Topeliusta on kirjahyllyssäni tilavuudeltaan 3100 kuutiotuumaa, vähän enemmän kuin viereistä Waltaria ja noin kymmenen tavan amerikkalaisen V8:n verran. Välskärin kertomukset ja muut punaselkäiset tiiliskivet odottavat vielä uutta lukemista muutaman kymmenen vuoden tauon jälkeen. Yleisessä radiossa olen kuullut Välskäreitä luettavan, vieläköhän jatkunee?
Cygnaeus, F. muistetaan ehkä parhaiten isänmaallisesta puheestaan Kukan päivänä Euroopan hulluna vuotena 1848 - sata vuotta ennen syntymääni kolmen päivän tarkkuudella, sekä kirjallisuuskriitikkona Alexis Stenvallin puolustajana. Fredrik oli myös hienostelevasti pukeutunut, kuvissa nähdään hänen aikalaisiaan hymyilyttänyt liehuva italialainen viittansa.
Samassa juhlassa esitettiin myös Runebergin tekstiin toisen Fredrikin, saksalaissyntyisen Paciuksen, säveltämä Maamme-laulu. Paciuksen isä oli hampurilainen viinikauppias, äiti omaa sukuaan Schumacher. Fredrik eli Fritz muutti Suomen musiikkielämää elvyttämään ja järjestämään Tukholmasta, jossa hän toimi viulistina.
Yhteistyö toimi myös Topeliuksen kanssa. Suomalaisen musiikkinäyttämön alkuvaiheisiin kuuluvien Kaarle-kuninkaan metsästyksen, joka oli ensimmäinen suomalainen ooppera ja musiikkinäytelmä Kypron prinsessan tekstit ovat Topeliuksen käsialaa. Jälkimmäisessähän lauletaan "Laps' Hellaan ällös vaihda pois..." Myöhemmin sitten Hellas vaihdettiin Suomeksi. Heikki Klemetti on säveltänyt laulun uudestaan nimellä "Sinun maasi".
August Ahlqvist, myös nimimerkillä "Oksanen" tunnettu, oli varmasti aidosti järkyttynyt Stenvallin, taiteilijanimellä "Kivi" tunnettu, Seitsemästä veljeksestä. Kaikki se kansallinen sivistys, kauneus ja ylevyys, jota suomalaisuudessa koetettiin korostaa ja tuoda esille, tuntui murenevan tuon töryn myötä.
Kirjallisuustieteen luennoilla puhuttiin mm. sonetista: ABBA ABBA CDC DCD. Kaava näyttää äkistään ruotsalaisen pop-yhtyeen levyformaatilta, mutta se on käytössä seuraavassa Augustin runossa, kokoelmasta "Säkeniä", joka kilpaili valtion kirjallisuuspalkinnosta, mutta hävisi sitten Kiven Nummisuutareille.
Liekö tuosta tehty räppiä, Elastinen ja Tsiik vaan asialle, asian avustamiseksi olen lihavoinut painollisia tavuja.
Ei tainnut vanha Väinämöinen luulla,
Ett' oisi kenkään laulajoista meillä
Soveltuva sonettien siteillä
Runon tekoon Kalevalaisten kuulla.
Ei istukaan käkömme mandelpuulla,
Ei Laurat meitä kohtaa kirkkoteillä;
— Ei ihme siis, jos Pohjolan rämeillä
Ei soi sonetti Arnolaisen suulla.
Suloinen kuulla kuitenkin tuo oisi,
Ja siitä Suomalainen toivojensa
Tulelle uutta kiihoitusta toisi,
Jos kautta näiden lanlukahleittensa
Sen kieli, halvaksi havaittu, voisi
Siteistä muista päästä irrallensa.
Ei soi sonetti Arnolaisen suulla.
Suloinen kuulla kuitenkin tuo oisi,
Ja siitä Suomalainen toivojensa
Tulelle uutta kiihoitusta toisi,
Jos kautta näiden lanlukahleittensa
Sen kieli, halvaksi havaittu, voisi
Siteistä muista päästä irrallensa.
Jou.
