Aikakauslehtiratsaus XXII

Tänään tutustutaan Uutisaittaan vuoden 1959 heinäkuulta. Lehden koko on 245x330 mm, joten koko kansi ei mahtunut skanneriin. Oikeassa yläkulmassa olevat otsikot kuuluvat kokonaisuude(llisuude)ssaan: "BB:n häät", "Sexiä äänessä", "Kävimme nuorisokahvilassa", "Sain elämäni lahjaksi takaisin", "Lola Montezilla oli helpompaa" ja "Omin käsin helleasuja". Sivun alareunassa lukee: "Numero 7 (mollukka) Heinäkuu (mollukka) 1959".

Mediatiedot ilmoittavat päätoimittajan olevan Soma Hallakorpi, taloudenhoitajan Raino Walli, ilmoitukset hoitaa Eino Räisänen, konttori ja toimitus sijaitsee Helsingissä Bulevardi 12:ssa, puh 11981, ja irtonumeron hinta on 100:-. Kerrottakoon niille, jotka eivät muista vuotta 2002 pitemmälle taaksepäin, että rahayksikkö oli tuolloin markka, ja niille jotka eivät muista vuotta 1963 pitemmälle, että lehden ilmestymisaikana oli vielä käytössä vanha markka, oikein isomummon markka, josta mainittuna vuonna 1963 napsaistiin kaksi nollaa pois ja otettiin uudelleen pennit käyttöön. Näin ollen suoraan ilman indeksilaskuja tämänhetkiseksi valuutaksi muutettuna lehti maksoi n. 16 senttiä.

Ilmoitusten hoitajalla ei tainnut mennä oikein hyvin, koska lehdessä on vain yksi ilmoitus, takasivun kokoinen toki ja värillinen. Se mainostaa ranskalaista elokuvaa "Le desert de Pigalle", joka on suomennettu iskevästi nimellä "Ilotyttöjen katu". "Rikokset, sutenöörit, rakkaudenkauppiaat - Pariisin 'synnin katu' ja sen kuumeinen elämä rohkean paljastavana elokuvana". Pääosissa Annie Girardot ja Pierre Trabaud.

Etukannen sisäsivulla on "Tapahtui Hollywoodissa"-niminen palsta, josta saamme lukea mm. että Elvis Presley on viety sotaharjoituksiin, Ricky Nelson ottaa tunteja härkätaistelussa, Anthony Steel on pidätetty epäiltynä rattijuoppoudesta, mutta päässyt takuita vastaan vapaaksi, Elisabeth Taylor on lukenut jumaluusoppia ja läpäisi hebrean kielen tentin, Mickey Hargitay on kaivanut omin käsin sydämenmuotoisen uima-altaan Jayne Mansfieldille. Rock Hudsonin epäillään ihastuneen Tyrone Powerin leskeen, Cary Grantia yritetään ylipuhua suostumaan hääyöhön Brigitte Bardotin kanssa (elokuvassa) ja John Wayne ei tiennyt poikansa naimisiinmenosta vasta kuin kahta päivää ennen vihkimistä. Debbie Reynolds arveli itsellään olevan vatsahaava, mutta kivut johtuivat epäkunnossa olevista hermoista.

Uutisaitan erikoisartikkeli on otsikoitu: "Jättäkää meidät rauhaan!" Näin sanovat Brigitte Bardot ja Jacques Charrier, jotka olivat suunnitelleet rauhallisia häitä, mutta tilaisuudesta tuli "täydellinen mellakka, jossa vihaiset vieraat, omaiset ja valokuvaajat tappelivat täyttä päätä". Samalla sivulla on täytetyn poron resepti. Bardotin hääjutussa ei kerrota, mitä siellä mellakan keskellä suuhunsa sai, tuskin täytettyä poroa kuitenkaan. Tässä kuitenkin ohje syysillaksi:

"Kokonainen poro puhdistetaan, pää poistetaan ja pannaan höysteliemeen, jossa on viinietikkaa, valkosipulia, sitruunaa ja suolaa. Sen jälkeen valmistetaan seuraava täyte: (annos on n. 60 kg:n poroa varten)

30 munaa
4 kg sipulia
2 kg voita
20 ranskanleivästä valm. korppujauhoja
Mausteita: salviaa, ajuruohoa, meiramia, rosmarinia, persiljaa, mustapippuria, suolaa.

