiikkia, tosin urkujen sijasta pianolla tutun muusikon esittämänä. Tempo lienee vähän hitaampi kuin 40 vuotta sitten, mutta moni muukin toiminto lienee hidastunut...

5.1.2013

Loppiaisaatto


Loppiainen on jo käsillä, jouluun on enää runsaat 350 yötä. Shakespearen Vilho kirjoitti loppiaisaattoaiheisen näytöskappaleen, jossa rakkausongelmissa juonitellaan niin viimeisen päälle.

Käännöstoimisto Googlen mukaan näytelmä alkaa suomeksi seuraavasti:  

Jos musiikki on ruoka rakkauden, pelata,
Anna ylittävät sen, että, surfeiting,
Ruokahalu voi sairastua ja niin kuolee.
Tämä kanta taas! Se oli kuolevan lasku;
O se tuli o'er korvani kuin makea ääni
Se hengittää kun pankki orvokit,
Varastaminen ja antaa haju! Riittää, ei enemmän;
"Oi ei niin makea nyt kuin se oli ennen.
O rakkauden hengessä, kuinka nopeasti ja tuoretta olet sinä!
Että huolimatta sinun kapasiteetti
Ottaa vastaan ​​kuin meri, nolla tulee siellä,
Mitä voimassaoloaika ja piki soe'er,
Mutta putoaa perusvähennystä ja edullinen hinta
Jopa minuutti. Niin täynnä muotoja on fancy,
Että se yksin on korkea mielikuvituksellisia.

Tekstissä puhutaan pankkiorvokeista ja myös perusvähennysten ja edullisen hinnan putoamisesta/poistumisesta.

Mutta musiikki on rakkauden ruoka, herttua toteaa; videolla loppiaisaaton maisemaa, ruotsinpihlaja ja Kontakt-orkesterin soittama C-duuri-romanssi.

Yritin digitaalisesti poistaa vanhan savikiekon ritinöitä, mutta vähän epäselväksi tulos jäi. Yhdellä mikillä äänitetettyksi aika hyvä tulos, käyrätorvet tahtovat jossakin tulla liikaa läpi :)  


3.1.2013

Tukia, osia ja vähennyksiä

Tänään autoillessani Nissan Primeralla Keski-Suomeen ja takaisin kuuntelin autoradiota. Sieltä tulee nykyään ihan hyviä ohjelmia, selkeämmin kuuluvia kuitenkin kuin aikanaan Moskvitsh 407:n toosasta. Siinä oli kaksi kermatoffeen näköistä taajuusalueenvaihtajanappulaa, toiselta saattoi hyvällä tuurilla kuulla jotain suomeksikin.

Tänään kuulin, että presidentti ei huoli niin suuresta palkkiosta, mikä hänelle on määrätty, ja nyt sitten V. Linnaa siteeratakseni meidän muut nilkit menee perässä.

Toinen hauska uutinen oli, kun kulttuuriohjelmassa kerrottiin kansalaistalkoista, joilla kerätään rahaa mäkihyppelyyn ja hiihtoon. Eihän siinä mitään, kerätään vain, mutta sitten tuon hankkeen kansalaispiireihin vetoavan tekstin kohteen olivat vaihtaneet käsittämään suomalaiset kansan- ja jazzmuusikot.

Vielä pohdittiin sitä, voisiko mäkihyppääjiä palkata iltamiin, synttärijuhliin tms. kulttuuritilaisuuksiin esiintymään. Omasta puolestani sanoisin, että kyllä voi. Entinen mäkihyppääjä näyttää mallia, ja muut meidän... no, olkoon.

Punasävyinen kuva esittää ylijäämäosia, joita sain ostaessani alan liikkeestä tarvikkeita. Sain vain yhden tarvikkeen, koska lyhempää samanlaista ei ollut varastossa. Lupasivat tilata, ja hyvin pärjäsin pitemmälläkin.

