Kunnanvaltuuston kokous on menossa. Useita asioita on jo käsitelty,
useita on vielä käsittelemättä. Suurin osa listalla olevista on
viety nopeasti päätökseen, muutamista on jouduttu äänestämään.
Mitään erityisesti kiihtymystä tai eripuraa herättävää ei ole.
Rutiininomaisesti mennään, ja vähälukuinen yleisökin on tyynenä
tuoleillaan.
Salin edessä korokkeella istuu kolme
miestä. Vasemmalta lukien he ovat kunnanjohtaja, valtuuston
puheenjohtaja ja kunnansihteeri. Kunnanjohtajan tehtävänä on
kysyttäessä kertoa ja selventää kunnanhallituksessa esittelemiään
ja valtuuston päätettäviksi tulleita asioita valtuutetuille,
valtuuston puheenjohtaja johtaa kokousta, ja kunnansihteeri pitää
pöytäkirjaa.
Virkamiehiä vastapäätä istuvat
valtuutetut. Edestä katsoen poliittisen jakauman mukaan vasemmalla
vasemmisto, oikealla oikeisto ja keskellä keskusta ja muut ryhmät,
joiden sijoitusta on edellä mainituilla kriteereillä vaikea
määritellä oikealle tai vasemmalle.
Kunnansihteeri on keski-ikäinen
kaljuuntunut ja pyylevähkö mies. Hän on naimaton ja tuoksuu
aamuisin kovalle saippualle, kuten monet vanhemmat poikamiehet.
Kunnansihteeri on ollut virassaan jo yli kolmekymmentä vuotta ja
hallitsee kuntalain viimeistä piirtoa myöten. Hänen
yksityiselämästään ei ole tarkempaa tietoa, yksinäinen eläjä –
mitäpä nyt puuhailleekaan. Lomillaan kunnansihteeri matkustelee
kotimaassa ja on kiinnostunut tekstiilinäyttelyistä ja
kudonnaiskokoelmista museoissa, kerrotaan.
Kunnansihteerin nimi on B. Turakainen.
B on nimikirjoituksessa lyhenne etunimestä Börje. Voi että Börjeä
koulussa kiusattiin kummallisen nimensä takia. Vanhemmat joskus
tekevät tuommoisia temppuja ajattelematta, millaisia vaikeuksia
komealta kalskahtava nimi saattaa tuottaa herkässä iässä olevalle
lapselle. Myöhemmin sotaväessä kaverit vitsailivat kahdesta
Turakaisesta. A. Turakainen oli tunnettu radiotoimittaja, ja B.
Turakainen toimitti viestimiehenä radion selässään tuliasemaan
tai muualle, missä sitä tarvittiin.
Turakainen pukeutuu säntillisesti.
Huomiota herättää tapa käyttää valkoista rintataskuliinaa
arkisenkin työpuvun kanssa. Kunnaninsinööri tiedustelee kerran pikkujoulujuhlassa muutaman glögin jälkeen syytä
kyseiseen tapaan. Börje kertoo valkean nenäliinan olevan alunperin
pistooleilla suoritettavan kaksintaistelun tähtäyspiste.
Aamunkoitteessa hämärässä mustapukuiset miehet osuvat
kohteeseensa helpommin, eikä lääkäriä tarvitse herätellä
paikalle kesken uniaan paikkailemaan huonoja osumia. Loppuillan
Turakainen saa olla rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti