Loppiainen 1973

Loppiainen 40 vuotta sitten muistetaan siitä, että sitä vietettiin lumettomasti. Lunta oli ollut alkutalvesta, mutta se hävisi pois, ja Etelä-Suomeen kesään asti pysyvä hanki ilmaantui vasta helmikuulla.

Kubistinen kuva esittää vihille menevää paria pirkanmaalaisessa kirkossa, siinä, jota edeltänyt rakennus poltettiin, ja jossa on Kain Tapperin puuveistos alttaritauluna.

Hääpäiväksi oli valittu loppiainen, koska se oli silloin viimeistä kertaa vuosikausiin oikealla paikallaan tammikuun kuudentena. Kihlasormuksissa taas on kaiverrus 29.2.1972 karkausvuoden muistoksi.

Mitäpä muuta merkittävää tapahtui vuoden 1973 tammikuussa?

No, ainakin kuntaliitoksia, 30 kuntaa liitettiin naapureihin tai yhdistettiin keskenään, ja viisi kauppalaa muutettiin kaupungeiksi.

Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen. Pääministeri Kalevi Sorsa syytti puheessaan poikkeuslakia vastustaneita kansanedustajia ”sisäpoliittisesti taantumukselliseksi, ulkopoliittisesti arveluttavaksi äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi”. (Wikipedia)

Mitäpä oli tapahtunut 50 vuotta aikaisemmin, vuoden 1923 tammikuussa?

Wikipedia: Forssa, Haaga, Kouvola jaValkeakoski tulivat kauppaloiksi. Koijärvi erotettiinTammelasta itsenäiseksi kunnaksi, Helsingissä järjestettiin Suomen ensimmäinen julkinen radiokonsertti, joka koostui gramofonimusiikista.

Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen pakottaakseen Saksan jatkamaan velanmaksuaan.

Presidentti K. J. Ståhlberg nimitti Suomen Pankin pääjohtajaksi lakitieteen kandidaatti Risto Rytin. Edellinen pääjohtaja Otto Stenroth oli erotettu hänen syyllistyttyään valuuttakeinotteluun.

Tässä vielä yläkuvaan liittyvää musiikkia, tosin urkujen sijasta pianolla tutun muusikon esittämänä. Tempo lienee vähän hitaampi kuin 40 vuotta sitten, mutta moni muukin toiminto lienee hidastunut...