Alla on kymmenen vaakunaa, jotka on skannattu teoksesta "Suomen kunnallisvaakunat Finlands kommunalvapen Municipal coats of arms of Finland" vuodelta 1970. Teos sisältää Suomen vaakunan ja maakunta- ja lääninvaakunoiden lisäksi 547 kunnallisvaakunaa, joista viimeksimainitut on jaettu vielä kaupunkien, kauppaloiden ja maalaiskuntien vaakunoihin.
Ohessa näistä kymmenen, kaikki lakkautettuja, yhdistettyjä, jaettuja; kuka tuntee? Ovat aakkosjärjestyksessä.
Pilkkejäkö?
Nämä on jo puhallettu sammuksiin
Nuolet lopussa?
Tukkipojat ovat syöneet keksit.
Vesakot vesuroitu
Tämä on kuin Maseratin merkki.
Apilakoroinen alkukirjain
Kireätä kudosta
Veteen kuuset kuvastuvat
Airot pahasti ristissä
7 kommenttia:
Yksi lyhytikäisimpiä vaakunoita lienee Pyhämaan vaakuna, jonka valtuusto hyväksyi v. 1968, ja vuoden 1974 alusta kunta oli jo historiaa.
Tämä näin offtopicina, enhän minä vaakunoita tunne.
Kirjan selitys Pyhämaan vaakunasta:
Pyhämaa T. ja P.l.(12.3.1969, G. von Numers): Punaisessa kentässä kultaristi, jossa sininen mansikanlehti.
Tunnukset kuvaavat uhrikirkkoa ja paikkakunnan mansikkaviljelyksiä. - Den gamla träkyrkan på ön Pyhämaa ("den heliga ön") har ända in i nutiden varit en namnkunnig offerkyrka, särskilt för sjöfarare. Smultronbladet symboliserar jordgubbsodling.
Hallaista seutua lienee, kun mansikanlehti on sininen.
kav
Onkohan Pielisjärvi yks, oisko tuo duo uittohakaväkä?
Nuo kolme kynttilää ovat lakkautettujen koulujen muistovaakuna.
Pielisjärven vaakunaselitys: Kultaisessa kentässä musta palokärki, jonka päälaki ja kynnet punaiset, kentän oikea pieli musta.
Pieli johtuu nimestä, palokärki kuvaa erämaaluontoa - Häroldsbilden (post=fi. pieli) gör vapnet talande, med anspeling på ortnamnet. Spillkråkan symboliserar ödemarksnatur.
(Då Timo Soini har slutat prata svenska, måste jag nu göra det.)
Ljusvapnet: De brinnande ljusen syftar på tiden, innan "far köpte lampan", motivet för en känd novell av författaren Juhani Aho, vars far var kyrkoherde i Idensalmi sockens församling.
1) Eräjärvi. Kyseiset vekottimet tunnetaan nimellä "launi" ja ne ovat puisia ongenkoukkuja.
2) Iisalmen maalaiskunta.
3) Kuopion maalaiskunta. Savon vaakunasta tutut vastakaarijousethan ne siinä.
4) Muuruvesi.
5) Pusula.
6) Riistavesi.
7) Säyneinen
8) Tiukka. Puhuva vaakuna, sillä kyseinen kuvio on heraldinen punos.
9) Varpaisjärvi. Tämäkin puhuva vaakuna - kuusenvarpuja.
10) Vehmersalmi.
Aikanaan Tiukan maanvuokratoimikunta oli tiukkana, siellä päätettiin, että evakoille ei vuokrata maata.
Googlella kun hakee sanoilla "Tiukan kunta" tai "Tiukka kunta" tulee paljon linkkejä tiukkaan kuntauudistukseen. Tiukka, ruotsiksi Tjöck, liitettiin Kristiinankaupunkiin jo vuonna 1970.
Ei tässä hätää ole. DDR:n koululaitoksesta tentittiin kirja opettajakoulutuksessa maan lakkauttamisen jälkeen ja arkistojen parhaat palat vietiin Moskovaan.
Mitä noihin kuntiin tulee, niin lakkautettavissa kunnissa toki jatkaa sekä kunnanjohtaja että X:n kunnan ruotsinkielisten siirtokarjalaisten naisten työväenyhdistyksen marttakerho, tai joku yhtä tärkeä taho vielä vuosikymmeniä.
Lähetä kommentti