Ainekset sekoitetaan ja poro täytetään sekä ommellaan kiinni. Nahan ja lihan väliin pistellään silavaviipaleita. Paistetaan hiljaisella nuotiotulella vartaassa 10 tuntia. Paistia käännellään säännöllisin väliajoin. Kun paisti on valmis, kaadetaan täytteeseen muutama pullollinen punaviiniä."

Pää poistetaan ja pannaan höysteliemeen? Mitähän sille sitten tapahtuu?

Lehti on käynyt tutustumassa nuorisokahviloihin:

""Kuin toinen koti" ovat nuorisokahvilat hel­sinkiläisille 15-21-vuotiaille nuorille. Sinne ajetaan komeasti pärinöillä, raitsikalla tai tul­laan "apostolin kyydillä", siellä pelataan coro­naa ja "pingistä", tanssitaan silloin tällöin, järjestetään omaksi ja muiden hauskuudeksi ohjelmaa, tupakoidaan kiltisti ainoastaan tu­pakkahuoneessa ja ollaan nuoria ja vapaita. Liiankin vapaita, sanoisi joku vanha täti, kun näkisi poikien nojailevan veltosti pöytiin tai tyttöjen kyyhöttävän jossain nurkassa poika­joukon ympäröiminä. Ei se kuitenkaan ole velttoutta eikä välinpitämättömyyttä, se on vain ulkonainen tapa, jolla nuoriso ilmaisee hyväksyvänsä omat kahvilansa, koska niissä saa olla vapaammin kuin kotona -- tekemättä kuitenkaan mitään pahaa tai antamatta huo­noa esimerkkiä nuoremmille. Kahviloissa ei mene rahaa, siellä on mukava isäntä, jolle voi kertoa huolensa ja esittää ideansa, on omia pieniä luottamustehtäviä ja tilaisuus tuo­da ei-kahvilalaisiakin mukanaan ja osoittaa heille, miten hauskaa "meillä kerholaisilla" on. Jäseniä onkin kertynyt niin paljon, että suurimman ryntäyksen aikana pääsivät pa­rilliset numerot yhtenä ja parittomat (jäsen­kortin numerot) toisena iltana. Nytkin, jos on tiedossa hauskaa ohjelmaa, näkee varsin­kin Siltasaarenkadulla Haka-kerhon edessä melkoiset jonot.
Hauskasta ohjelmasta lähti er8änä iltana huolehtimaan Uutisaittakin ja niin tuli sekä Haka-kerhon että Lauttasaaren nuorisokahvi­lan levykokoelmaan parin äänilevyn mukava lisäys - Nina &:' Frederikiä on tähän men­nessä soitettu varmasti sen sata kertaa. Haka­kerhon salintäyteiselle nuorisojoukolle pidet­tiin "kova" kilpailu tietäväisyyden merkeissä - kova sikäli, että halu oli jokaisella kova päästä kymmenen Nina &: Frederik-levyn omistajaksi ja Uutisaitat, joita jaettiin kil­pailussa kunnostautuneille, menivät kuin kuumille kiville - viimeiset saatiinkin ottaa ryöstön merkeissä - luvalla tietysti!
Lauttasaaressa käännytti tuomaristo muutamat poislähtevät nuoret ovelta takaisin onneaan koettamaan ja hyvinhän siellä suurimmalle osalle kävi - joukkoa kun oli levyjen määrään verraten kovin vähän. Kerho hengittelikin silloin viimeisiä päiviään, edessä kesä ja kaikilla suuntana lähtö kesälaitumille Tai ellei nyt ihan kesälaitumille, niin tarjoaahan suurkaupunkikin kesäisin niin paljon mahdollisuuksia huvituksiin ulkoilun merkeissä, ettei kerhohuone varmasti vetäisikään puoleensa. Syksyisin ja. talvisin se sen on sijaan paikka vailla vertaa - saahan siellä pelata shakkiakin rauhassa ja opettaa vaikka tytölleenkin sitä kenenkään naureskelematta.
Tuntuu oudolta, että kaupungin elimissä käytiin aikoinaan kovaa taistelua siitä, voiko nuorisokahviloita yleensä ollenkaan perustaa ties mitä kaikkea pahaa tapahtuu. Eräät purnaavat vieläkin, vaikka nuorisoon osoittanut ja itse vakuuttaa, että tämä on ollut. eräs "kaupungin isien" oikeampaan osuneista, päätöksistä. Tämä sanottakoon heidän puolestaan." Artikkelin on kirjoittanut LOPPA, kuvat Ritva Neuvonen, Finlandia Kuva.

