JMK 6

Maalaus: Alexander Gerasimov

Jokaisen miehen kirja: Suullinen ja kirjallinen esittäminen, Eero Salola.

"Puhumista tarvitsemme joka päivä sekä työssämme että työn ulkopuolella. Lähimmäisistämme luomme kuvan sen mukaan, miten he puhuvat. Äänemme, puhumistapamme, on sivistyksemme osoitin...

Jokaisen ihmisen kannattaa pyrkiä suullisen esitystaidon viljelyssä niin suureen tehoon kuin luonnonedellytykset harjoittelun jalostamina sallivat.. Tähän johtavaan huoltoon kuuluvat seuraavat seikat, joihin jokaisen on kiinnitettävä huomiota:

1. Äänenkäyttö
2. Ääntäminen
3. Kielenkäyttö
4. Ilmaisullinen teho

1. Lähes kaikilla ihmisillä on kaunis ääni. Useimmat ovat laiminlyöneet sen viljelyn. Kaunis, tehoava ääni on jäänyt väärän tai huolimattoman äänenkäytön "alle"...

2. Jokaisella on kiusallisia kokemuksia puhumisen huonosta kuuluvaisuudesta. Puhuja, jota ei kuulla, ei voi valloittaa kuulijoita...

3. Puhuttu kieli eroaa usein kirjoitetusta esim. sanajärjestyksen ja lauseenrakennuksen puolesta. Sananvalintakin saattaa puhuttaessa olla toisenlainen kuin kirjoitettaessa... Vaikeita sanoja on vältettävä. Esim numerotietoja on pyöristettävä. (Esim. ei pidä siis sanoa "498937" vaan "noin 500000" tai "noin puoli miljoonaa".)

4. Huolellisinkaan puhe ei vielä sellaisenaan valloita kuuntelijoita. Asiallisuuden lisäksi esityksen on saatava tunnepohjaista tehoa. Kuulijat on temmattava mukaan innoittaen, lämmittäen heidät. Se edllyttää vastaavaa myös puhujassa itsessään. Mutta puhujan on aina halliitava itsensä. Jos puhuja heti alusta suin päin, jopa raivokkaasti käy asiaansa, hän saattaa menettää kuuntelijansa myötätunnon jo heti aluksi...

JMK 5

Maalaus: Tazhedinov

"Entiset urheilijat!

1. Valitkaa itsellenne jokin urheilumuoto vapaa-ajan mieliharrastukseksenne.
2. Jos harjoitatte aikaisempaa kilpailulajianne, niin älkää kuvitelko olevanne nuoruutenne voimissa.
3. Välttäkää "come backia" ilman edelläkäypää, perusteellista valmennusta.
4. Älkää pyrkikö keski-iällä ja sen jälkeen saavutuksiin, sillä voitte saavuttaa vain vakavia vaurioita itsellenne.
5. Antakaa lääkärin tutkia kuntonne.
6. Älkää arvostelko toisten urheilullisia pyrkimyksiä ja muita urheilulajeja, koska ette aina tunne niiden sisällystä.
7. Urheilullisen kokemuksenne rikastamiseksi harrastakaa myös "tavallisen miehen" liikuntamuotoja.
8. Kaikki tarkoituksenmukaiset urheilumuodot tähtäävät samaan päämäärään: ruumiillisen ja henkisen kunnon kohottamiseen."

Jokaisen miehen kirja: Kuinka kunto kestää, soiaalineuvos Akseli Kaskela

JMK 4

Maalaus: Gerasimov

"Kahdesta vierekkäin kulkevasta miehestä on oikeanpuolisella arvokkaampi sija. Asetu siis ulkona vanhemman tai arvokkaamman miehen vasemmalle puolelle. Jos hän kuulee huonosti vasemmalla korvallaan - ja haluaa kuulla puhettasi - hän pyytää sinua kulkemaan oikealla puolellaan. Kolmen kävellessä rinnakkain on arvopaikka keskellä, sitä seuraava oikealla. Useamman kuin kolmen ei - liikennehäiriöiden välttämiseksi - yleensä pidä kulkea rinnan."

Jokaisen miehen kirja, Asko Ivalo: Seuraelämän tavat

JMK 3

Kuva ulkomaalaisista miehen pukeutumista käsittelevästä artikkelista.

Kirjailija Yrjö Soini kirjoittaa Jokaisen miehen kirjassa otsikolla "Maailmankansalainen". Semmoinen on hänen mielestään "yhteiskunnan vakava ja varteenotettava jäsen, sanokaamme hyötyjäsen, mutta joka poikkeaa muista kansalaisista sikäli, että hän joko työnsä tai asemansa tai muiden olosuhteiden vuoksi joutuu erikoisesti 'olemaan mukana' ja jonka sen vuoksi, että hän helposti näkyy, on suhtautumisessaan muihin ihmisiin noudatettava terästettyä huolta, tahtia ja harkintaa."

Myös suhteessa ulkomaalaisiin maailmankansalainen on huomaavainen, ja ajattelee, millaisen kuvan hän välittää maastamme ja kansastamme:

"Vierasmaalaista on aina autettava, kun tilaisuus siihen ilmaantuu, ja siinä ei saa tehdä eroa kansallisuuden perusteella. Meillä suomalaisilla on mieletön tapa jakaa ulkomaalaiset meille miellyttäviin ja epämiellyttäviin kansoihin. Tästä meille ei ole vähintäkään hyötyä ja jos me tosiaan tahdomme palvella isänmaatamme, niin me kohtelemme kaikkia rajan takaa saapuneita samalla tavalla, nimittäin kohteliaasti ja ystävällisesti. Meillä ei ole varaa hankkia vihamiehiä mistään maasta...

Joillakuilla ajattelemattomilla on tapana vierasmaalaisille panetella sellaisia omia kansalaisiamme, jotka eivät ole selostajasta miellyttäviä. Tämä on mitä suurin virhe eikä siitä useimmissa tapauksessa ole muuta tulosta kuin että kuulijana oleva ulkomaalainen alkaa epäillä selostajan luotettavuutta. Ja niinhän onkin melkein sääntönä, että tullainen mustamaalaaja lähemmin tutkittaessa osoittautuu vastarannankiiskeksi, joka ei tulkitse Suomen kansan enemmistön mielipidettä, vaan purkaa vieraalle omaa epäonnistumistaan."

JMK 2

Maalaus: T. Sipko

"Jäniksen ajo koiralla on erittäin suosittu metsästysmuoto, sillä sitä voi harjoittaa koko sen ajan, jolloin jäniksen metsästys on luvallista. Sitä paitsi se tavallisimmin tapahtuu seurassa, joten sillä on oma mielenkiintonsa myös reippaana seurustelumuotona. kaiken lisäksi saattaa jäniksen ajo kestää kauan ja ylläpitää jännitystä pitkään...
...Ajokoiran eteen voi sattua myöskin kettu, tai voidaan tietysti tarkoituksellisesti ottaa kettu jalkeille...

"Sen jälkeen, kun karhu on hävitetty sukupuuttoon suurimmasta osasta maatamme, on hirvi jäänyt ainoaksi eläimeksi, joka kuuluu suurriistaan... Suurriistan metsästys on ollut aina valtiomiesten ja diplomaattien erityisesti suosima."

Jokaisen miehen kirja: Erkki Levanto, metsästys.

JMK 1

Maalaus: Vladimir Serov

Edellisen juttuni kommentissa lupasin esitellä vuonna 1946 painettua "Jokaisen miehen kirjaa", jonka ovat toimittaneet Matti Viherjuuri ja Bruno Selin. Ylläolevassa kuvassa ei ole kukaan selin, eikä ihan mattikaan.

Joskus aiemmin kirjoitin kesäleskeydestä, siitä kuinka isä jäi kaupunkiin töihin, kun muut muuttivat huvilalle.

Tarkastellaanpa, mitä kirja poikien illanvietoista sanoo. Kuvassa kavereiden kanssa mietitään, kuinka kesäleskeyttä voisi parhaiten hyödyntää.

Jokaisen miehen kirja tarjoaa useita vaihtoehtoja Asko Ivalon kirjoittamassa pikässä artikkelissa seuraelämän tavoista; seuraavan järjestyksen mukaan päivä sujuu mukavasti ilman virallisia juhlapäivällisiä tai herraillallisiakin:

Lounas:

"...Lounas alkaa klo 12.30-13.30 ja kestää säännönmukaisesti puolestatoista kahteen ja puoleen tuntiin. Ruoka- ja juomajärjestys on yleensä yksinkertaisempi kuin päivällisellä. Cocktail voidaan tarjoilla, jos viinaa ei anneta...

...Cocktailin tai viinaryypyn ynnä oluen lisäksi riittää lounaalle tavallisesti yksi viinilaji. Jos lounaalla tarjotaan valko- ja punaviiniä sekä jälkiruokaviiniä ehkä vielä samppanjaakin, herää vieraissa helposti kysymys, miksi isäntäväki ei ole mieluummin pyytänyt heitä päivällisille, jolloin heidän ei olisi tarvinnut lähteä juhla-aterialta suoraan jokapäiväisiin töihinsä, joissa heidän työkykynsä tällaisessa tapauksessa usein osoittautuu alentuneeksi.

Lounaspöydästä noustua nautitaan kahvia ja - varovaisesti - siihen kuuluvia juomia. Jos velvollisuudet kutsuvat, voidaan lounaskutsuilta ujostelematta poistua odottamatta arvorouvan lähtöä"/sammumista(Ruonansuu-sitaatti) 

Iltapäiväkutsut:

"Iltapäiväkutsut kulkivat aikaisemmin teekutsujen nimellä. Viime vuosina on lisäksi - Amerikasta tullutta tapaa noudattaen - ruvettu pitämään ns. cocktail-kutsuja. Nämä kutsumuodot sulautuvat usein yhteen. jos nimenomaisen eron haluaa tehdä, on se se, että teekutsuilla ei välttämättä tarvitse tarjota alkoholipitoisia juomia, jotka taas ovat cocktail-kutsutarjoilun perustekijänä...

...Sellaisia herroja varten, joita tämänkaltaiset kutsut muuten ikävystyttäisivät, voidaan jollekin syrjäpöydälle järjestää grogitarpeet, joiden käyttöä kuitenkaan ei ole erikoisesti propagoitava. Viini ja cocktail sopivat paremmin iltapäiväkutsujen tyyliin. Tupakkaa ja tuhkakuppeja on isäntäväen hyvä järjestää sinne tänne vieraiden ulottuville.

Jos seurassa sattuu olemaan joku tunnettu esittävä taiteilija, voi olla sopivaa pyytää häntä esiintymään, ellei se ole hänelle itselleen ilmeisesti vastenmielistä. Tällaisia henkilöitä ei tuttavien kuitenkaan milloinkaan ole kutsuttava luokseen - mihinkään tilaisuuksiin -siinä mielessä, että he maksutta huolehtisivat ohjelman suorituksesta."

Iltakutsut:

Kutsut aloitetaan klo 20-21. Aluksi tarjotaan sopivasti cocktail tai useampi...

... Juomat sijoitetaan parhaiten eri pöydälle ruokapöydän läheisyyteen. Vieraat huolehtivat yleensä itse niidenkin kaatamisesta, mutta silti on hyvä, että palveluskunta välillä kulkee ympäri täyttämässä halullisten laseja. Kylmän ruoan kanssa nautitaan viinaa ja olutta, myöhemmin viiniä, jonka valikoima voi olla suppea. Esim. pelkkä punaviini riittää... Kutsuilta poistuminen on vapaamuotoisempaa kuin kuin päivällisten jälkeen. Lähtöteetä ei tarjota."

Jatkot:

" Toisinaan sattuu, että iltaansa yhdessä viettänyt seurue yöllä joutuu jonkun seurueen jäsenen kotiin ns. Nachspielille. Jos tätä, kuten harvoin on laita, oli isäntäväen taholla ennakolta suunniteltu, on kaikki hyvin. Silloin on virvokkeita - grogia, voileipämuonaa, kahvia tms. - varattuna ja ehkä naapureitakin varoitettu...

Tällaisessa tilaisuudessa vieraiden ei ole lähdettävä tutkimaan huoneistoa, ei järjestettävä musiikkia ilman isäntäväen aloitetta, ei kutsuttava lisää vieraita saapuville jne...

On normaalia, jos jatkoilla olleet vieraat seuraavana - tai sitä seuraavana - päivänä tuntevat tarvetta lähettää emännälle kukkia. Kukkahuiskulla voidaan pyyhkiä pois monien huokausten jäljet."

Tiedon Uusi Kirja XI

Olen käsitellyt aikaisemmin Grolierin "The New Book Of Knowledge" kaikki osat paitsi L-kirjainta käsittelevän. Luulin hukanneeni sen, mutta se löytyi kirjastoni uudelleenorganisoinnin yhteydessä.

Arvelin siitä viimeksi kirjoittaessani, että L-osan aloittaisi "laboratorio", mutta ei. Ensimmäinen artikkeli L-kirjaimen historian jälkeen on "Labor". Oppikoulussa meille taidettiin opettaa, että englanniksi se on "labour" ja amerikaksi sama ilman uuta - kuten myös "color/colour".

Käsite "Labor" määritellään seuraavasti: "Labor is the human activity that puts a roof over our heads, food in our mouths, and clotches on our backs. It generally refers to the work performed by people for other people."

Aiheesta on kirjoittanut 9-sivuisen artikkelin Louis Hollander, joka on Amalgamated Clothing Workers of America-liiton varapresidentti.

Jutussa käsitellään aliotsikoin, kuinka työväenliike alkoi, teollinen vallankumous, labor Yhdysvalloissa, kansainväliset järjestöt, liikkeelle tärkeitä päivämääriä Yhdysvaltain ja maailman historiassa.

 Kuvateksti: Women took an active role in the labor movement in the early 1900's 

Kirjan viimeinen artikkeli käsittelee Luxemburgia. Joskus miettii, kirjoitetaanko se ämmällä vai ännällä - vaikeita maannimiä on maailma tulvillaan.

Kirja sanoo, että Luxemburg on "The Land of Haunted Castles" - kummituslinnojen maa; 999 neliömailin alalla on yli sata enimmäkseen raunioitunutta linnaa.

Maan favorite hero, suosikkisankari, oli Jean l'Aveugle, eli Sokea Jussi (1296-1346), joka menetti näkönsä, mutta osallistui taisteluun päätettyään, että voisi nähdä.

Artikkelin mukaan Luxemburg on tärkeä kansainvälisten ja eurooppalaisten organisaatioiden keskuspaikka.

Jutun on kirjoittanut Susan C. Stone, Former Consultant, U.S. Governement ja tarkistanut Luxemburgin suurherttuakunnan lehdistöattasea André Claude. 

Tiedon Uusi Kirja XX

Tietokirjan 20. ja viimeinen osa käsittelee kirjaimia W, X, Y ja Z. Kaikki suomenkieliselle yytä lukuunottamatta vaikeita ja harvinaisia.

W-alkuiset aloittaa Wagner, Richard, "a great German composer". Sivun mittaisen ja kuvattoman artikkelin on kirjoittanut Kalifornian yliopiston henkilökuntaan kuuluva Karl Greininger. Jutussa käydään läpi säveltäjän elämäkerta ja tärkeimmät teokset. Baijerin kuningas Ludwig kakkonen, Disney-linna-arkkitehtuurin innoittaja, mainitaan sponsorina.

Musiikin merkeissä hypätään äksään. Kirjaimesta on kaksi artikkelia, Xerxes ja X-ray.

Pihakuusemme edustakoon Xerxes-oopperan aariaa "Ombra mai fu".  Kyse on puun tuomasta suloisesta varjosta. G.F. Händelin teos sai huonot arvostelut aikoinaan, tämä melodia on kuitenkin jäänyt elämään; lienee Georg Friedrichin tunnetuin biisi nykyään.

Ombra mai fù
Di vegetabile,
Care ed amabile
Soave più.

Taannoisessa hienossa brittisarjassa Lancaster-koulun pojat sinnikkään musiikinopettajansa kanssa pääsivät laulamaan koulumusiikkitapahtumaan Albert Halliin tätä aariaa.

Sovituksia on monia, "Händelin Largona" sävellys tunnetaan. En tiedä, esitetäänkö sitä muualla kuin Suomessa hautajaisissa. Laulettuna suomeksi ei puhuta puusta vaan: "On alhoissa maan vaellus vaikeaa..."

Y-kirjainta edustaa aluksi Jangtse-joki, Yangtse in English.

Jokiartikkelissa on neljä kuvaa joelta, teksti on lyhyt, maantieteelliset asiat kertoen.

Englannin aakkosten viimeinen kirjain, Z, alkaa Zambialla.

Kirjan mukaan asukkaita on 3780000, joista valtaosa on Bantuja, jotka kuuluvat 73 heimoon, joista pääasialliset ovat Bemba, Tonga ja Lozi. Maassa elää myös 72000 eurooppalaista ja 11200 aasialaista ja värillistä/coloured (people of mixed race).

Maa itsenäistyi 1964, kansallishymni on "Nkosi Sikelele Africa",  meinasi löytyä täältäkin: (SVK 501)

Tiedon Uusi Kirja XIX

Amerikkalaisten lasten ensyklopedian 19. osa tarjoilee uulla ja veellä alkavaa tietämystä. Alussa on artikkeli Uffizi-galleriasta, italialaisesta taidemuseosta Firenzessä. Kirjan mukaan se on vanhimpia taidemuseoita Euroopassa. Enpä luule, että Amerikassa ja Australiassakaan juuri vanhempia löytyy. Alunperin rakennus on suunniteltu 1500-luvulla Medicien suvun toimistotiloiksi - ufficio, it = toimisto. Talon kolmanteen kerrokseen kuitenkin kerättiin taidetta, ja vuonna 1737 rakennus luovutettiin Firenzen kaupungille, ja siitä tuli maailman ensimmäisiä julkisia museoita.