Ai, että mitä tarvikkeita? Kertokaapa te.

1.1.2013

Aljetun ajastajan aatteita

Nyt sitten hyvät hääpäivät ovat menneet melkein yhdeksäksikymmeneksi vuodeksi. Vasta vuonna 2101 voidaan sormuksiin kaivertaa parasta ennen/parim enne-päivämääräksi 010101 ja siitä sitten kahdentoista vuoden ajan aina 121212 saakka. No, ne kaivertavat, joille asia on silloin ajankohtainen. Mulle ei.

Ajankohtaisista asioista mainittakoon öylössäpäiväinen TV1:n uudenvuoden vastaanotto. Myötähäpeän suunnatonta määrää lievittivät ainoastaan bändin sovitukset, joissa torvet soivat eivätkä syntikat. Ennalta uutisissa - sekä Ylen että MTV3:n - mainostettu ja haastateltu M. Monroe löytyi kirkontornista kellon takaa ja teki sitten laulaessaan ja valotelineisiin kiipeillessään pari spagaatia, sekä pumppasi vipua, joka sai vuoden vaihtumaan. Emerituspiispakin oli tuotu Monroen lämppäriksi.

Kaupunginjohtaja näytti omassa puheenvuorossaan hätkähtävän, kun ruotsinkielisen tervehdyksen jälkeen yleisön joukosta kuului huuto: "Pakkoruotsi pois!"

- Onko hyvä meininki! No huh huh.

Hyvää tässä oli, että se tapahtui vielä TV-luvan aikana. tänä vuonnahan maksamme kaikki katseluveroa, joten ohjelmat sen vaikutuksesta paranevat, kun niidenkin rahat saadaan, jotka ennen ovat velvollisuuksistaan laistaneet.

Presidentti toivotti puheensa päätteeksi tänään Jumalan siunausta. Saa nähdä, kuinka otsikot ja erilaiset kansalaisvapaajärjestöt ja -kulttuurit siihen reagoivat. Amerikassahan se on ollut tapa ja käytäntö, ja täälläkin edellistä viranhaltijaa edellinen sitä käytti.

Keli on nollassa, lunta sataa, ja yksi paita on lumitöissä jo kasteltu. Kohta taas talven kimppuun riuskoin ottein.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Aiheutetut

