Jatsi ja musiikki

Jatsinsoittaja C. Parker (1920-1955) oli taitava muusikko, joka kovan työn aiheuttaman tekniikan sekä yrityksen ja erehdyksen kautta loi uuden tavan ilmaista jazzmusiikkia. Miehen päässä soivat oudot sävelet, jotka sitten 9, 11 ja 13-sointurakenteiden ja runsaan kromatiikan käytön myötä tulvivat torvesta ilmoille. Taitoa se vaatii, vaikka voidaankin ajatella mitä kaikkia säveliä esimerkiksi Eb13+11-sointu sisältää, tai mitä se ei sisällä.

Paitsi musiikkia, Birdin elämään kytketään heroiini ja viina. Tässä suhteessa jatsi ja musiikki eroavat toisistaan. Ryyppäsi se Sibeliuskin, Musorgskista puhumattakaan, vaikka siitä ei niin auliisti kerrota Ateenalaisten laulun, Finlandian tai Jääkärien marssin yhteydessä, kuin puhuttaessa Yardbird Suitesta tai Ornithologysta. Tukholman-konsertistakin muistetaan lähinnä kööpenhaminalaisen apteekin tyhjentäminen. Tuntuu olevan käsitys, että soittelu on helppoa, ja jatsiosastolla vaikeudet voitettiin kemiallisesti. Parker kävi perusteelliset musiikkiopinnot, riippuvuus huumeisiin sai alkunsa liikenneonnettomuudesta, jonka seurauksia hoidettiin morfiinilla. Heroiini oli aikanaan kiven alla, ja sen puutetta torjuttiin viskillä.

Paronittaren sohvalla Dorseyn veljeksiä televisiosta seuratessa tuli sitten noutaja. Epävirallinen tieto kertoo Parkerin kuolleen nauruun maailman parhaaksi jazzyhtyeeksi ohjelmassa mainittua orkesteria katsoessaan. Tasapuolisuuden nimissä mainittakoon, että Tommy Dorsey kuoli rankan aterian ja unilääkkeiden yhdistelmään.