Kokoelmassa on hyvin edustettuna italialainen renessanssi, taiteen lisäksi talossa on Toscanan valtionarkisto.

V-osuudessa puhutaan aluksi lomasta ja matkailusta - vacations and travel. Artikkelin on kirjoittanut Seena Hamilton, joka on johtaja Gulliver's Trails, a Travel-Tours-for-Children Service-nimisessä firmassa.
Jutussa esitellään lapsille ja nuorille mahdollisuuksia viettää lomaa järkevillä tavoilla.

A Stay-at-Home-Vacation-mallissa kehotetaan tutustumaan oman paikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuuksiin, museoihin, kirjastoihin, uimarantoihin. Perheet voivat myös lyöttäytyä yhteen ja tehdä riemukkaita retkiä biitseille ja campingalueille. Vanhempien johdolla voidaan myös suunnitella tutustumiskäyntejä karjatiloille, televisioasemille, sanomalehden toimitukseen, leipomoon tai muuhun teolliseen kohteeseen. Paikallinen kauppakamari voi järjestää muutamia tällaisia retkiä.

Monen ikäisille on tarjolla leirejä. Monet päiväleirit tarjoavat ohjelman lisäksi myös kuljetuksen leirille ja kotiin. On ratsastusta, partiota, palokuntaa ja monta muuta lajia, joista julkaistaan esitteitä.

Matkailu tarjoaa monia mahdollisuuksia. Osiossa kerrotaan matkatoimistoista, matkashekeistä, matkalle valmistautumisesta ja pakkaamisesta, josta sanotaan, että ei tarvitse ottaa liikaa vaatteita mukaan, koska nykyiset materiaalit ovat nopeasti kuivuvia. Lämmin takki tai pusero, sadetakki, hattu ja kumit (rubbers) on syytä olla matkalla mukana. Nuorison kirjasta kun on kyse, kumit tarkoittavat kumisaappaita tai kalosseja - ainakin vielä 1970-luvun Amerikassa. "Ne voivat olla tarpeellisia, menitpä sitten minne hyvänsä", niistä sanotaan.

Teini-ikäisille tarjoaa American Youth Hostels edullisia matkoja USA:ssa, Kanadassa ja Euroopassa.

Lopuksi kerrotaan vielä ulkomaanmatkoilla tarvittavista asiapapereista.

Tiedon Uusi Kirja XVI

Kuudestoista osa Lasten Amerikkalaisesta Ensyklopediasta käsittelee kuuta ja ärrää. Kuu on tässä yhteydessä kirjain eikä taivaankappale. Kovin harvinainen on Q suomenkielessä, eikä englannissakaan joka toisessa sanassa esiinny.

Suomenkielessä jotkut kirjaimet, kuten Q, X ja Z tuottavat lukijalle ja lausujalle vaikeuksia. Tunnettu ruotsalainen moottoripyörä, -saha ja ompelukonemerkki lausuttiin ainakin ennen muodossa "Husovarna". Tampereen murre tuntee nääs japanilaisen auton, joka on merkiltänsä Maksra. Ratsunit on muuttuneet Nissaneiksi jo aikapäiviä sitten.

No, kirjassa ensimmäinen artikkeli käsittelee Kveekareita - Quakers, Yrjö Ketun - George Fox, 1600-luvulla aloittamaa uskonnollista liikettä. Toinen kveekarivaikuttaja, William Penn sai amiraalin poikana isänsä palkkarästeinä palan maata Amerikasta ja perusti sinne Pennsylvanian. Puhelinnumerotkin siellä otettiin myöhemmin käyttöön.

Yrjön tai Williamin myhäilevä naama on nykyään esillä kauramuroissa. Kuvan mukaan murot kasvavat jo pellolla.

Ärrä-osuus alkaa kaneilla ja jäniksillä, rabbits and hares. 1970-luvun alussa, jolloin käsillä oleva painos on tehty, ei vielä Helsingissä olisi osattu kuvitella, että kaneja, jotka varmaankin jyrsivät vesijohtoputkia aiheuttaen metrotulvia ja matkalaukkukaaoksia lentokentällä, metsästetään frettien kanssa leijonien (ei Lions-järjestö) evääksi kaupungin keskustassa. Sitä se ilmastonmuutos teettää.

Tiedon uusi kirja XV

Osa 15, P niinkuin Pacific, eli Tyyni valtameri, sen saaret ja asukkaat esitellään yhdeksällä sivulla värikuvien kera. Yllä oleva kuva on Uudesta Guineasta, ja siinä on kylätalo, komeaksi maalattu, talkootyönä varmaankin. Liekö OPM antanut seuratalojen korjausavustusta.

