Hernando

Toukokuun 30. päivänä vuonna 1539 ylläolevan pienoisveistoksen esittämä Hernando De Soto rantautui suuren sotilasjoukon kera Floridaan kullanetsintään. Matkasta tuli pitkä, valtavia rikkauksia ei löytynyt, mutta Mississippi-joki tuli ainakin löydettyä. Walter P. Chrysler alkoi tästä innostuneena valmistaa Hernandon sukunimen mukaisia autoja vuonna 1928. Tuotanto kesti vuoteen 1961, ja viimeiset mallit olivatkin melkoisia peltihirviöitä.

Alla katkelma elokuvasta Pyjamaleikki.

Soittajan kaverit

Soittajan paras ystävä on tietysti rumpali. Jotkut pitävät toiseksi parhaana metronomia. Metronomi tuli tutuksi suomalaisille viimeistään silloin, kun stereolähetykset alkoivat: "Aiheutamme nyt tahallisen vaihevirheen ja äänen tulisi kuulua tunnistamattomasta suunnasta tai häipyä lähes kuulumattomiin"-tyyliin hoettiin radiossa useita kertoja päivässä. György Ligeti, joka syntyi toukokuun 28. päivänä vuonna 1923, sävelsi teoksen, jossa 100 tahtikojetta naksuttaa. Beethoven sävelsi aikoinaan laulun tämän hra Mälzelin keksinnön kunniaksi.

Kappaleessa metronomit yksi toisensa jälkeen hiljenevät, ja kahden viimeisen välille jää pieni epätahti, semmoinen kun istuu autossa liikennevaloissa vilkku päällä ja katsoo edessä olevan vilkkua ja kuuntelee samalla oman naksutusta. Muutaman kerran mennään samaan tahtiin.

Ligeti osallistui 1960-luvun alussa perustetun Fluxus-ryhmän toimintaan, kappale on sävelletty vuonna 1962, ja tässä on partituuri. Siitä vain kokeilemaan!

Tästä voi kuunnella saman takaperin.

Ligetin teoksen ensiesitys televisiossa peruutettiin, ja sen tilalla näytettiin jalkapallo-ottelu. Säveltäjä katsoi tämän loukkaukseksi nykymusiikkia kohtaan.

Kuolleen miehen käsi

James Butler Hickok syntyi 27.toukokuuta vuonna 1837. Lakimies ja uhkapeluri, Wild Bill-nimellä tunnettu, kuoli pokeripelin tiimellyksessä Deadwoodin kaupungissa 2.8.1876 takaapäin ammuttuun luotiin. Billin pokerikäsi sisälsi kaksi mustaa ässää ja kaksi mustaa kasia. Viidennestä kortista on liikkeellä useita arveluja. Deadwoodin kaupungin "virallinen" kanta on ruutuysi.

Villissä lännessä kaksintaisteluissa kaatui miestä kuin heinää, ainakin elo- ja sarjakuvien mukaan. Wild Bill osallistui todistettavasti ainakin Davis Tutt-nimisen  entisen pelikaverinsa toimittamiseen saapasmäkeen.

Käännöstoimisto Google teki parhaansa Wikipedian tekstin saattamiseksi ymmärrettävälle suomenkielelle, watch tosin tarkoittaa alkutekstissä kelloa eikä katselua, kello siis roikkui vyötärön taskussa, ja sen palauttamisesta ensin keskusteltiin:

"Vaikka Tutt oli nöyryytetty hänen kilpailijansa, Hickok n uhkavaatimus lähinnä pakotti kätensä. Palata hänen erittäin yleistä ylpeillä tekisi jokainen ajatella hän pelkäsi Hickok, ja niin kauan kuin hän aikoi jäädä Springfield, hänellä ei ollut varaa näyttää pelkuruudesta. Seuraavana päivänä hän saapui kaupungin aukiolle noin klo 10 kanssa Hickok n katsella avoimesti roikkui hänen vyötärö taskussa. Sana levisi nopeasti, että Tutt oli tekemässä hyvää hänen lupauksensa nöyryyttää Hickok, ja pääsi Hickok omat korvat tunnin kuluessa.