Listalla Ahlqvistin lisäksi on toinenkin savolaissukuinen merkkimies, Karl Collan. Pieksämäen vanhan kirkon edustalla on Collanien, Kollanien, Collanusten, Kollanusten, ja mihin kaikkiin nimi on vuosisatojen aikana muuntunutkaan, muistokivi. Siinä on mainittu valjekset Henrik ja Claudius, joista ensiksimainittu on esi-isäni 13. polvessa, Karl on taas Claudiuksen jälkeläisiä.
Suomen ensimmäinen maakuntalaulu syntyi Ahlqvistin ja Collanin yhteistyönä. Sitä laulettaessa jätetään yleensä luonnonihanuudet, tähtien tuikkeet ja savon neidin silmän värit väliin ja keskitytään tappeluihin ja kynsien kylmenemiseen.
Aleksis Kivi, siis Alexis Stenvall, jota nimeä hän itse käytti koko lyhyen elämänsä, on näistä mainituista kuitenkin paras kaverini, kuten muutamista aikaisemmistakin jutuistani huomata voi.
Listalla Ahlqvistin lisäksi on toinenkin savolaissukuinen merkkimies, Karl Collan. Pieksämäen vanhan kirkon edustalla on Collanien, Kollanien, Collanusten, Kollanusten, ja mihin kaikkiin nimi on vuosisatojen aikana muuntunutkaan, muistokivi. Siinä on mainittu valjekset Henrik ja Claudius, joista ensiksimainittu on esi-isäni 13. polvessa, Karl on taas Claudiuksen jälkeläisiä.
Suomen ensimmäinen maakuntalaulu syntyi Ahlqvistin ja Collanin yhteistyönä. Sitä laulettaessa jätetään yleensä luonnonihanuudet, tähtien tuikkeet ja savon neidin silmän värit väliin ja keskitytään tappeluihin ja kynsien kylmenemiseen.
Aleksis Kivi, siis Alexis Stenvall, jota nimeä hän itse käytti koko lyhyen elämänsä, on näistä mainituista kuitenkin paras kaverini, kuten muutamista aikaisemmistakin jutuistani huomata voi.
2 kommenttia:
kavi
siis kiinnostanee: https://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=564
Kyllä, kiitos vihjeestä - halpa on hintakin. Tosin netissä Gutenbergissä on julkaistuna nelisenkymmentä runoa. Kanervalan alkusanoissa kirjailija sanoo:
"Lukija on näissä runoelmissa kohtaava useita päätelyhennyksiä, joita tähän asti kirjakielessä osittain ei liene ollenkaan—senlaiset lyhennykset ovat tässä toki hyvin harvat—osittain on säästäväisesti käytetty, ja silloin aina lyhennysmerkillä, mutta tässä ilman, ja joita hän sentähden aluksi ehkä oudoksunee. Vaan kun puhekieli, ainakin Etelä-Suomessa, näitä lyhennyksiä käyttää ja koska niiden käyttämisellä voidaan kielellemme lisätä lyhykäisiä ja varsinkin yksitavuisia sanoja, joita se tarvitsee, voidaksensa keveämmästi liikkua vaihtelevaisissa, uudemmissa runomitan laaduissa, uskaltaa tekijä pitää mainituita lyhennyksiä luvallisina. Sallittakoon se olla hänellä vakuutuksena, että suomenkieli on vastedes siinä suunnassa muodostuva. Myös hiljaan on Herra Kanslianeuvos E. Lönnrot tunnustanut noita lyhennettyitäkin säännöllisiksi. Hän lausuu (Katso »Vanhoja ja Uusia Virsiä Suomalaisen Virsikirjan korjaamista varten». Siv. 158): »Kirjoittaisin ennemmin: uskos, uskoi, uskom, uskokam j.n.e. kuin uskoss', uskoll' uskomm', uskokaamm'. Miksi suomenki kielen sanoilla ei saisi paikoin olla kaksi päätettä, toinen lyhempi toinen pidempi?» Niin hän, ja sitä tapaa on hän myös käytellyt virsissänsä, vaikka toki harvemmin kuin tekijä tässä kirjassa."
Lähetä kommentti