Tyyni meri, harvoin tyyni, sanotaan laulussa - tällä kertaa esittäjänä Tapio Rautavaara. Loirin tulkintaahan viime vuosina on enemmänkin kuultu. Meren tyyneydestä kerrotaan minuutin ja neljänkymmenenyhden sekunnin kohdalla. Sinappiriita siinä johti väkivaltaisuuksiin. Kokkia epäillään kapteeniin kajoamisesta. Se, että tästä tehtiin "hakkelusta" ei vielä kerro tarkemmin vammojen vakavuudesta. Todennäköisesti asiassa on huomattavasti liioittelua.

Tiedon uusi kirja XIV

Annie Oakleytä, kuuluisaa mestariampujatarta 1800-1900-lukujen vaihteessa käsittelee kirjan osa 14. Varsin siloiteltu kuva Annien lapsuudesta ja nuoruudesta siinä, ymmärrettävästi, annetaan nuorille lukijoille. Totta kuitenkin lienee, että tytön ampumataidot pitivät hankitun ja myydyn riistan muodossa perheen taloutta pystyssä.

Ylläoleva video löytyy Wikipediasta. Se esittää Annieta ampumassa lasipalloja 1890-luvulla.

Annie ja Miehensä Frank Butler olivat mukana "Buffalo Bill" Codyn sirkuksessa yhdessä mm. Istuvan Härän kanssa.

Musikaalihan Anniesta sittemmin tehtiin; Suomessakin aikoinaan nähty - Liisa Tuomi taisi esittää nimiosaa. Seuraavassa pääset kokeilemaan karaoketaitojasi tunnetuimman sävelmän tahtiin:

Tiedon Uusi Kirja XIII

N niinkuin nail - naula on artikkelin aihe osan 13 alussa. Jutun on kirjoittanut Frank Masterson, joka on Teollisten Kiinnittäjien Instituutin Presidentti (President, Industrial Fasteners Institute).

Paitsi nauloja, artikkelissa käsitellään myös ruuveja ja niittejä, eli kaikkea sitä, mikä kuuluu instituutin alaan.

Ensimmäisessä kuvassa on esitelty eri naulatyyppejä, kaikkia niitä olen käyttänyt, paitsi kaksikantaista ja kaksikärkistä, jonka funktiota en nyt ainakaan tällä istumalla täysin tajua. Kuvan staple, eli suomeksi aspi tai määly on tuttu lapsuuden aspiritsasodista, joissa hyvästä yrityksestä huolimatta emme saaneet keneltäkään silmää puhki. Barbed wire, eli partalanka, eli piikkilanka on mainittu aspilla kiinnitettävän puiseen tolppaan.

Aspiritsa, voisi olla nimensä puolesta kreikkalainen ruokalaji tai rukoushetki, taivutettiin rautalangasta ja varustettiin tavallisilla toimistokäyttöön tuotetuilla kumirenksuilla, pyörän sisäkumi ei olisi siinä toiminut. Loppu rautalanka pätkittiin parin kolmen sentin paloiksi ja taivutettiin u:n muotoisiksi ammuksiksi.

Toinen kuva esittää ruuveja. Brittein saaristossa 1960-luvulla ollessamme ns. kieliharjoittelussa eräässä Billy Butlinin lomakeskuksessa ostimme ruuveja ja pultteja "bolts and nuts" rautakaupasta. Meitä oli kolme majoitettuna samaan chaletiin, kolmeen British Royal Armyn entiseen rautasänkyyn, joista kaksi oli pultattu päällekkäin. Lisää lattiapinta-alaa saadaksemme nostimme kolmannenkin sängyn ylös ja ruuvasimme sen kiinni keskimmäiseen. Rakennelma huojahteli aina, kun kolmannen kerroksen mies kiipesi pedilleen, mutta ei se kaatunut kertaakaan.

Kuvan mutteri on nelikulmainen. Ne lienevät vähemmistönä mutterimaailmassa nykyään. Erinomaisessa Meccano-rakennussarjassa, joita sai mm. paperinkeräyksen palkintoina 1950-luvulla oli neliskulmaiset mutterit.

Niittejä on monenlaisia ja -kokoisia kuten nauloja ja ruuvejakin. Suuria käytetään pilvenpiirtäjien runkorakenteissa, pieniä vaikkapa farkkujen taskuja vahvistamassa kaivoksista kultakimpaleita kannettaessa. Mainareitten asustehan se ainakin Levi Straussin mielestä oli, kun ylimääräisetä sinisestä telttakankaasta ryhtyi housuja tekemään.

