Vietämme Fredrik Paciuksen juhlavuotta. Linkatulta sivulta nähdään, että isänpuoleinen suku oli ehkä Italiasta, äiti oli puolestaan Schumachereita. Sivulla ei kerrota, kuinka Schumacherin suvussa harrastettiin jo 1600-luvulla kilvanajoa.Fredrik eli Fritz ryhtyi kuitenkin muusikoksi ja tuli Ruotsin kautta Suomeen opettamaan säveltaidetta.
Aikanaan Runebergin Jussi runoili Suomen sodasta kertovan runokokoelman ja sävelsikin sen aloittaman Vårt Land-runon.
- Väärin sävelletty, arveli Pacius ja sävelsi sen uudestaan.
Mitenkä sitten otsikko ja alla oleva runo liittyvät asiaan?
Pahat kielet kertovat, että Paciuksen luomus on muisto Saksan oluttuvista, joissa hoilattiin Paavia ja Sulttaania oluen ja siansorkkien vaudittajaksi. Kastiketta oli tarjolla runsain mitoin myös vuonna 1848 Floran päivän juhlassa, jossa laulu ekakertaa kajahdutettiin.
Saksaksi laulu kuulostaa tältä.
Latinalainen runo, jonka on laatinut Christian Ludwig Noack menee näin:
1. Papa est in lautitiis
Cum poenitentiae nummulis,
Haurit Falerni pocula,
Quam velim ipse sim papa!
2. At miser est homunculus,
Caret uxore lectulus,
Quae nectat ei brachia.
Quam nolim ipse sim papa!
3. Luxuriosus sultanus
Auratis agit lectibus,
Plena puellarum domo,
Velim sultanus sim ego!
4. At homo est miserrimus
Corano parens sultanus!
Non bibit vini guttulam.
Auferte vitam Turcicam!
5. Non minus est optanda mors,
Quam separata horum sors.
At id accipio statim,
Ut papa nunc, nunc Turcus sim.
6. Puellula, da osculum!
Nam ecce, sultanus nunc sum!
Implete, fratres, pocula,
Ut iterum tunc sim papa!
Täällä vielä lisää asiasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti