LISÄÄ SUOMI-BRANDYA
Clitonialainen jenkka |
- Mainitsit äsken Soviet-Unionin, Clint sanoo, kerro siitä lisää, oletteko siitä täysin riippuvaisia?
- Emme, olemme itsenäisiä, mutta meillä on niiden kanssa sopimus jotenkin niin, että jos Saksa hyökkää sinne, meidän täytyy lähteä avuksi. Tuosta sopimuksesta ja historiallisista suhteista on tehty laulu, jota opiskelijailloissa yliopistoilla lauletaan, varsinkin semmoiset opiskelijat, jotka haluaisivat vielä parempia välejä niiden kanssa.
- Miten se laulu menee?
- Olen huono laulaja, mutta sanat menevät jotenkin näin:
Setä Lenin asuu Venäjällä
Sielt' käsin meitä tarkkaa, opettaa
Jos vain teemme, kuten setä tahtoo
Suomen kansaa ei voi lopettaa.
Setä viisaasti kun meitä ohjaa,
Turvan turvattomat hältä saa,
Tähän viisas yy-yy-aa-maa pohjaa
Ei naapuria kellään parempaa.
Lenin kerran Tampereelle tuli,
Katsoi ulos, oli kummissaan,
Viimein aatos lausehiksi suli:
Miks’ täällä kansa kulkee tummissaan?
Siis heittäkäätte pois jo mustat vaatteet,
Tuo punaväri ilon maisemaan,
Kun alla lippuin oikeat on aatteet,
Silloin voidaan panna haisemaan.- Hieno runo, Clint sanoo.
Krouvissa alkaa soitto. Kansallispukuinen pelimanniyhtye aloittaa jenkan, jossa on Göranin mielestä jotain tuttua, vaikka ei musiikkimiehiä erikoisemmin olekaan.
- Tämä kappale on muodostunut kuten pelimannimusiikki meillä ja muuallakin usein lyhyistä mieleen muistuneista melodianpätkistä, sitaattitekniikaksi sitä ehkä taidemusiikin puolilla voitaisiin kutsua, Clint kertoo. Hän selittää vielä, että aikanaan, kun radion kehitys oli alkuvaiheissaan, kuunneltiin musiikkiohjelmia, joissa saattoi olla häiriöitä ja katkoja. 1950-luvulla suurvallat yrittivät estää toistensa asemia kuulumasta. Äskeinen jenkka on muodostettu eräänä lauantaina Finlandissa lähetetystä toiveohjelmasta; sävelmän muistiin kirjoittanut ei ole varma, onko kyseessä otteita useammasta kappaleesta, todennäköisesti se on kuitenkin alunperin melodiasta päätellen sama, soitinnus oli vaihdellut eri osien kesken.
- Nyt sitten tarjoan sinulle talon erikoisen, Clint sanoo ja pyytää tarjoilijan paikalle pyörittäen vasemman käden etusormeaan ilmassa. Tarjoilija tuo vihreää juomaa sisältävän lasin, Göran juo, ja maailma tuntuu äkkiä mukavammalta paikalta.
Göran herää sveitsiläisen hiihtomajan sohvalla. Yllään hänellä on hiihtohaalari. - Syvä iskumme on, hän huomaa hyräilevänsä, olipas se hurja uni...
Hän nousee seisomaan, jolloin haalarin taskusta putoaa lattialle viiden senttimetrin paksuinen nippu sadan dollarin seteleitä.
LOPPU
5 kommenttia:
Varsin huomattava jenkka, sanoisinko fuusiotyyliin! Soinnutuksessa on myös tiettyä dolomiittista karuutta! Tulin ajatelleeksi kuitenkin sitä, että vanhan muistini mukaan naapurikansojen clitonialaisten lauluista käyttämä termi on "ei päätä eikä häntää". Tämä on tulkittu kielteiseksi ilmaisuksi, mikä on täysin väärin. Oikeammin sanottuna, käsitykseni mukaan, clitonialaisissa lauluissa ei ole selvää lopetuskohtaa, vaan niitä voidaan jatkaa 'ad infinitum'.
Tunnettuja ruotsalaisia clitonialaisvaikutteisia lauluja on mm. Påvel Ramelin "Påvels ofullbordade", sekä Tage Danielsonin Picasson seikkailut -elokuvan päättymätön "suomalaistango" "Näin laitta kalakuckoa". Eräs Suomessa levinnut kansanlaulu on samaa tyyppiä. Lähettäisin sen mielelläni sinulle, mutta kommentteihin ei kai voi lisätä kuvia... Mitä tehdä?
Kalakucko, joka muuten esiintyy myös Saikkosen Pekan valssissa kohdassa "diiba daaba duuba kalakucko" löytyi täältä.
Hieno tango, kyllä Picasson kelpaa...
Olen muuten soittanut saksofonia Picasson veistoksen juurella. Saattoi olla päitä ja häntiä, tai saattoi olla olemattakin.
Jos sinulla on sähköpostiosoite sen vanhan autokuvan jäljiltä, niin sinne, kiitos!
Herttileiri, ensimmäiset tahdithan ovat kuin suoraan Väliaikaisesta!
En muuta osaa sanoa....
Varmistussana oli surbit, hapan pala?
Äijä, laulu alkaa suomeksi:
- Elo ihmisen huolineen ja murheineen,
meill' armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
väliaikaista kaikki on vaan...
Saipa tuo Nurmion teksi arvoisensa kehykset.
Lähetä kommentti