Tuosta alussa mainitusta Frank Mastersonista tulee jotenkin Villi länsi mieleen. Muistan kyllä, että Frank oli James ja Masterson Bat. Bat oli eläessään monipuolinen mies, eteni biisoninmetsästäjästä urheilukolumnistiksi. Hänen jälkeläisensä Ballard kunnostautui löytämällä Titanicin.

Presidentti Masterson päättää artikkelinsa lainaukseen Benjamin Franklinilta:

"For the want of a Nail the Shoe was lost; for the want of a Shoe the Horse was lost; and for the want of a  Horse the Rider was lost, being overtaken and slain by the Enemy, all for want of Care about a Horse-shoe Nail."

Tiedon uusi kirja XII

Koska olen hukannut kirjan L-osan, palaan siihen myöhemmin, jos se löytyy. Sen sijaan katsahdamme nyt niteeseen 12, M-kirjaimella alkaviin artikkeleihin.

Ensimmäisenä vuorossa on puolen sivun kuvaton artikkeli kenraali Douglas MacArthurista, sankarista, "hero", kuten tietokirjassa seisoo. Tähän yhteyteen liitän kuitenkin kuvan Douglasista ja maissikoppapiipusta, jonkalainen suussaan hän usein esiintyi. Maissi voisi olla myös suomalaisen tietokirjan ekoja m-alkuisia.

En tiedä, saako maissipiippuja nykyään Suomen kaupoista, tupakointihan, tapahtuipa se sitten savukkeita tai piippua polttamalla on tuomittava ja hengenvaarallinen tapa, joka vahingoittaa Sinua ja Läheisiäsi sekä ei saa aikaan höweliä oloa eikä raikasta hengitystä, kuten "Sawon Wiinaa"-niminen nautintoaine.

Ainoa poikkeus tupakoinnin vaaroihin ovat kalliit sikarit, joita varten nautiskelijoiden kodeissa ja klubeilla humidorit humisevat. Sikaria ei vedetä henkeen, joten se ei aiheuta keuhkotukkeumia eikä syöpiä. Sikarinpolttajien ystävätkin osaavat olla hengittämättä polttotapahtuman aikana.

M-osa päättyy pitkään kuvalliseen artikkeliin mytologioista.

Sieltä jostakin vuonna 1941

Tämä perimäni kuva lienee otettu ennen kuin niitä oikeita, Pajarin ja kumppaneiden ampumia laukauksia tältä puolelta rajaa ammuttiin. Laitan tähän m-kirjaimella alkavan asian, koska amerikkalaisen tietokirjan L-osa on häviksissä. Jos sitä ei lähipäivinä löydy, jatkan ämmällä. Ällä-osa alkanee Laboratoriolla ja Labradorilla?

Kuva on samaa sarjaa tämän kanssa.

Tiedon Uusi Kirja X

Tietokirjan kymmenes osa pureutuu kahteen kirjaimeen, jiihin ja koohon. Kun edellisessä, iitä käsittelevässä, niteessä oli Ibsenin ja Ivory Coastin välillä 490 sivua, joutuvat j ja k yhdessä tyytymään vain 308 sivuun. Suomalaisesta tämä tuntuu oudolta, koska minunkin kännykässäni suurin osa nimistä alkaa koolla. Voihan se johtua runsaslukuisista sukulaisistakin, mutta toenperrään, niinkuin Savossa sanotaan, silloin kun siellä totta halutaan puhua, englannissa k on harvinaisempi ilmestys. Musiikista tulee mieleen The Kinks, ja sitten tietysti hallitsijana on King, milloin ei ole Queen.

J-osa alkaa ylläolevan sivun myötä. Artikkelin kirjoittajaa ei mainita, kuten ei K-osankaan alussa olevia:

J-K-osa päättyy hakusanaan Kuwait.

Tiedon Uusi Kirja IX

Iitä käsittelevä osa alkaa Ibsenillä, Henrik. Norjalaisesta kirjailijasta on yksi sivu, ei kuvia. Ibsen ei lapsena halunnut leikkiä toisten kanssa, vaan sulkeutui huoneeseensa lukemaan, kirja kertoo. Apteekkiapulaisuran jälkeen Henkka meni yliopistoon ja sitten hänestä tuli koko maailman tuntema kirjailija. Toinen norjalainen kulttuurijeppe, Grieg, sävelsi biisit Ibsenin näytelmään Peer Gynt, (ei tämä Peer). Ibsenin Gynt sisältää tuon neljälle sellolle, Retuperän musiikkisanaston mukaan "haarasoipio", ja soittajan parhaalle ystävälle sovitetun kappaleen, jonka Youtube yllä tarjoaa.

Volyymia on sen verran, että kolina ei kuulu Ibsenin ja Griegin kirstuista.

Omistan Suuri Tietokirja-nimisen useaosaisen teoksen. Sen osat menevät näin: Aakkoset-Döbeln, Equador-Höyrykone, Ibsen-Kiikari, Kiina-Luther, Luxemburg-Näätäeläimet, Ohjukset-Rousseau, Rovaniemi-Tito ja Tizian-Öljykasvit. Erinomainen sattuma siis, että myös The New Book Of Knowledge aloittaa yhden osansa Ibsenillä. Koska kirjassa kaikki hakusanat ovat i-alkuisia, kiikariin asti ei päästä, ja sitäpaitsi kiikari englannin kielellä on käsitelty jo osassa b. Viimeinen i-alkuinen on Ivory Coast, eli Norsunluurannikko.

Tiedon Uusi Kirja VIII

H-osassa tarkastellaan ihmisen ja vähän muidenkin elukoiden karvapeitteitä, hair. Todetaan ihmisellä olevan karvoja joka puolella ihossa, paitsi kämmenissä ja jalkapohjissa. Tuosta tulee mieleen vanha sarjakuva "Toimittaja Terävä", joka muistaakseni ilmestyi Masi-sarjakuvalehdessä ja taisi olla Mort Walkerin piirtämä. Siinä kaljuuntunut herrasmies ostaa supertehokasta hiusvettä ja hieroo sitä päänahkaansa, mutta tuloksena ovat karvaiset kämmenet. Tämä huvitti minua suuresti.

Hius- ja karva-artikkelissa annetaan nuorille neuvoja hiusten leikkaamisessa, värjäämisessä, permanentoinnissa ja suoristamisessa. Alle 14-vuotiaan tytön hiuksia ei vielä tulisi suoristaa, ainakaan kovin tehokkaasti, erään Beauty Salons & Products Inc:n edustaja, joka on koko artikkelin laatinut, kirjoittaa. Kuvassa erilaisia kampauksia eri vuosisadoilta ja kulttuureista.

Kiharat hiukset muuten johtuvat hiuksen ovaalista tai lähes litteästä poikkileikkauksesta; mitä litteämpi, sitä kiharampi. Suora hius on pyöreä poikkileikkaukseltaan.

Korkeaksi kammatut ja lakalla kovitetut kampaukset olivat tyttölöillä muotia 60-70-luvuilla. Urbaani, tai ehkä tässä tapauksessa maalaislegenda kertoo, että erään seurantalon tansseissa pyörtyneen tytön kovan kampauksen sisältä oli löytynyt toukkia, jotka olivat jyrsineet koko hiuslaitteen ontoksi.

Kovin siisti on kuvan 20. vuosisataa edustava kampaustyyli. Olisiko itse B. Obama nuorna miesnä?

Tiedon Uusi Kirja VII

G-osan järjestyksessään toisena aiheena g-kirjaimen jälkeen käsitellään afrikkalaista valtiota nimeltään Gabon. Sen kerrotaan olevan entinen Ranskan siirtomaa ja itsenäistyneen vuonna 1960. Edelleen sanotaan, että presidentti valitaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Tästä huolimatta uudempi tietolähde kertoo, että maalla on ollut itsenäisyytensä aikana vain kaksi presidenttiä, isä ja poika Bongo, joista isä hoiti hommaa 40 vuotta. Onkos muissa maissa ollut pitkäaikaisia presidenttejä? Jotenkin on ihan pakko riimimielessä linkata tänne jo eilen ääneen päässeiden Anteron Siskojen ja Kayen Dannyn seuraan.

Tiedon Uusi Kirja VI

Ähvällä alkavia sanoja tänään. Fabels - faabelit eli elukkasadut aiheena tällä kertaa. Aisopos mainitaan ja La Fontaine. Näytteeksi artikkelissa on kertomukset hiirestä ja leijonasta, leijonasta ja neljästä härjästä, muurahaisesta ja heinäsirkasta, tyrannista, josta tuli hyvä hallitsija, kuvassa oleva runo kuudesta sokeasta miehestä ja elefantista sekä katulampusta ja koiperhosista. Eläinsatujen historiaa jäljitetään muinaiseen Kreikkaan ja mainitaan uudempiakin kirjoittajia. Tätä juttua ei mainita, mutta faabeliinhan sekin perustuu.

Faabelien jälkeen kirjassa kerrotaan 10 sivun verran messuista ja maailmannäyttelyistä, ja sitten vuorossa ovat tavan sadut - fairy tales.