Aikakauslehtiratsaus XVII

Suloisen suvipäivän kunniaksi(lämpötila n. 3 astetta Celsiuksen asteikolla) katsahdamme Nuorten Sarka-nimiseen julkaisuun vuodelta 1956. Kesäkuun numero, ja niinpä juhannusruusu kukkii täysillä harmaan aitan edustalla kansikuvassa.

Lehteä julkaisee Maatalouskerholiitto, päätoimittaja on Aatos Tavaila ja toimitussihteeri Maj-Lis Lappo. Postisiirtotilin numero on 5270 ja tilaushinta vuodeksi 350:- Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa.


Lukuunottamatta kannessa esiintyvää punaista, julkaisu on mustavalkoinen. Sivunumerointi on alkanut vuoden alusta, ja kesäkuussa kansi on 125 ja takasivu 152.


Lehdessä on mainoksia seuraavasti:

- Berner, tulensammutusaine
- Hankkija, Vesipumppulaitos
- Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy, Paratuho-ruiskute, Hormotuho M-30-rikkaruohomyrkky
- Per-Jacutin kärpäsmyrkky
- Salaojitusyhdistys ry, salaojitus
- Sementtiyhdistys, Kalkkikivijauhe

Pääkirjoituksessa Aatos Tavaila kertoo työn siunauksesta. Esimerkkinä hän käyttää Pekingiin, Kiinan kansantasavallan pääkaupunkiin vuosituhansien aikana muodostunutta Tuhkamäkeä.

"Pekingissä, Kiinan kansantasavallan pääkaupungissa on entisen keisaripalatsin vieressä kukkula, jonka nimi on Tuhkamäki. Kerrotaan, että se on saanut nimensä siitä, että keisari­palatsin tuhkat on vuodesta toiseen, vuosisatoja ja monia vuosituhansia kannettu sinne.
Pitääkö tämä kertomus paikkansa, sitä on vaikea ainakin vieraan nyt jälkeenpäin todeta.
Voisi miltei päätellä, että näin on todella tapahtunut, jos k.o. tuhkat on aina kannettu tälle alueelle. Keisaripalatsin muurien sisällä on nimittäin vähintään puolisensataa rakennusta, ja jos niistä kustakin vuosittain tulee esim. 10 kiloa tuhkaa, kertyy tästä jo yhdessä vuodessa noin 6-700 kilon erä. Sadassa vuodessa on koossa 60-70.000 kiloa ja 1000 vuodessa 600­-700.000 kiloa. Ja kun kerromme tämän erän 2-3:lla, päädymme jo sievoiseen jätekasaan."


Työn siunauksellisuuteen päästään kannustamalla kerholaisia tekemään parhaansa, vähänkin kerrallaan, vaikka istuttamaan vuodessa muutaman puun, joista sitten ajan kuluessa kertyy suuri määrä.

Muut artikkelit käsittelevät mm. sitruunahyytelön valmistusta ja sillinperkuuta Lahdessa, sormuksen historiaa, kuusenistutuksen mestareita Iitissä, Lapin kullanhuuhtojia, konsulentin matkoja Keski-Suomessa, seikkailukertomuksiakin on mukana.

Lehdessä on ohjeet ilmapuntarin valmistamiseksi vanerista, kahdesta tyhjästä munankuoresta ja suonikielestä. Toiseen munaan maalataan iloiset kasvot ja toiseen surulliset. Kun punottu kieli sitten ilman kosteuden vaihteluista riippuen kiertyy auki ja kiinni, munankuorien kasvot ilmestyvät kotelon aukkoihin. Maataloushengessä on kyllä vähän ristiriitaista, jos kovan kuivuuden aikana reiästä näkyy hilpeä naama, ja kun kauan kaivattu sade saapuu, alkaa murjotus.


Tapani Löfving oli Kaarle XII:n agentti ja sissi Suomenmaassa Isonvihan aikaan. Miehen omien päiväkirjamerkintöjen perusteella on kirjoitettu romaani ja tehty sarjakuvia, joista lehden takasivulla on yksi versio, Joni Raution ja Risto Mäkisen käsialaa.