# 1950-luku 60-luku aamuhartaus aamutee aapinen aasinsillat aateliset Afrikka aika aikakauslehdet ainekirjoitus ajan kulku ajankohtaisuus ajatelmat aku ankka akvarelli Alabama alankomaat Alaska Aleksanteri III Aleksis Kivi alkoholi alkuperäiskansat alkusoitto allegoriat alumiini Amerikka ammunta anagrammit ananas Anglia animaatiot anteeksianto anteeksipyyntö antirasismi apinat aprilli apteekki arabialainen kulttuuri arabit Arizona arkiset väärinkäsitykset arkkitehtuuri arpajaiset aseet asetelma askareet askartelu aterimet Audi auringonpimennys australia auto Auto Union autoilu autokatsastus autokilpailu autokoulu autolautta Autot avaruus avioliitto baarit babysitting Bach banaani banjo Baranov barokki BB-talo be bop Beatles beethoven berberi Bessie Smith blogit Blue Monday blues bmw boogie-woogie British Empire broileri Buddy Holly Butlins byrokraatti bändit cab calloway Caterina Valente cembalo Chaminade Charlie Parker Chile claves Clayderman Coca-cola cognac cola colosseum coverit cowboy daguerrotypia Dalida ddr dekkari design Dexter Gordon dinosaurukset direktiivit Disney DNA dodekafonia doping drinkit Edmund Spenser Edward Burnes Eino Leino ekspressionismi elektronimusiikki elokuva elokuvat elokuvataide Elukat Elvis eläkkeet elämänviisaus englanti enkeli Erasmus ergonomia esivanhemmat Espanja etualan tarkennus etätyö EU Eulenspiegel euro Eurooppa euroviisut faabelit farkut fasaani filosofia fleece fluxus Ford formula 1 fotorealismi Freddy Quinn Galuppi gamba genealogia Glen Miller google googlish Grieg grilli grillimakkara haaksirikot hakit hakkerointi halaus halko hallitsijat Hamina hampaat hampurilainen Hankasalmi harakka harava haudankaivuu havaiji Hazard hedelmäpuut hedelmät hehkulamput heinäkuu heinänteko helle helmat helmikuu helmitaulu helteet henkilörekisterit heraldiikka herne hevonen hevoset hiekka hihamerkit hihat hiihto hiilikuitu hillo hillotolppa hippiet historia hiukset Honda horoskooppi huhtikuu huijarit huilu Hula huonekalut huopikkaat huotra huumori huutokauppa hymiöt hymyhuulet hyttyset Händel häntä härkä häät höyry höyryveturit Ibsen Idols Iittala IKEA ikiliikkuja ikkuna ikkunanpesu ilahduttaminen ilmastonmuutos impressionismi intiaanit Irlanti iskelmät islanti israel isänmaallisuus isät it-ala itikka itsenäisyys Jack Scott jalkapallo Japani jauheliha jazz jenkka jeti joet John Coltrane joulu joulukalenteri joulukuu joulukuusi joululaulu joululaulut joulumusiikki joulupukki jouluvalot jouluvirsi jouset jousisoittimet juhannus juhlat julisteet junat juoma juomalaulu juomat juusto juustokakku jänis järvi jäsenkirja jätelipeä jääkiekko jäätila kaapit kahvisuodatin kaide kaivos kaksintaistelu kalat kaleidoskooppi kalenteri kalenteri. kevät kalenteri56 Kalevala kalkkuna kalliomaalaus kampa kanava kansa kansakoulu kansallispuvut kansatiede kantri kapellimestari karaoke karhu karkauspäivä karkausvuosi karppaus kartat kartta kasakat kasino kassi kasvit katsastus kattaus kaukolämpö kaukosäädin kauniit valokuvat kaupankäynti kaupat kauppamatkustaja kauramurot keinu keinuminen keisari keittiö Kekkonen kello kemia kengät kertomus Keski-Suomi keskiaika keskiolut keskuslämmitys kestopuu kesä kesäkuu kesäleski kesäloma kesämökki kesätapahtumat kevät kielenkäyttö kielet kieli kieli poskessa kielioppi kielitaito Kihlaus Kiina kiinteistönhuolto kilpailu kilpaurheilu kinkku kirjaimet Kirjallisuus kirjapaino kirjasto kirjat kirkko kirkot kirsikka kirvat Kirves kissat kitara kitkeminen kivi klarinetti koirat koivupuu kojeet kokoonpanot kola koneet konsertit konsertto konvarit Korea korkeakulttuuri korot korppi korut kotitalous kotka koulu koulumuistot kouluruoka Kreikka Kristiinankaupunki kromosomi kubismi kukat kukko kulttuuri kulttuuripääkaupunki kuningas kuninkaalliset kuninkaat kunnanvaltuusto kunnat kunta kuntauudistus kuntoilu Kuopio kuorolaulu kuu Kuuba kuukaudet kuulapelit kuulo kuulustelu Kuusi kuutamo kuva-arvoitus kuvaamataito kuvankäsittely kuvanveisto kuvataide Kvagga kylpylä kylätapahtumat kyntö kynät kypärä kyykkä käki kännykät käpy käsiteollisuus käsityöt käytännön opetukset käännökset laboratorio Lada lahjat laivat lakana lammas lampaat lamppu lamput lapio lasi lasinaluset laskimet lastuvilla lauantai laukka laulukirjat Lehdet Lehdistö lehtivihreä leijona leikit leipä leivokset lenin lenkkeily lentokoneet les fauves. les six levitteet Lidl lied liettua liha lihapullat liikenne Liisa ihmemaassa liiteri Limburg linja-auto linnut lintu lintulauta lippu lipputanko liputus listat loimi lokakuu loma Loppiainen lotto louhos lukio lumi lumicola lumipallo lumityöt luolat luonto Luostari luumut luvaton ase lyhenteet lyijykynä lämmitys lämpötila lääketiede lääkkeet lääkärit Lönnrot löytöretket maahanmuuttaja maailmankansalainen maailmanloppu maakuntalaulut maaliskuu maantieto maapähkinä maaseutu maat maatalous Mainila mainokset maisema maisemat makkara Mannerheim Mannheim margariini Marilyn marjat Marketti marraskuu marssi marssimusiikki Marty Wilde matematiikka matkailu matkakertomuksia Matkus matonpesu matto mausteet media meemi meetwursti mekaaninen musiikki Meksiko melodraama meri meripihka merkit merkkipäivät messut metronomi metsästys midi mietelause Mikkeli Mikki Hiiri mikrofoni missit mitalit mmm monot moottoripyörät mopot Moskvitsh Moskvitsh 407 Mozart muisti muisto muistomerkit munakas muoti muoviesineet murre murteet museot musiikki musiikki. dallapé musiikkitermit musta makkara mustarastas myrsky myötähäpeä mäenlasku Mäki mäkihyppy mänty mökki naakat naakka naisten viikko naru Nasta-kerho nato naulat nelikenttä Neuvostoliitto New Mexico nigerian kirjeet niitit niksit nimenkirjoitus nimet nimipäivät nobelpalkinnot Nokia nokkahuilu Norja Nostalgia novellit nuket numerot Nummisuutarit nuohous nuotit nuottikirjoitus nurmikko nypyt nyrkkitöny näppäimistö näytelmät oboe Okapi Olavi Olavi Virta olut olympialaiset omaishoitaja omaishoito omena omenapuut Ooppera oopperalaulajat op-taide oppikoulu orava orvokki osavaltiot paavi Pacius paikkakunnat paimenet paita pakkanen pakkoruotsi Palestiina palindromit palloilulajit pankki paraati parkkiautomaatit partikkelit partiointi passi pasta Pat Boone patsaat pehmusteet peippo peltikatto penkinpainajaiset penkkarit Pennsylvania pensasaita perhoset perinne perjantai perspektiivi peruna peruskoulu peräkärry petaaminen philosophy piano Picasso piccolohuilu pienoismallit pihamaa pihlajat piippu piirakka pikkujoulu pilvet piste pizzat pokeri poliisit politiikka polkka polkupyörä polttopuut pommit pop Porilaisten marssi pormestarit poro portteri Portugali posti postimerkit postmodernismi potkukelkka potkuri Poulenc prekessio presidentinvaalit presidentit Preussi prinsessa prinssi projektit propelli prosentti prosenttiyksikkö psykologia puhallinmusiikki puhaltimet puhe punkit Puola puolueet puolukka puolustusvoimat purjo purkkakuvat Putin puu puuhevonen puulajit puupuhaltimet puut puutarhan hoito puuteollisuus puutyöt puuveistos pyykinpesu pyöräily pähkinä päiväkirjamerkintöjä päivämäärät päiväntasaus päähineet pääministeri pääsiäinen pöllö Quest raamattu radio radio-ohjelmat radioamatöörit ragtime raha rakkaus ralli Rampal Ranska ranta rautatiet ravintola ravit ravut Reg Owen reino renessanssi renkaat revolveri Rick Nelson ristiäiset risusavotta risut ritarit robotti rock and roll rokotus romantiikka Rooma rovio ruhr ruis Runeberg runous ruohonleikkuu ruoka ruokinta Ruostumaton teräs Ruotsi ruotsin kieli rusakko ruska rusketus Russ Conway ruusut ruuvit saappaanheitto Saarenmaa saarni Sacha Distel sade sadut sahapukki sahatavara sahaus Saimaa saippua sairaala sairaanhoito sairaudet sairaus saksa saksofoni Salaatti salakirjoitus salami salamurhat salapoliisit samba sammakot sananlaskut sanaristikot sanat sandaalit sanoitukset sarjakuva sarjakuvat Sarkasmi satelliitit satelliitti sattumuksia sauna Savo savupiiput Schleusingen Schumann Scifi Seitsemän veljestä sekalaista selfie sello selluloosateollisuus sementti seteli shoppailu sibelius sienitaudit signac siili siilit sijamuodot sika sillat silmu siluetti sinappi singapore Sipilä sipuli sireeni sirkus sisävesimatkailu skandaalit skotlanti snapsi Snellman Soisalo soittimet soitto soittokeikat sokeri solmio sommittelu sormihyrrä sosiaalinen media sota sotaväki sote sotilaat Spike Jones Spitfire Sputnik steppi stride suihkuhävittäjä sukellusveneet sukkahousut sukkanauha sukset sukulaiset sukututkimus sulttaani sumu suojautuminen suola suolisto suomenkieli Suomi Suonenjoki surrealismi suudelmat suvivirsi Sven Tuuva syksy syltty sylvester syntymäpäivät syyskuu syöpä sä-passiivi sädehoito sähkö sävellajit säveltäjät Säynätsalo sää säätila taide taidemuseo Taiga taistelut taitto takki talouspolitiikka talvi talvirenkaat talvisota tammikuu Tampere tango Tanska tanssi tanssimusiikki tapahtumat tarvikkeet tasa-arvo tatar tattari taudit tavat teatteri Ted Herold tee teekutsut tehtäviä Teiniliitto teiniyhdistys teippi tekniikka tekokuu tekstinkäsittely teleportaatio televisio teltta tenori tenorisaksofoni tervapääskyt terveydenhuolto terveys terveysjuoma Texas The Beatles The Belmonts The Impalas The Platters tienpito tietokilpailu tietokirjat tietokoneet tietokonemusiikki tietovuoto tievalaistus titus toivotut tonttu Topelius torkkupeitto torvisoitto tositeevee toukokuu traktorit Trinidad trumpetti Tsaikovski tsekki Tukholma tuli tulipalot tulitaide tulitikkuetiketit tulitikut tulivuoret tuohi tupakka tuppi Turkin sota Turkki turkkilaiset Turku turve tutkimusmatkat tuttavat tuuba tuuli TV tv-ohjelmat twist Twitter tyrni tyylisuunnat työkalut työkalut. lumilapio tähtitiede täi UFO uinti UK ukkonen Ukraina ukulele ulko-ovi ulkomaalaiset ulkomaat unet upseerit urbaani sanakirja urheilu urheiluautot urut USA uskonnolliset tilaisuudet uskonnot uuni uusi vuosi uuspeili uutiset vaa'at vaahtera vaakuna vaakunat vaalit vaatetus vaatteet Valamo valelääkärit valetta valkosipuli vallankumous valo valokuvat valokuvaus valot valssi valtion laitokset vanhojen vitsien tuunaus vanhukset vapaaehtoiset vappu Varkaus varpaat varuskunnat vegaani veivit Venus Venäjä venäläinen musiikki verikoe vesi vessapaperi vetypommi Vietnam View-Master vihannekset viidakko viihde viikingit viikonpäivät viili viina viini villi länsi villieläimet virka virkamies virkatie viro virret visailut vitamiini viulu Vivaldi Vladimir Serov vodka voi voiteluöljy Volter Kilpi vuodenajat vuodet vuosijuhlat välimerkit väriperspektiivi värit värityskirja Wilbert Harrison ydinsäteily yhdydsanat yhteislaulu ylikonstaapeli ylinopeus ystävyys ystävyyskunnat ystävänpäivä Yves Rocher äänet äänite öljy öljy-yhtiöt