Kuva: Elonet |
Olin taas tänään pihamiehenä lumikolan kuljettajana. Urakka kesti korvanappien kautta Lumiaa kuunnellessa Muistojen bulevardin alkupuolelta Lähteen ja Leikolan ohjelman lopulle. Lumi oli suhteellisen kevyttä ja sitä oli riittävästi.
Vanhat iskusävelmät päivittäin kuunneltuna on tullut tavaksi. Ohjelman jälkeen olen jäänyt kuulolle mainitun Lähteen ja Leikolan sekä Roman Schatzin Maamme-kirjan ajaksi. Tällä kertaa Muistojen Bulevardi ei sisältänyt yhtään sellaista kappaletta, joista meidän soittokunnalle on tehty sovitus. Parhaana päivänä jokunen viikko sitten soi neljä tai viisi biisiä suoraan meidän kansioista - tai suoraan ja suoraan, erojahan niissä on, jos ei muuta, niin sävellaji. Lähde ja Leikola kyselivät puolustusministeriltä amerikkalaisista hävittäjistä ja panssariajoneuvoista. Ministeri kertoi kertoneensa sotaharjoitushankkeesta puolustusvaliokunnan jäsenille, mutta kokouksessa nämä olivat olleet enemmän kiinnostuneita iPadeistaan, ja hämmästyneet kuullessaan asiasta mediassa.
Meidän pihaorava tuli kaverinsa kanssa kirmailemaan koivunrungolla. Samannäköisiä ovat, en osannut sanoa, kumpi on kumpi. Hauskaa näkyi heillä olevan. Ehkä kesällä nähdään taas uusia pikkuoravia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti