 |
| Aleksanteri Kakkonen |
Nykyajan palloutuvassa maailmassa on tärkeää verkostoitua.
Aulaaminen tai eteistely on hyvä keino luoda verkkoon uusia kohoja, silmiä ja kiveksiä.
Tämänkertaisessa kansallista kulttuuria koskettelevassa artikkelissamme näytämme esimerkin historian siipien havinasta; kuinka niin yhtäkkiä erilaisilta tuntuvat seikat liittyvätkin yllättävillä tavoilla kiinteästi yhteen.
 |
| Uno C. |
Otapa nyt hyvä lukija puikkari käteen ja kokoa verkkoa sille. Kerro, mitä yhteistä ja Suomen historiaan ja sen kulttuuriin liittyvää on tässä julkaistuilla kuvilla. Oikeat vastaukset julkaisen joskus tulevaisuudessa, vaikkakin menneisyyden ennustaminen on helpompaa.
 |
| Tsekkoslovakialaisvalmisteinen klaneetti |
 |
| H. Lepistö |
 |
| Kustaa Kolmonen |
9 kommenttia:
kariav
yks tuolla Kauppalehden puolella armahtaa ratkaisijaa tiputtelemalla pont...siis vihjeitä ratkaisua kohti.
Kädentaitoa tässä siihen käsintehdyllä puikkarilla sujautellaan...
Kuulolle on vielä jäätävä, sen verran jäätävä on tehtävä.
Öykei, vihjeitä siis:
Aloitetaan vuosiluvusta ja viisusta, jonka Pilli-Hermanni teki.
Tähdennettäköön vielä, että pelkkä perusidea ei riitä vastaukseksi, vaan kaikkien kuvien osallisuus asiaan tulee selvittää.
pontikkaa ei sais tehä eikä juoda eikä... no hittoako se tuo pilli...se piipittää jos liikaa juo... ... no huomenna yön yli nukuttua saattaa jo välähtää...
:) :(
kariav
Lasten paras kaveri autti:
Uuno laski liemen kaksi kertaa,
ja sen siltään joi.
Mutta voi: ei se oikein soi.
Uuno keksi:
"Kolmas kerta parantaa sen ehkä voi!"
Nytpä juoma raikas
ilon rintaan, hien pintaan toi.
Peltipannut sekä kannut unhoon jäädä voi.
Mitäpä tuumit, kuomaseni?
Olipa aika postmoderni tulkinta. Herman Saxberg, "Pilli-Hermanni", klarinettipelimanni Keuruulta runoili näin:
Mokoma hupanen Runo-laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta
Vuonna kuuskymmentä kuus tuli Suomeen laki uus,
viinaa kiellettihin keittämästä ja juomapäiviä viettämästä.
Semmonen tahto tuli keisarilta, että viina loppuis juomarilta.
Että leipä piisais Suomessa jokahitten huoneessa.
Täältä löytyy koko viisu.
Aleksanteri Kakkosen aikana vuonna 1866 kotipoltto kiellettiin. Se kiellettiin jo 1700-luvulla Kustaa Kolmosen aikana, mutta kumottiin myöhemmin. Samana Aleksanterin vuonna annettiin asetus kansakoulusta, jonka Uno sitten kehitti.
Heimo Lepistö esitti Ryysyrannan Jooseppia Ilmari Kiannon romaanin mukaan tehdyssä elokuvassa.
Jostain kumman syystä on unohdettu Suomen koululaitoksen todelliset isät, Odert ja Sebastian Gripenberg (vanh.). Tämän tutkielman
http://kari.kotiseutuarkisto.fi/VoipaalaGripenbergKoulu.pdf
alkupuolelta löytyy selostus Odertin uraa uurtavasta realikoulusta, ja loppupuolelta taas Sebastianin osuus koulujärjestelmän kehittämisessä ja läpiajamisessa valtiopäivillä. Sebastianin "isyys" koulu-uudistuksessa on itse asiassa paljon suurempi kuin Cygnaeuksen...
Näinhän se on, että hyvin harva edistyksellinen uudistus voidaan todeta vain yhden miehen järjestämäksi.
Unon ansioksi ainakin Wikipedian mukaan lasketaan käsityönopetus.
kariav
ja pontikankeitto jos mikä on käsityötä!
Lähetä kommentti