Daphnis et Chloën näyttämösuunnitelma, Léon Bakst (kuva Wikipediasta) |
"Kahteen osaan jakasi hän saarnansa, ensimäinen oli helvetin vaivasta, toinen taivaan ilosta."
(Aleksis Kivi: Nummisuutarit - Sepeteuksen kuvaus kimnasisti Juho Kurkelan saarnasta)
Öylössäpäivänä tarkensin katseeni ja kuuloni kahteen tunnin mittaiseen jaksoon television tarjonnassa. Ensin seurasin suorana lähetyksenä RSO:n konsertin jälkiosaa, jossa Hannu Linnun johdolla koko kokoonpano kuorolla vahvistettuna esitti Ravelin Daphnis et Chloë-balettimusiikin.
Tauoton tunnin mittainen teos puhaltajien sooloineen oli mielestäni parasta kuulemaani musiikkia pitkään aikaan. Lintu teki kovan urakan vetäessään valtavan kokoonpanon esityksen hienosti läpi.
Tässä on partituuri - sen olisi tietysti voinut tulostaa etukäteen - vain vajaat 400 sivua - ja merkitä punakynällä esityksen virheet, kuten kunnon konsertissakävijän tulee tehdä.
Toinen tunnin kulttuuripläjäys oli tietysti BB-talon tapahtumien päiväkatsaus. Siellä Andy antoi käskystä pudotusuhan kolmelle asuintoverilleen ja nuori blondi kiljahteli uusien haasteiden vaikutuksesta sekä lukitsi itsensä vahingossa varastohuoneeseen, kun laittoi laatikoita oven eteen eikä ylettänyt painamaan kahvaa. Junttidiskon kuningas, kuten talonvanhin itseään kutsuu, pahoitti mielensä iskelmälaulajaksi mainittaessa.
Suhteutettuna Kurkelan saarnaan, voi miettiä, kumpi oli kumpaa. Tänään valitettavasti ei tule Ravelia, mutta BB:tä tulee, ja onhan sitä taas katsottava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti