Päivän taidekuvana Albert Edelfeltin grafiikka tämänpäiväisen liputuksen kohteesta. Agricolan kuolemasta on kulunut 502 vuotta, syntymästä viitisenkymmentä vuotta enemmän. Suomenkielen iskänähän Miksua pidetään. Näin hän kommentoi pappien viranhoitoa:"Wai, eike se Pappein Wirca ole? Studera, sarnaa, ia Rucole. Hwij häpie, se Wähe quin kirioitetan, haruoin se sarnatan eli luetan. Quingas wastat Sen HERRAN Domios, ettes aighas culutat Laiskuos. Oij sine surckia Locasecki, etkö neite Mieleses ecke. Haiseua Raato oleuas, ia Matoin Eues cooltuas?"
Mikaelia ja Irwin Goodmania yhdistää samanlainen kohtalo. Kumpikin menehtyi sairauskohtaukseen Venäjän-keikalta palatessaan. Kumpikin oli opiskellut Saksassa; Agricola teologiaa ja Goodman elämää.
3 kommenttia:
Miksun elämänopiskeluja ei ole samalla tavalla dokumentoitu kuin Andreas Hammargerguksen.
Uskoisin hänen kuitenkin ajan tavan mukaisesti istuneen oluttuvissa tai ainakin nauttineen olutta.
Niihän se Lutteeruskin teki. Ehdottoman raittiuden vaatimukset taisivat tulla uskon rasitteeksi vasta myöhemmin, pietististen suuntausten mukana.
Agricola sai Saksan-reissulleen mukaan muutamia tynnyrillisiä voita, jotka sitten kauppasi opintojensa/olusiensa rahoittamiseksi huudellen:
"Voi voi, kun voi voi olla hyvää, Butter Butter, wenn Butter Butter gut sein!"
Hyvää pääsiäistä!
Ihme paikka tämä Blogistania. Kysymykseen vastataan, ennen kuin sen ehtii tehdäkään. Noita lippuja tangoissa ihmettelin ja Äijän blogista huomasin sinulta jo vastauksenkin. Jääpä hyvä kysymyslause käyttämättä.
Aikas elävää kieltä: Surckia Locasecki ja Haiseua Raato. Kun lööpeistä loppuvat osuvat sanat, voi kääntyä Miksun puoleen.
Lähetä kommentti