Edellä oleva on oikeastaan ainoa suomalaista menoa ja meininkiä edustava juttu, ellei oteta huomioon Armas J. Pullan "Kun elokuva oli vielä lapsenkengissä"-artikkelia, omin käsin tehtyjä helleasuja sekä takakannen sisäsivun suosikkisäveliä, joista vuorossa on Laila Kinnusen levyttämä Sidney Bechetin Pieni kukkanen (Petit fleur) johon sanat on tehnyt Saukki. Lehti kehaiseekin, että muissa maissa lauluun ei ole osattu tehdä sanoja, joten me suomalaiset olemme edelläkävijöitä iskelmämusiikin alalla.

Samalla sivulla on listattu Ruotsin, Ranskan, Saksan, Englannin ja USA:n viisi suosituinta iskelmää. Ruotsissa Petit fleur on ykkösenä.

Lehden muu sisältö koostuu elokuvasta tehtynä valokuvakertomuksesta, jatkothrilleristä, romanttisista jutuista ja tähtijuoruista.

Gina, Sandra, Bobby & Rock

Otsikossa mainitut henkilöt esiintyvät syyskuu-aiheisessa elokuvassa vuodelta 1961. Siis tuo Rock ei liity rolliin vaan Hudsoniin (valk. takk. oik.). Kerran muuten tuli melkein väittely yhdestä yhteen julkaisuun tulevasta kuvasta, oliko joku henkilö jostakin toisesta henkilöstä oikealla vai vasemmalla. Ihan kuten tästäkin voisi kysyä, onko valkotakkinen Rock Ginan oikealla vai vasemmalla puolella. Ginasta tietenkin Rock on vasemmalla, vaikka meistä katsojista hän on oikealla. Yhdessä TV-ohjelmassa esitettiin yleisön kysymys, miksi peili ei käännä katsojan kuvaa ylösalaisin, vaikka muuttaakin oikean vasemmaksi ja vasemman oikeaksi, kuten politiikassakin joskus. Juontaja sanoi, että ei se muuta, me ollaan vain siihen totuttu ja luullaan niin.


Elokuvan musiikkibiisi, Saavu syyskuu på finska, sisältää mainiota 1960-luvun sähkökitaralankamusiikkia ilman särkijöitä ja muita kommervenkkejä. Reipasta menoa syksyn ilottamiseksi.

Päivitystä: Mr Copy Right on näemmä poistanut tämän Tuubista.

Kaksoiskotka

Haminan rauha solmittiin päivälleen 200 vuotta sitten. Seurauksena kaksoiskotka sai siipeensä uuden vaakunan.

