
Lehdessä on sivut numeroitu 1442:sta 1471:een, etu- ja takakannen ulkosivuja ei ole laskettu, paperi on pehmeää, painoväri sävyltään hiukan vihertävää.
Hakkapeliittaa julkaisee Suomen Suojeluskuntajärjestö, päätoimittajana Yrjö Ylänne. Artikkeleista mainittakoon Arvi Raivion "Kuinka Ranska hävisi yhden taistelun joka päivä", jossa ei kuitenkaan kerrota sotatapahtumista, vaan "väestökysymyksestä maanpuolustuksen kannalta". Ranskan kahden lapsen väestöpolitiikasta, jota marsalkka Petain pitää osaltaan syynä luhistumiseen sodassa. Ranskalainen tutkija Bertillon sanoo liian pienestä lapsiluvusta: "C'est la mort par chloroforme" - nukutuskuolema. Artikkelin mukaan toinen huolestuttava maa tässä suhteessa on Ruotsi.
Lehdessä on kuvareportaasi otsikoituna: "Ryssien kenttäsairaala - kurjuuden pesä". Kuvissa on rakennus ulkoapäin, sotilaspukuinen naislääkäri ja sänkyjen puutteessa lattialla viruvia ryysyisiä potilaita. Lisäksi on artikkeli neuvostovaltiaiden tulosta Baltiaan, Viroa ei mainita; saksalainen kirjoittaja kuvailee kehitystä Latviassa ja Liettuassa. Kuvia prof. Kirchensteinista, Neuvosto-Latvian presidentistä, Baltian GPU:n päällikkö Novikista, mielenosoituksesta ja vaaleista, joita kirjoittaja pitää suoranaisena ilveilynä. Kuvatekstin mukaan "oli siis äänestettävä määrättyjä polsujen luottamushenkilöitä".
Lehti muistaa kuvakirjeellään Canterburyn arkkipiispaa. Kesällä 1919 haaksirikkoitui brittiläinen sotalaiva H.M.S. Verulan Seivästön lähellä ajaessaan omaan miinaansa. Seivästön majakan läheisyydestä lahjoitti Suomen valtio maata hukkuneiden merimiesten hautapaikaksi. Sinne pystytettiin muistomerkki, joka kuitenkin myöhemmässä vaiheessa jäi sodan jalkoihin ja vihollisen särkemäksi. "Kun Englannin kirkoissa näinä aikoina rukoillaan menestystä Neuvostoliiton aseille ja kun anglikaanisen kirkon päämies itse on ottanut nämä kristinuskon veriviholliset korkeaan suojelukseensa, vallitsee mieltä masentava hämmästys kaikkialla siellä, missä kirkkojen ristit vielä kohoavat taivasta kohti."
Lehdessä kerrotaan vielä mm. Petroskoin tilanteesta. Äänislinna kulkee kohti uutta, valoisaa tulevaisuutta. "Verenpunaiset muistot Pedtrozavodskin - Petroskoin hirmukaudesta jäävät vain historian lehdille."
Ilmoituksia, sarjakuva Rymy-Eetu ja pieniä tehtäviä ja vitsejä löytyy lehdestä myös. Yhdessä vitsissä venäläiseltä vangilta kysytään viimeistä toivetta ennen teloitusta. Tämä haluaa liittyä kommunistipuoleeseen, jota vartija ihmettelemään.
- No sittenpähän on yksi kommunisti vähemmän, vanki toteaa.