Otsikko viittaa diaesityksen taustamusiikkiin ja tarkoittaa 5/4-tahtilajia. En oikein muista muita siihen mittaan tehtyjä lauluja ja kappaleita kuin Paul Desmondin Take Fiven ja Kalevalan. Kontakt-orkesteri pyynnöstäni suostui tämän esittämään. Instrumentaatio:
- Fl 1-2
- Ob
- Eng. horn
- Bb cl
- B cl
- Bsn
- Bb Tr 1-2
- Tuba
- Mrb
- Vln 1-2
- Vla
- Vc
- DB
Joidenkin kapellimestarien mielestä tahtilaji on vaikea johtaa, yhdistyväthän siinä samassa tahdissa valssi ja jenkka, tai päinvastoin. Kätevä sääntö onkin lyödä ensin oikealla kädellä kolmeen ja sitten vasemmalla kahteen, tai päinvastoin.
5 kommenttia:
Sinun? Hyvä! Tshaikovskin 5-jakoinen sinfonia"valssi" on muuten yksi hyvä esimerkki.
Lisätään luetteloon Toivo Kuulan Keinutan kaikua selä lukuisia virsiä. 5/4: n johtaminen tai vaikka soittaminen on mielenkiintoista. Vaikkapa virsi Maan ääriin asti, Herra, vie valtakuntasi. Painolliset tavut muljahtelevat hauskasti, ja viittilöitsiminen viiteen lyödessä teettää aivotyötä. Toisaalta voi sen lyödä kahteenkin, mutta muljahtelu säilyy silti
Tunnustan, kiitos. Soitonopettajani J. Alvas muuten demonstroi kerran tuon mainitsemani kahden käden viippaustyylin:)
Useinhan käytännössä 5/4 on jaettu ja merkitty vuoroon 3- ja 2/4-tahtilajiksi. Muistaakseni näin on esimerkiksi virsisävelmissä. Lienee helpompi hahmottaa, koska viiteen laskeminen on rytmisesti vaikeaa, vaikka käpälämme perustuvatkin viisisormijärjestelmään.
Tshaikovskin 6. sinfonian "valssissa" rytmi alkaa 3+2, 2+3, 3+2, 2+3... Kapu lyö tuossa tempossa vissiin kaksi lyöntiä per tahti. Hauskaa keinuttelua! Kyllä minun kokemukseni mukaan 6/4 on melkein vaikeampi lyödä, jos tempo on hitaahko. Vasenta kättä tarvitaan paljon?
Lähetä kommentti