Me KAARLE Jumalan armosta Ruotsin, goottien ja vendien kuningas jne. jne. jne. Norjan Perillinen, Schlewig Hollsteinin, Stormarnin ja Ditmarsenin Herttua, Oldenburgin ja Delmenhorstin Kreivi y.m.. y.m. Teemme tiettäväksi: Että kun Me ja Korkea-arvoisin ja Korkeasti syntynyt Ruhtinas ja Herra, Herra ALEKSANTERI I, rakas veljemme ja sukulaisemme, koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias CKasanin Tsaari, Astrakanin Tsaari, Siperian Tsaari, Taurian Kersoneson Tsaari, Pleskovin Herra ja Smolenskon, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen Suuriruhtinas, Vironmaan, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallin, Samogitian, Karjalan, Tverin, Jugorian, Perman, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden Herttua; Ala-Novgorodin, Tsernigorian, Riäsanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Bielo-Osorian, Udorian, Obdorian, Kondinian, Vitepskin ja Mstislavin Herra ja Suuriruhtinas ja koko Pohjoisen Puolen Hallitsija; Iverian, Kartalinian, Georgian ja Kabardian Herra; Tserkassian ja Vuoriruhtinasten ynnä useimpain Perintöruhtinas ja Päähallitsija; Norjan Perillinen, Slesvigin, Holsteinin, Stormarnin, Ditmarsin, Oldenburgin ja Delmenhorstin Herttua, y.m., y.m. Olemme Me, molemminpuolisen rauhantahdon elähdyttäminä päättäneet, että lujan, varman ja pysyvän rauhan kautta emme ainoastaan lopeta toivotulla tavalla sitä sotaa, joka on syntynyt toisaalta Meidän, valtakuntamme ja alamaistemme ja toisaalta Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisarin, Hänen valtakuntansa ja alamaistensa välille, vaan myös luomme perustan onnelliselle rauhalle, naapurisovulle ja luottamukselle Meidän, Meidän valtioittemme ja alamaistemme kesken ja tämän tarkoituksen saavuttaaksemme olemme puolin ja toisin nimittäneet lähettiläät, jotka olemme oikeuttaneet molemmin puolisilla valtakirjoillamme sopimaan, neuvottelemaan, vahvistamaan ja päättämään varmasta ja pysyvästä rauhasta, nimittäin Me puoleltamme Meille rakkaat luottamusmiehemme, yhden Valtakunnan Herroista, jalkaväen kenraalin, Ritarikuntiemme ritarin ja komentajan, Miekka-Ritarikuntamme suurristin ritarin, keisarillisen Pyhän Andreaksen, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Annan ritarikuntien ensimmäisen luokan ritarin, korkeasyntyisen vapaaherra herra CURT LUDVIG BOGISLAUS CHRISTOPHER VON STEDINGKin, sekä kenraalimajurin ja Miekka-Ritarikuntamme komentajan, jalon ja korkeasyntyisen ANDERS FREDRIC SKJÖLDEBRANDin, ja Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisari puoleltaan todellisen salaneuvoksen, valtioneuvoston jäsenen, ulkoasiain- ja kauppaministerin, senaattorin, todellisen kamariherran, Pyhän Andreaksen ja Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikuntien, Pyhän Vladimirin suurristin ja Pyhän Annan ritarikunnan ensimmäisen luokan sekä Ranskan Kunnialegioonan ritarin, Preussin Mustan ja Punaisen Kotkan ja Hollannin Union-ritarikuntien ritarin, korkeasyntyisen kreivin NICOLAS ROMANZOFFin, ja Hänen todellisen kamariherransa, Pyhän Vladimirin ritarikunnan toisen luokan suurristin ja Pyhän Annan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarin, Riddaren med Stora Korset af S:t Wladimirs Ordens Andra och S:t Annæ Ordens Första Class, DAVID ALOPEUksen; Ja ovat sanotut täysivaltaiset lähettilään sopineet kokoontumisesta Haminan kaupunkiin ja ovat, sitten kun ovat vaihtaneet valtakirjojaan ja todenneet ne käyvän tavan mukaan laadituiksi, asianmukaisiksi ja päteviksi, seitsemäntenätoista kulunutta syyskuuta sopineet, vahvistaneet, allekirjoittaneet ja sineteillään vahvistaneet Rauhansopimuksen toisaalta Meidän ja Ruotsin valtakunnan ja toisaalta Hänen Majesteettinsa Venäjän keisarin välillä, mikä sana sanalta kuuluu seuraavasti:

