Hyvää uutta vuotta! Suomi täyttää tänä vuonna 100, mutta minä vain 69. Mutta eipä syytä huoleen, ehei. Musiikin parissa tänä vuonna tullaan hommailemaan, ja siihen aiheeseen liittyen julkaisen vuoden aluksi musiikillisen kilpatehtävän.
Olen soittanut tutun ajankohtaisen laulun takaperin, ja tehtävänä on ratkaista, mikä se on etuperin. Ohjelmalla, jolla sävelteoksen olen äänittänyt, pystyisi laulun kääntämään nurinpäin, mutta se kuulostaa vähän kummalliselta. Kummalliselta kuulostaa myös tuo nuoteista takaperin soittamani käännettynä ohjelmalla oikeinpäin. Vaikka nuotit ovat oikeanpituiset ja oikeissa paikoissa, luulen, ettei kukaan kuitenkaan laulaisi sillä tavalla. Äänitettä on taiteellisuuden tavoittamiseksi vähän moduloitu ja lisätty loppuun kaikua ja feidausta.
Musiikki on puheenkaltaista ilmaisua, jossa on painotukset, välimerkit ja hengitykset omilla kohdillaan. No, siinä päivän teoriatuokio, kuva soiton taustalla esittää toimintaa, jota laulussa tehdään - tosin ei hiilareilla vaan protskulla.
En ole pitkään aikaan pystynyt kommentoimaan omia ja muiden tekstejä muuta kuin Lumia-puhelimella, jossa on pienet kirjaimet ja hankala korjauskäytäntö, mutta uuden vuoden kunniaksi yritän ottaa selvää, mikä estää kommentit tällä vehkeellä, jolla nyt kirjoitan. Nuo Googletilit jotenkin liittyvät siihen. Pystyn kirjoittamaan kommentin, mutta lähetettäessä se häipyy johonkin Trumpin ja Putinin Nevadaan.
3 kommenttia:
Olipa helppo! :) Mielenkiintoista miten tuo muisti toimii lyhyinä sykäyksinä ja vielä päällekkäin. Vähän sama ihme kun havahtuu kellon lyömiseen kesken kaiken, ja osaa kumminkin sanoa paljonko se löi. Uutta vuotta!
Kovasti hiljaista on blogirintamallasi.
Lienevätkö Trumpit ja Putinit olleet asialla, vai Las Vegas ?
Talviunilla karhun lailla, mutta eiköhän sitä kohta taas julkaista tolokuttomia muistoja...
Lähetä kommentti