Työvihon mukaan "Pohjois-Eurooppaan kuuluvat Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa (Neuvostoliitosta), Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Skandinavian niemimaalla ovat Ruotsi ja Norja. Fennoskandiaan kuuluvat Kuolan niemimaa, Itä-Karjala, Suomi ja Skandinavian niemimaa. Islanti, Tanska ja Skoone eivät kuulu Fennoskandiaan. Fennoskandian maille on yhteistä samanlainen kasvisto, eläimistö ja kallioperä.
Pohjois-Euroopan germaaniset kielet ovat ruotsin kieli ja norjan kieli. Vain Suomessa ja Itä-Karjalassa puhutaan suomalaisugrilaista kieltä.
Rotu ja kieli on aivan eri asia."
Yläkuvan alareunassa on ylhäältä otettu liikennevalvontakuva. Hurjapäistä on meno ollut vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Vasemmalle menevä rekka vetää ohittavaa jonoa raapien henkilöautojen kylkiä kapealla ajoradalla. Meininki onneksi rauhoittui, kun siirryttiin oikeanpuoleisuuteen. Aluksi oli kuulemma tarkoitus kääntää ajosuunta vain joka toisena päivänä, jotta asiaan totuttaisiin vähitellen.
Vihkoon on piirretty karttoja, jokia, kaupunkeja, kuten aikaisemmissa kertauksissa itänaapurinkin aluetta käsiteltäessä.
Tutustumme nyt kuitenkin ruotsalaisiin tekniikan tuotteisiin.
Kaksi kuuluisaa keksijää nimeltä Ericsson on lähtöisin Värmlannista. Toinen, John tunnetaan laivan potkurin keksijänä ja amerikkalaisen sotalaiva Monitorin suunnittelijana, toinen, Lars Magnus, liittyy vasemmalla kuvassa olevaan tuotteeseen.
Olen nähnyt propellinkeksijä Ericssonin hautakappelin, jota koristaa laivan potkuri. Siitähän tulee mieleen vanha tarina miehestä, joka kuolinvuoteellaan vannotti vaimoaan pysymään visusti erossa muista miehistä ja sanoi pyörähtävänsä haudassa aina, kun emäntä lipsuisi kaidalta tieltä. No, sitten tuli vaimonkin aika lähteä P.Pietarin pakeille, ja tietysti ensiksi kysytään, mistä mies löytyy. Nimet kysellään ja sotut ja hetut, ja viimein Pietari sanoo: "Ai niin, tämä on se Propelli-Virtanen."
Volvo ja Saab olivat ruotsalaisia automerkkejä. Amazonista suunniteltiin amerikkalaistyylinen, nokkailme muistuttaa senaikaista Chrysleriä. Saab oli lentokonetehtaan sivutuote.
- Neuvostoaseet ovat rauhan aseita, julistettiin muistaakseni joskus takavuosikymmeninä. Vielä enemmän varmaan Ruotsin aseet ovat niitä. Taas on tarjoutunut mahdollisuus piirtää niitä kouluvihkoon. Boforsin ilmatorjuntatykki edustaa järeämpää kalustoa, Eskilstuna on merkitty teräaseiden lähteeksi, Mora olisi pitänyt olla mukana puukoista puhuttaessa.
Lopuksi Ruotsin elintarviketeollisuutta edustamaan on valittu Örebro kekseineen. Huomatkaa keksipaketin perspektiivisyys.
12 kommenttia:
Hyvä yleisasiantuntija kariav
Tuo ilmakuvassa vasemmalle kiitävä puoliperävaunullinen kuorma-auto on kyllä ohittamassa sitä kirjavaa henkilöautoa, ja törmää tuotapikaa keltaisen henkilöauton oikeaan takanurkkaan.
Tokihan kerrottiin, että raskaan liikenteen siirtymäsäännöt olivat hieman erilaiset kuin muiden.
Luovaa ajattelua on esiintynyt jo muinoisina vuosikymmeninä, kun neukut sallivat Itä-Karjalasta kirjoittamisen, ja Skoone irtautui fyysisesti Ruotsin kuningaskunnasta.
Venättä ei Itä-Karjalassa ollenkaan puhuttu, ja Tanskan ynnä Islannin väki opettelivat pakkoruotsia.
Hurrien erikoisesta mongerruksesta ei kehdattu mitään mainita.
Sen kyllä ymmärtää, kun närpesiskaa hetken kuulee !
SKF ja Nobel ovat unehtuneet.
Myyrmannissa käytetyn pommin saapi helposti kokoon, kun laittaa SKF:n kuulalaakereitten sisään Nobelin dynamiittipötkön.
Ette silloin kemian tunnilla kokeilleet ?
Niinku Pikku-Kalle aikanaan.
Kun Kalle-pojan äiskä seuravana aamuna kyseli, etteikö jo kouluun pitäisi lähteä, niin Pikku-Kalle siihen, jotta: Mihin kouluun ?
Vas. puol. liikenteen aikana olin Tukholmassa tapaamassa kollegoita. Aamulla piti ajaa koko kaupungin läpi lentokentälle joka tietysti oli vielä Bromma. No, minä olin ainoa ajokuntoinen, joten sompailin peilikuvafolkkarilla tyylikkäästi koko matkan. Yllättävän nopeasti siihen vasemmanpuolisuuteen kyllä tottui.
kavi
kiitos taas sivistyslisästä.
Voksi, sir
unohtu siltä koulupojalta myös Kelsius.
KR
Malta, Kypros, IB, Irlanti jäljellä Euroopassa. Matkustajaksi etupenkkiin meno tuntuu omituiselta.
Kära bröder, rakkaat leivät!
Mielenkiintoista on, että Baltian maat eivät oppikoulun opsin mukaan kuulu Pohjois-Eurooppaan. Toivottavasti tunnelihanke toteutuu pian, jotta saamme nekin tänne liitetyiksi.
Totta on, että useita merkittäviä ruotsalaisia innovaatikkoja on kuitenkin tuossa koosteessa jäänyt mainitsematta. Kommentissa mainitun Kelsiuksen lisäksi pitäisi muistaa tietysti elukoitten ja kasvien nimittelijä Linnaeus sekä ihmiskallonmittaajat Bröderna Retzius.
Tässä esilletuotujen sivujen annin lisäksi puhutaan kuvien kera Skoonen maanviljelystä, Pohjois-Ruotsin vuorityöstä, kalastuksesta ja tekstiiliteollisuudesta.
Ruotsissa henkilöautoissa muistaakseni matkustaja istui oikealla niinkuin Suomessa. Busseihin piti kiivetä väärältä puolelta. Ruotsalaiset pysyivätkin hyvin tiellä, kun ojan reuna oli helposti tarkkailtavissa. Tien reunaviiva oli lisäksi katkonainen (en muista onko vieläkin), jolloin tien anto takaa tulevalle kiireisemmälle oli tarvittaessa helppoa.
Erään tunnetun värmlantilaisen sisäoppilaitoksen lähistöllä on tien kaareutuma, joka on saanut nimen "Bertils kurva" siinä tieltä suistuneen HKH:n nimen mukaan. Ojaanajoja siis sattui kuitenkin.
Olen siis ajanut Kuplaa, jossa ratti oli oikealla puolella.
Hyvä vasemman ja oikean aivopuoliskon aivoneutraali katras
Meikäkin vuonna 1966, runsasta vuotta ennen puolenvaihtoa, ajeli lainarättärillä Tukholmassa ja lähiympäristössään aina Sigtunaa myöten.
Muista vasemmanpuolen perinnemaista poiketen ruotsalaisratti oli henkilöautoissa vasemmalla kuten Suomessa, mutta linjureissa oikealla.
Raskaan linja-autoliikenteen olikin helpompi lähteä ohitukseen, kun vastaantulijat näkyivät jo pienellä sivuliikkeellä. Henkilöautoa ajaessa oli auto ajettava vastaantulijan kaistalle melkein kokonaan, ennen kuin saattoi nähdä, tuleeko joku vastaan.
