Vistin tai viskin (savoa, tark. "kuisti", "veranda") ikkunalla, ulkopuolella kukoistaa orvokkirypäs. Lasin takana on tuliainen saarenmaalaiselta kansantanssiryhmältä, keraaminen vene. Tosin sen he olivat löytäneet täältä paikallisesta matkamuistomyymälästä ja sitten kynsilakalla tekstailleet kylkeen. Huilua soittava sammakko on muuta perua, kuten kissafiguurikin. Olen oppinut, että merenrantakaupungeissa asetettiin kipsikoira ikkunalle osoittamaan kulloistakin tilannetta merenkävijäisännän kotonaolosta. Koira katsoi joko kotiin tai merelle päin, ja siitä oli satunnaisen matkailijan pääteltävä mahdollisuudet sisään poikkeamiseen. Kissa on arvaamattomampi.
Katsoin Google-kääntäjästä, mitä orvokki on venäjäksi. Vaihtoehtoja oli useita, huomiotani kiinnitti гомосексуалист. No, orvokkivastaisuushan naapurimaassa päätään nostaa.
Kansakoulusta muistan laulun "Orvokkini tummasilmä", jonka yksi säe päättyy sanaan "kitkin". Lapsena jo tiesin, että suomalaiset mollilaulut eivät tarjoa muuta kuin surua ja kyyneleitä, joten hämmästykseni olikin suuri, kun seuraava säe kuului: "Vettä kannoin iltasella rantatietä pitkin".
1 kommentti:
Kun Violan vienti Vanjalaan tyssäsi, lieneekin ainoa kansantaloudellisesti hyödyllinen viola tuo orvokki. Sitä ihmetellessä unehtuu Putinin pullistelut edes hetkeksi !
( No voi perrr., taas se riivattu P pulpahti tänne kommenttiin ... :-( )
Lähetä kommentti