Mukaan todistuksen Eli Armstrong ja tukee kaksi muuta todistajaa, John Orr ja Oliver Scott, Hickok tapasi Tutt Torille ja yhdessä Armstrong ja Orr, he istuivat keskustelemaan ehdoista katsella paluusta. Tutt halusi nyt 45 dollaria, Armstrong yritti vakuuttaa Tutt hyväksyä alkuperäisen 35 dollaria ja neuvotella muiden myöhemmin, mutta Hickok oli silti varma, että hän vain velkaa 25 dollaria. Tutt sitten piti katsella edessä Hickok ja totesi hän hyväksy mitään alle 45 dollaria. Molemmat sitten sanoi, että he eivät halua taistella ja ne kaikki meni juomaan yhdessä. Tutt myöhemmin vasemmalle, meni väreissä vakaa ja palasi sitten ruutuun.

Hotellista on muutama minuutti ennen kahdeksantoista, Hickok nähtiin rauhallisesti lähestyy neliön etelästä, hänen Colt Navy kädessä. Hänen aseellinen läsnäolo aiheutti väkijoukon heti hajottaa turvallisuudesta lähekkäin, jolloin Tutt yksin Luoteisen torin. Etäisyys noin 75 metriä (69 metriä), Hickok pysäyttää edessä Tutt, ja huusi: "Dave, täällä olen." Hän kallisti hänen pistoolin koteloon sen lantiota ja antoi viimeisen varoituksen "Älä sinä törmännyt täällä kanssa katsella." Tutt ei vastannut, vaan seisoi kätensä pistooli.

Davis Tutt tunnustettiin parempi ampuja, mutta molemmat osoittivat rohkeutta ja kaikesta. Molemmat miehet vastakkain sivuttain kaksintaistelu asema ja epäröi hetken. Sitten Tutt oli hänen pistooli. Hickok veti aseen ja steadied se hänen vastapäätä kyynärvarsi. Kaksi miestä ampui yhden laukauksen kukin pääosin samalla kertomuksia yhdistää yhdeksi. Tutt jääneiden, mutta Hickok luoti osui Tutt on vasemmalla puolella välillä viides ja seitsemäs kylkiluut. Tutt huusi: "Pojat, minä olen kuollut", juoksi kuistille paikallisen oikeustalo ja takaisin kadulle, jossa hän kaatui ja kuoli."

Berberi ja leijona

Maapallon eläinkuvasto kertoo, kuinka berberileijonalta eivät ihmiset ja kotieläimet ole turvassa Pohjois-Afrikassa. Kirjan mukaan se pystyy hyppäämään kaksimetrisen aidan yli parin vuoden ikäinen hieho hampaissaan.

Muistelen lapsuudenkesiäni sukulaisten maatilalla Uudellamaalla, jossa aina silloin tällöin hiehot lähtivät käpälä- tai sorkkamäkeen aitauksestaan. Usein oli joku heistä pudonnut jokeen, josta häntä sitten monen miehen voimin kammettiin ylös. Kuvan esittämää elukkaa olisi silloin tarvittu. Hetkessä se olisi hiehon tempaissut ylös. eri asia on sitten vain, olisiko se suostunut sitä luovuttamaan omistajilleen.

No, Lauri Hirvensalon muuten ansiokkaassa tekstissä puhutaan tosiaan berberileijonasta, oikea nimitys on barbari- tai atlasleijona, elukasta, joista viimeinen luonnonvarainen ammuttiin vuonna 1922.

Berberileijona voisi olla vaikka Lions Internationalin Pohjois-Afrikan piirin charter member tai piirikuvernööri tai Burberryyn verhoutunut muunmaalainen jäsen.

Berberillä on myös alatyylin merkitys: "reikä rengin berberissä".

Lepus

Rusakko, eli Lepus europaeus on kuvassa vuodelta 1502. Myös 2000-luvulta elukasta on useita omakohtaisia havaintoja lähiympäristössäni. Rusakot rikastuttavat eläinkuntaa houkuttelemalla ilveksiä istuskelemaan rivitalojen porraskivillä keskellä kylää. Muu irtokissakanta on kylläkin tästä kärsinyt. Hauska oli yhtenä yönä jokunen talvi sitten seurata kunnon nyrkkeilyottelua, kun kaksi poikapuolista jäniseläintä veti toisiaan "pataan", kuten hälytyskeskusten koodi on. Tyttö siinä katseli, kuten asiaan kuuluu. Tyttökin tosin saattaa käydä aggressiiviseksi ja tempaista liian innokasta sulhasehdokasta - tasa-arvo heilläkin.

Päivän taidekuvan Lepus on toukokuun 21. päivänä vuonna 1471 syntyneen Albrecht Dürerin vesivärimaalaus. Taiteilijan tyylin mukaan jokainen karva on paikallaan. Hänellä on ollut jäniksen kanssa sopimus - ei se, jossa taiteilija ei koske vemmelsäären eväisiin eikä tämä aja hänen autoaan, tuskinpa Albrechtilla autoa olikaan - vaan se, että pupu saa käydä maistelemassa omenapuun oksia, jos malttaa olla paikoillaan maalaussession ajan.

Pete ja Clade

Peter Monteverdi alkoi rakennella urheiluautoja Sveitsissä vuonna 1952. Claudio Monteverdin kastepäivä oli 15. toukokuuta 1567. Ensimmäisen oopperansa, Orfeon hän sävelsi vuonna 1607. Huomatkaapa seuraavassa esityksessä vasenkätinen theorbinsoittaja. Meidänkin perheessä on vasuri sähkökitaristi.

Bellis perennis

Kaunokaiset eli tuhatkaunot kukkivat jo täyttä päätä. Tintti-sarjakuvan ulkonäöllisesti Auguste Piccardia muistuttava professori Tournesol - auringonkukka - on saanut suomenkielisen nimensä huomattavasti vaatimattomamman kasvin mukaan. Teophilus Tournesol - Teofilus Tuhatkauno; ei huonosti keksitty lainkaan, liekö sitten Kemppinen ollut aikanaan asialla?

Kesä on meidän kylälle tullut, koska tervapääskyjen Apus apus-airshow on alkanut, tänä vuonna viikkoa ennen tavanmukaista.

Hela dagen

"Samaan aikaan toisaalla" sanotaan sarjakuvissa. "Eri aikaan samassa paikassa" on idea tässä. Yllättäen on lumi sulanut ja koivunlehteä pukkaa. Neljä kuukautta on kuvanottamisväli.

Toukokuun kolmantenatoista päivänä syntyi ranskalainen kirjailija Alphonse "Kirjeitä myllyltäni" Daudet. Eräs Suomen tasavallan presidenteistä käytti lähes samaa otsikkoa kansalaisille lähetetyille kurinpitokirjeille.

Daudet kirjoitti näytelmän L'Arlesienne, johon G. Bizet sävelsi musiikin. Alkusoitossa Kolmen kuninkaan marssin muunnelmien jälkeen kuullaan alttosaksofonisoolo - ranskalaisesta romantiikasta kun on kyse. Youtubesta löytyy useitakin versioita.

Fillariviikko

Televiisiossa kerrottiin tänään, että vietämme pyöräilyviikkoa. No, mikäs siinä, vietetään vaan. Sen kunniaksi julkaisen kaksi kuvaa tänä vuonna 42 vuotta täyttävästä päivittäisestä kulkupelistäni.

Kuten kuvista voi huomata, se on merkiltänsä Tunturi ja väriltänsä harmaan ja punervan sekainen 5-vaihteinen retkipyörä. Jarrupaloja, renkaita ja vaijereita on vaihdettu vuosikymmenien mittaan. Vaihteet ja jarrut ovat Altenburger-merkkiset, ja vaihdekeppi sijaitsee runkoputkessa, jolloin vaijeri on suhteellisen lyhyt eikä tee monia mutkia. Pyörät saa irti nopeasti avaamalla akselin toisessa päässä sijaitsevan pikakiinnittimen.

Nuorempana miehenä vaihdoin suoran ohjaustangon kilpapyörän tangoksi, nyt olen jo aikoja sitten palannut alkuperäiseen. Tuolla vehkeellä tuli vuonna 1968 polkaistua yhdessä päivässä Jyväskylästä Lahteen vanhaa nelostietä, eli Kuhmoisten kautta. Korpilahdelle asti oli myötätuuli ja alamäkeä, ylämäet alkoivat Jämsästä, ja Vääksyssä jo mietin, pitäisikö kääntyä takaisin.

Nahka vai liha?

Siniristilippumme hulmuavat kevättuulessa kuvan, joka on peräisin setelit.com-sivustolta, esittämän henkilön ja suomalaisuuden päivän kunniaksi. Herää kysymys, montako biljardia Snellu olisi ollut valmis antamaan kreikkalaisen kulttuurin elvyttämiseksi.

Toimiessaan Kalakukkokaupungin rehtorina hän sai naapuripitäjän isännältä lahjaksi hevosen. Renki lähti sitä viemään ja sai isännältä seuraavat saatesanat:

- Jos se ei sitä huoli, niin ammu se siihen paikkaan.

Tiettävästi lahja kelpasi, muuten olisi voinut käydä köpelösti tulkinnasta riippuen joko hummalle tai rehtorille.

Hevosenliha on ihan hyvää, meetvurstina tai savustettuna. Snellmanin palkolliset kiertelevät kylillä esittämässä kysymyksiä makuasioista.

Q kiurusta

Lisää kuvateksti

Maapallon Eläinkuvasto, kuten olen jo aiemmin maininnut, on yksi mielikirjoistani jo yli 50 vuoden ajalta. Yllä oleva kuva aloittaa apinoista kertovan osuuden ja koko kirjan. Teos on suunnilleen A4-kokoa ja siinä on kahdeksattasataa sivua tiuhaa tekstiä ja enimmäkseen harmaasävykuvia - muutama värisivu on liitteenomaisesti mukana. Kirjan on toimittanut Lauri Hirvensalo, joka tunnetaan myös sanakirjojen tekijänä ja saksankielisten kirjojen kääntäjänä. Tunnetuin niistä alkaa sanoilla: "Vielä tänäkin päivänä pidän onnellisena sattumana, että kohtalo määräsi syntymäpaikakseni juuri Innin Braunaun."

Mutta otsikko liittyy kesäntuloon. Alla suomalaisen kesäntuloperinteentuojalinnut aikajärjestyksessä kirjan kuvin esiteltyinä. 

Sanat paikalleen

Tietokoneet tulivat käyttööni joskus 1980-luvulla. Näppäinkammoa en potenut, koska olin jo pienestä pitäen osannut kirjoittaa koneella, ei 10-sormijärjestelmällä, mutta tällä 2-3-systeenillä. Koska kirjoitan hitaammin kuin mitä olisi mahdollista useammilla sormilla, on siitä etua hitaammalle lukijalle.

Tekstinkäsittelyohjelmistoja oli useita, mm. Olitext, joka tuli Olivetti-koneen kylkiäisenä, sitten kotimainen TEKO, joka ei tainnut ihan huipputasoa olla. WordPerfect oli käytössä pitkään, kunnes Word vakiintui Microsoftin ohjelmistojen myötä. Kotikoneella käytän Open Officea, ilmaista ja ihan pätevää.

Yllä oleva kuva esittää n. 20:ssa  kirjoittamassani musiikki- ja taidejutuissa olleita sanoja, jotka on laitettu aakkosjärjestykseen. Minkäkö vuoksi? Ihan huvin vuoksi, kun kerran ohjelma pystyi semmoista tekemään. Sivuja tuli useita, tässä on ensimmäinen, aata ja beetä sisältävä.

Tekstinkäsittelyn lisäksi on tekstinkäsittäviä ohjelmia, jotka skannerilta siirtävät ajatukset paperilta biteiksi.

Musiikin tekemisessä käyttämäni Finale 2008-ohjelma skannaa paperiset nuotit soiviksi. Tätä ei vielä välirauhan aikaan olisi uskottu.

Sylky tuli

Lasse Lehtisen aikoinaan isännöidessä Haluatko idiootiksi, eikun miljonääriksi-ohjelmaa, olin siellä muutaman muun halullisen kera painamassa nappia, en tosin tuon linkin takana olevassa lähetyksessä, kuten katsoja osannee päätellä. Oululainen opiskelija oli aavistuksen verran nopeampi laittamaan suomalaisten iskelmälaulajien sukunimiä lueteltujen etunimien perusteella aakkosjärjestykseen ja pääsi ns. kuumalle tuolille vastailemaan kysymyksiin tyyliin: Mikä ei kuulu joukkoon? a)palsternakka b)gebardi c) porkkana d) lanttu.

Tuli siinä sitten kysymys lentokoneista ja erityisesti Supermarine Spitfire-hävittäjästä, jonka Lehtinen suomensi sanalla sylkytuli. Niinhän se sananmukaisesti on, vaikkakin tarkoittaa kiukku- tai äkäpussia.

Viime viikonlopulla alkoi mielikanavallani Jimillä (olen jo niin vanha humanisti, että saan katsoa ja tunnustaa katsovani American Idolsia, X-Factoria, American Choppersia ja Hot Rodia, isoja rakennusurakoita, ravunpyyntiä Beringin mereltä ja muita kiinnostavia kaupallisia ohjelmia) alkoi James Mayn Toy Stories-ohjelma, jota ei pidä sotkea Disneyn piirrettyihin.

Siinä ensimmäisessä osassa James koululuokan kanssa rakensi täysikokoisen muovisen Airfix-rakennussarja-Spitfiren. Airfix kuului oleellisesti lapsuuteeni ja varhaisnuoruuteen. Siihen aikaan sen kilpailijana markkinoilla oli Revell, joka oli hieman kalliimpi ja ehkä myös laadukkaampi. Kummankin yleisin mittakaava oli 1:72, joka on sama kuin Märklin-pienoisrautatiessä, eli OH. Ohjelmaa seuratessa kyllä sylky tuli suuhun; oi jospa oisin saanut olla mukana.
Tässä ohjelman viimeiset kymmenen minuuttia:
  

Philips K.

Kreikan kurjuudesta hyppäämme rahaa pursuavaan Hollantiin, eli Alankomaihin. 1600-luvulla eläneen taiteilija Philips Koninckin jokimaisema on päivän taidekuvana. Philips oli todennäköisesti Rembrandtin oppilas, ja monia hänen teoksiaan on luultukin tämän maalaamiksi.

Mitä itse Hollantiin sitten tulee niin siellä asiat ovat yhtä hyvin kuin Nigeriassa. Olen viikon sisällä saanut kaksi sähköpostia sikäläisiltä lottoyhtiöiltä, jotka kertovat minun voittaneen huomattavia summia. Suomalainen kestolotto minulla on ollut vetämässä kahden rivin voimalla jo parikymmentä vuotta, mutta siinä miljoonat ovat vielä toistaiseksi jääneet tulematta. Jokunen viikko sitten tilille tupsahti 1 € ns. pienemmän voittoluokan saavutuksena.

Hollantilaisen loton etuna on se, että ei tarvitse täytellä minkäänlaisia kuponkeja eikä ruksata internettisivuja. Amerikkalaisperäistä sinä-passiivia - jota kammoksun yleensä yli kaiken - käyttääkseni: riittää, kun sulla on e-mail-osoite, ne arpoo sut sen perusteella.