Tämä "molemminpuolisen rauhantahdon elähdyttämä" teksti kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Sopimuksen 1. artikla:

Tästedes tulee rauha, ystävyys ja yhteisymmärrys vallitsemaan Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuninkaan ja Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisarin välillä. Korkeat Sopimuspuolet pyrkivät suurinta huomaavaisuutta käyttäen säilyttämään täydellisen sovun, niin keskenään kuin valtioittensa ja alamaistensa kesken ja huolellisesti välttämään kaikkea, mikä tästedes voisi häiritä heidän välilleen onnellisesti palautunutta liittosuhdetta.

Hyvin on pitänyt, mitä sopuun tulee. Eivät ole sopimuspuolet toistensa kimppuun käyneet.

Tomaattimittaamot

Palaamme vielä Andy Warholin taiteeseen tomaattisoppapurkin myötä. Se saa johdatella herkullisine sisältöineen kielivoimisteluun palindromien muodossa.
Vuoden alkajaisiksi kirjoitin symmetrisistä ja palindromivuosiluvuista. Sanalliset palit ovat hauskempia. Omia keksintöjäni ovat "No, hain Eskokseni Ahon" ja "Ajatte ponillani itse Eestiin, Allin opettaja". Tuo otsikon sana voi olla jo keksitty, vaikka senkin itse rakensin katsellessani ketsuppipurkkia.

Seuraavalla voitte ärsyttää kuulijoita/lukijoita:

- Eräs nebraskalainen farmari ajoi autollaan pimeänä syysyönä preerialla joutuen äkkiarvaamatta todistamaan ufon laskeutumista. Avaruusalus pysähtyi farmarin auton eteen, ja sieltä astui ulos humanoidi, joka huusi kovaäänisesti:" Itse sinä äavok! Isu uhakoj idionam, uhsolui utsa ätleis. Ajneete notuani ramra-fiythä sypsulas suurava. Ats imutueksal nofu-naamat sidot. Attama avraikkä neutu ojalla ire erpä nöysyysänä emipna allotuai ojairam rafne. Nialaksar bensäre!

Doppeladler

Eiliseen Iston päivään ja aiheeseen liittyen musiikkia: Josef Frantz Wagnerin marssi "Kaksoiskotkan alla". Tosin tämä kaksoiskotka on eri tipu kuin maalauksessa lakikirjaa nyhtävä. Itävallasta tässä on kyse. Sinäputkessa on useitakin versioita tästä marssista, mutta mielestäni tässä on hyvä sovitus, varsinkin B-osan piccolo-obligaatot ja lopun täyteläisyys.

Lisäksi voimme katsella Dresdenin maisemia.

Muutama vuosi sitten Saksassa osallistuin kaksoiskotkan ampumiskilpailuun. Keskelle puistoa oli pystytetty pitkän salon nenään puinen (?) irto-osista koottu kaksoiskotka. Tarkoituksena oli ampua se alas osa kerrallaan. Ampuminen tapahtui pienoiskiväärillä! Pyssy oli tosin kiinnitetty telineeseen niin, että se osoitti vain kotkaan päin, eikä huononäköisinkään voinut tähtäillä väkipaljoutta puistossa. Lisäksi oli tarjolla paikallisen Freiwillige Feuerwehrin Erbsensuppea soppatykistä.

Ammoisina lapsuusvuosinani leikkasin jostakin lastenlehdestä samanaiheisen noppapelin. Palaset liimattiin pahville ja koottiin sitten kotkan muotoon. Erillisinä olivat kruunut, päät, kaulat, kauloja yhdistävä väliosa, keskuskilpi, siipipankot, siipisulat, jalat, pyrstösulat. Jokainen osa oli numeroitu arpakuution silmillä, ja tietyllä heitolla sai aina poistaa osan kotkasta. Sääntöjä en ihan tarkkaan yli viidenkymmenen vuoden takaa muista.