Clitonia, Alppien kaunotar 12

LISÄÄ SUOMI-BRANDYA

Clitonialainen jenkka

Eletään 1970-lukua pienessä Alpeilla sijaitsevassa Clitonian kuningaskunnassa. Suomalainen Göran on joutunut Sveitsissä lasketellessaan jyrkälle jäätikkörinteelle huimaan laskuun, joka on johtanut clitonialaiseen turistipyydykseen. Parhaillaan hän ja matkailupäällikkö Clint istuvat krouvissa nauttien olutta ja seuraten sivusilmällä kabinetissa toteutettavaa kuolemantuomiota.

- Mainitsit äsken Soviet-Unionin, Clint sanoo, kerro siitä lisää, oletteko siitä täysin riippuvaisia?
- Emme, olemme itsenäisiä, mutta meillä on niiden kanssa sopimus jotenkin niin, että jos Saksa hyökkää sinne, meidän täytyy lähteä avuksi. Tuosta sopimuksesta ja historiallisista suhteista on tehty laulu, jota opiskelijailloissa yliopistoilla lauletaan, varsinkin semmoiset opiskelijat, jotka haluaisivat vielä parempia välejä niiden kanssa.
- Miten se laulu menee?
- Olen huono laulaja, mutta sanat menevät jotenkin näin:

Setä Lenin asuu Venäjällä

Sielt' käsin meitä tarkkaa, opettaa

Jos vain teemme, kuten setä tahtoo

Suomen kansaa ei voi lopettaa.

Setä viisaasti kun meitä ohjaa,

Turvan turvattomat hältä saa,

Tähän viisas yy-yy-aa-maa pohjaa

Ei naapuria kellään parempaa.

Lenin kerran Tampereelle tuli,

Katsoi ulos, oli kummissaan,

Viimein aatos lausehiksi suli:

Miks’ täällä kansa kulkee tummissaan?

Siis heittäkäätte pois jo mustat vaatteet,

Tuo punaväri ilon maisemaan,

Kun alla lippuin oikeat on aatteet,

Silloin voidaan panna haisemaan.

- Hieno runo, Clint sanoo.

Krouvissa alkaa soitto. Kansallispukuinen pelimanniyhtye aloittaa jenkan, jossa on Göranin mielestä jotain tuttua, vaikka ei musiikkimiehiä erikoisemmin olekaan.

- Tämä kappale on muodostunut kuten pelimannimusiikki meillä ja muuallakin usein lyhyistä mieleen muistuneista melodianpätkistä, sitaattitekniikaksi sitä ehkä taidemusiikin puolilla voitaisiin kutsua, Clint kertoo. Hän selittää vielä, että aikanaan, kun radion kehitys oli alkuvaiheissaan, kuunneltiin musiikkiohjelmia, joissa saattoi olla häiriöitä ja katkoja. 1950-luvulla suurvallat yrittivät estää toistensa asemia kuulumasta. Äskeinen jenkka on muodostettu eräänä lauantaina Finlandissa lähetetystä toiveohjelmasta; sävelmän muistiin kirjoittanut ei ole varma, onko kyseessä otteita useammasta kappaleesta, todennäköisesti se on kuitenkin alunperin melodiasta päätellen sama, soitinnus oli vaihdellut eri osien kesken.

- Nyt sitten tarjoan sinulle talon erikoisen, Clint sanoo ja pyytää tarjoilijan paikalle pyörittäen vasemman käden etusormeaan ilmassa. Tarjoilija tuo vihreää juomaa sisältävän lasin, Göran juo, ja maailma tuntuu äkkiä mukavammalta paikalta.

Göran herää sveitsiläisen hiihtomajan sohvalla. Yllään hänellä on hiihtohaalari. - Syvä iskumme on, hän huomaa hyräilevänsä, olipas se hurja uni...

Hän nousee seisomaan, jolloin haalarin taskusta putoaa lattialle viiden senttimetrin paksuinen nippu sadan dollarin seteleitä.

LOPPU