Tuoreempi posti näyttää tältä:

Ref: GNP501/731KW


Netherland Lucky Day

We are delighteds to inform you of our Lucky Day Lotto prize award held on the 16th of February 2010 in Netherland. This lotto awards is fully based on an electronic selection, Winners were picked by computerized system, drawn from over 43,000,00 companies and individuals e-mail addresses worldwide.

This award is officially announced to day in Amsterdam,Your email ID has hereby been approved a lump
sum pay out of €1,319,025 Cent in cash credit file Ref: GNP501/731KW, Batch: AM72/PGS27/09FC,

Winning No: DC61/PDN32/01NL

Simply contact Our Office of Foreign Financial Security Vsb Netherland on phone and email for your
prize claim immediately.

Mr. Rob Van Dirk.
Tel +31-684-874-123,

e-mail: nl.luckyday@aol.nl

Congratulations! once again.

Yours in service,
Mrs. Marrith Driker
Dpt Sec
Nl. Lucky Day Loto

  
Summa, joka on €1,319,025 Cent, on tietysti vähän epäselvä. Onko se euroja vai senttejä ja ovatko pilkut desimaali- vai tuhaterottimia? Anglosaksis-amerikkalaiseen merkintätapaan uskoen, kyse on 1,3 miljoonasta eurosta, vaikka siinä sitten puhutaan myös senteistä.

Rva Driker, joka on toisena allekirjoittajana löytyi Google-haulla oitis. Hänen nimensä yhteydessä julkaistuissa teksteissä puhuttiin huijauksista ja ihmeteltiin myös, onko kyse euroista vai senteistä. Marrithin uskottavuutta nakertaa myös se, että Lotto-sanasta on jäänyt toinen t-kirjain pois. Ajatelkaapa, jos Jorma Ollila kirjoittaisi nykyisen firmansa nimen vaikkapa "Sell" tai "Shel" tai "She'll".

Tämä firma ja se toinen, joka kirjeessään käy heti kyselemään henkilötietoja, tilinnumeroita ym. voisivat arpoa voittojensa saajiksi Kreikan taloushallinnon tyypit.

Σας ευχαριστώ για τα χρήματά σας!

Euroviisut pidetään tänä vuonna EMU:n ja EU:n ulkopuolella. Tässä kreikkalaisten esitys, jolla he kertovat, mitenkä oikein rahan kanssa pääsi käymään. Muistan, kun olin aikoinaan mukana lapsen luokkaretkellä sillä Kreikan saarella, josta huomattava osa oli tulivuorenpurkauksessa vähän aikaisemmin, muutama tuhat vuotta sitten, tuhoutunut, ja siitä syntynyt tsunami oli lopettanut minolaisen kulttuurin aina Kreetalla, jota nyt eräiltä tahoilta vaaditaan Suomen siirtomaaksi, saakka. Luokkaretken aamuina oli hauska pistää lapsen taskuun tonnin seteli. Niille, jotka eivät muista yli kahdeksan vuoden takaisia tapahtumia kerrottakoon, että valuutta ei ollut €.

Norjalaiset, jotka eivät kuulu EU:hun ja jotka kisan järjestävät, voivat seurailla Kreikan maskuliinista nahka-asumeininkiä tyynin mielin. Muut miettivät rahanmenoa ja takaisinmaksua. Erkki Liikanen tosin rauhoittelee, että "kyllähän ne aika varmaan velkansa maksavat". On se puolitoista biljardia tietysti ihan iso raha. Jos lainaisit näille veikkosille sen verran, luuletko, että maksaisivat takaisin?

Tuli tuossa mieleen, että onkohan siellä Kreetalla nyt kuinka lämmin keli. Siirtomaa-ajatusta kyllä kannatan ainakin nyt, kun täällä Pähkinäsaaren rauhan rajalla on lämpötila +2 astetta Celsiuksen asteikolla ja lunta satelee hiljalleen - onhan tosin vasta toukokuu.