Kokemus oli tietysti kokonaisvaltaisempi kuin Suomessa, sillä näköhavaintoon saattoi liittyä paitsi kuulo- niin myös tuntohavainto !
Kun syyskuussa 1967 Ruotsi siirtyi oikealle viikonvaihteessa aamuyöstä, oli väkeä ulkosalla niinmaanpirusti, vaikka siirtymä oli suunniteltu tapahtuvaksi hiljaiseen aikaan.
Ainakin Tukholmassa muistan jääneen kuutisensataa kaupunkibussia käyttökelvottomiksi vääränpuoleisten ovien takia. Vanhoihin ei kannattanut tehdä muutostöitä, ja uudemmat oli kaukaa viisaasti tilattu tuplaovin, kuin suomalaiset junanvaunut.
Samanlaista kaukaaviisastelua on myöhemmin Suomessakin harrastettu, kun länsimetroon louhittiin puoltalyhyemmät asemahallit kuin Helsinkiin aiemmin.
Joko espoolaiset mahtuvat pienempään tilaan, mikä onkin tämän haja-asutuspitäjän väkiluku huomioiden ymmärrettävää, tai, kuten on selitetty, kuljettajat jätetään tykkänään pois, joten junista tulee lyhyempiä !
Lyheneminen toteutetaan lukuisilla toisiaan seuraavilla törmäyksillä ?
Metalliset vaunut sitten muistuttavat lopulta Ikaalisten hopeisia harmonikkoja ??
Mutta takaisin asiaan.
Ne 600 bussia päätettiin lahjoittaa hyvästä sydämestä Karachiin, missä ajettiin yhä väärää puolta.
Homma meni kuitenkin poskelleen, kun pakistanilaisillapa ei ollutkaan yhtä yhteistä bussifirmaa, vaan matkustajista kilpaili kymmenittän pikkufirmoja. Sopua ei sitten syntynyt siitäkään, kuka minkäkin verran saisi ilmaisbusseja.
Lopputulema oli, ettei kukaan saanut mitään. Bussit ruostuivat aikansa Ruotsissa sataman varastokentällä, ja romutettiin lopulta vähin äänin.
Saman puolenvaihdon myötä loppui myös ratikkaliikenne Tukholmasta. Yksi linja tuolloin jäi, koska reitti oli katualueen ulkopuolella.
Lidingöbanan, joka ratikan näköisillä junillaan ajeli Tukholman keskustaan asti, joutui lyhentämään linjansa Lidingön alueelle, missä kiskot kulkevat pitkin nurmikoita.
Vasemmanpuoleinen perintö jatkuu yhä tunnelbanan ja rautateiden liikenteessä.
Tai enhän ole viime vuosina käynyt tsekkaamassa, josko olisivat siirtyneet oikealle.
Noista kuninkaallisista mutkista on jäänyt mieleen Tukholman eteläpuolella oleva Kungens Kurva, johon Ingvar Kamprad rakensi Hartwall Arenan näköisen kaupan, ja kutsui IKEAksi.
Tämä Alte Kampmeraden-perinnepoliitikko aloitti natsina, mutta on saanut synninpäästön päinvastoin kuin Sverigedemokraatit. Vaikkeivät nämä myykään lastulevy-3D-palapelejä ( 0 - 3 v. ).
Valistunut lukija ymmärtää, että sulkeissa oleva numerot viittaavat siihen ajanjaksoon, mikä menee palapelien kokoamiseen, vaikka kellot pysäytettäisiin kiroilujaksojen ajaksi.
Uskotaan, uskotaan - siis ratti oikealla paikallaan vasemmalla?
Ei kun ihan toenperrään, kyllähän siellä varmasti englantilaistyylisiäkin oli styyrpuuriohjauksella. Kun Tukholman liikenteestä katsoo elo- tai valokuvia vasemmistoliikenteen aikaan, autoissa ratti on vasemmalla.
Styyrpuuri on käännös sanasta styrbord - ohjauspöytä, paapuuri sanasta barbord - baaripöytä; veneilytermejä:)
Rättisitikalla olen minäkin ajanut hyvin kovaa Ruotsissa. Tämä tapahtui tosin jo oikeanpuoleisessa liikenteessä. Olimme ystäväpariskunnan kanssa Norjan-matkalla, (heillä oli Datsun 100) ja tarkoitus oli tulla veden yli Sundsvallista Vaasaan. Laiva oli kuitenkin rikki. Kävimme herättelemässä varustamon myyntihenkilön kotoaan, ja tämä kehotti ajamaan Uumajaan, saattaisimme ehtiä sieltä lähtevään alukseen.
Tehtiin työtä käskettyä; kaksi suomalaista sisukasta autokuntaa pimeässä ja rankkasateessa kartalla ylämäkeen ja kaasu pohjassa koko ajan, ainakin Sitikassa. Kerittiin, hyttejä ei saatu, mutta naisilla olisi ollut mahdollisuus levähtää miehistöhytissä. Eivät tarttuneet tarjoukseen.
Vaikuttaisi siltä, että piirtämällä oppiminen on vakavasti varteen otettava tapa oppia. Olen ollut joskus sellaisessa pedagogisessa koulutuksessa, jossa tolkotettiin sitä, että lapset ovat erilaisia oppijoita.
Määttiijjä, minusta ei pedagogia ole tullut, ja kun sitä taitoa rippikoulussa tarvitsisin, onnistun tunneillani saamaan teinit kapinaan alle kolmessa minuutissa.
Hyvä rättärikollega antiquus kariav
Olikos silloin Ruotsissa jo yleinen 70 km:n nopeusrajoitus ?
Siis tämä rättärin huippunopeuden mukaan asetettu ??
Meinasiko Datsunkehveli ajaa ylinopeutta ??
Uumajan ja Vaasan välillä laivaliikenne loppui tykkänään taannoin, kun EU:n lanseeraama ihmisten vapaa liikkuminen oli ihan liikaa.
Verovapaa myynti sai hetken poikkeusluvalla jatkua, mutta kun se loppui, häipyivät laivat.
Hetken tenkkapoon jälkeen pitsakeisari Grönblom, nyttemmin jo manan majoille muuttanut, perusti laivayhtiön, osti vanhan ruotsinlaivan, maalasi kirjavaksi ja aloitti taas laiva-ajelun.
Eliittitason autojen huippunopeuksista on jäänyt mieleen Trabantin kehitysversio, jossa huippunopeus oli nostettu peräti sataan itäkilometriin per neukkuvyöhyketunti.
Syynä oli se haitalliseksi koettu juttu, että tikan lentonopeus oli 90 kilsaa tunnissa.
Eikös se rättäri toiminut hyvinkin hytin korvikkeena.
Istuinkehikot vain veks, ja koukuin kiinnitetyt istuma-alustat patjoiksi rättärin lattialle.
Jos tuli vari, niin kattoa rullalle !
Minulla piirtäminen oli harrastus ihan siitä asti, kun kynä pysyi kädessä. Kaupasta sai hienoa piirustuspaperia, arkkikoko vaihteli sen mukaan, kuinka iso köntti jauhelihaa tai muuta kylkiäistä paperin mukana tuli. Näistä makulatuureista tehtiin sitten lehtiöitä nitomalla arkit toisesta reunastaan yhteen.
Kouluaikana tuli kuvitettua vihot ja kirjojen marginaalit ehkä opetussuunnitelmiin kuulumattomillakin aiheilla. Näitä olen julkaissut aikaisemmassa blogijutussani.
Datsunin ei auttanut ajaa kovin suurta (yli)nopeutta, koska rättärin vasen etuvilkku oli rikki. D:n lähituntumassa piti pysytellä, että kaistanvaihdot ja vasemmalle kääntymiset sujuivat juohevasti sen etusuuntavaloa hyödyntäen.
Leikillinen tarina pirkanmaalaisesta Tammer-Auto-liikkeestä:
Asiakas Datsunin ostettuaan: - Onks tää mun ny?
Myyjä: - Eiku se on Sunny.
Lähetä kommentti