белые ночи

Tshaikovskin myötä toukokuun valkeita öitä ihastelemaan. Tämä "Vuodenajat"-sävellyssarja pianolle julkaistiin alunperin musiikillisessa aikakauslehdessä; samantapaisessa kuin tuo saksalainen, äskettäin
 esittelemäni julkaisu, ja näin toukokuu alkaa:

Tämä nuotti ja noin biljoona tai jopa biljardi muuta löytyy täältä:

IMSLP/Petrucci Music Library. Ketään suomalaista säveltäjää sieltä ei vielä valitettavasti löydy.

Löytyypäs kun tarkemmin osaa hakea. Sibelius, Hannikainen, Merikanto, Melartin, Madetoja, Mielck, ym...

Moskvitsh 408

Aika moni lukija etsiytyy näille sivuille Mossen perässä. Muutamia juttuja ja käsikirjan kuvia tuosta idän ihmeestä olen julkaissut. Tässä on Elite-mallista kiinnostuneille Moottoriruudun koeajo vuodelta 1966. Kuva on Ylen arkisto-sivulta.

Jäät lähtivät

Vappupäivänä vähän sen jälkeen, kun olin ollut osallisena aamun torvitöräyttelykonserttiin - kaikki toimittajat eri meedioissa sen tietävät, että torvet törähtelevät ja viulut vingahtelevat - tosin huilun kera, jota sitäkin toki pystyy töräyttelemään, vaikkakaan ei sillä tekniikalla, jonka vaikkapa Emil Prill punakantisessa teoksessaan soittajaksi aikovalle selvittää, pakkasimme tavaraa autoon ja ajoimme 10 peninkulmaa mökille.

Rantaan oli ajautunut punainen lippu, ja ajattelin, että vappukulkue oli yrittänyt oikaista jäätä pitkin, mutta tarkemmin asiaa tutkaillessani huomasin, että lipussa ei ollut Parta-Kallen vaan Nalle Puhin kuva. Verkonomistaja voi halutessaan hakea lippunsa pois, se on nostettu maalle kumollaan olevan veneen viereen.

Jäätä pitkin oikaiseminen olisi ollut aika tyhmä temppu, sillä viime yönä tuuli painoi loput hileet rantaan, ja voimme todeta, että eräs keskisuomalainen, laulussakin mainittu järvi vapautui 2. päivä toukokuuta aamuyöllä tuulen ja vesisateen kera. Telkkäpariskunta oli jo aamulla kokeilemassa vapaauintia.

Vappuna klo 21 näytti tältä

Tämänaamuinen maisema

Touon aika lähenee

Se on sitten taas kerran toukokuu. Edmund Spenserin kalenterissa kaksi kirkkoruhtinasta, katolinen ja protestantti matkailevat keväisessä maisemassa. Koko runo opettavaisine kertomuksineen löytyy täältä, alla on tarinan alku Googlen herkkänä käännöksenä muinaisenglannista suomen kielelle.


Eikö thilke mery moneth toukokuussa,Kun loue pojat masken tuoreen aray?Miten falles se sitten meillä ei ole hauskempaa bene,Ylike kuin toiset, Girt vuonna gawdy Greene?Meidän bloncket liueryes bene kaikki sadde,Saat thilke samalla kaudella, kun kaikki on ycladdKanssa pleasaunce: grownd kanssa Grasse, WodsKanssa Greene leaues, pensaat kanssa bloosming Buds.Yougthes Folke nyt flocken vuonna euery silloin,Voit kerätä voi linja-kinoiden ja haisi brere:Ja kotiin he jouduttaa postes ja dight,Ja kaikki Kirke pillours eare päivän valossa,Kanssa Hawthorne silmuja, swete omenaruusu,Ja girlonds ruusujen ja Sopps viinin.Tällainen merimake pyhä Saints tuhojaan queme,Mutta me täällä LAUSUNNOT kuin drownd vuonna dreme.