Tuppi eli huotra, siis teen kera, on puisen miekan vasemmalla puolella kuvassa. Tuppeen voidaan paitsi pistää miekka ylipapin korvan poiston jälkeen, myös sahata tai nylkeä. Nahkurin orsilla tapailevat tuppeennyljetyt, sahalle töihin päässyt Sisko taas sahaa koivua niin, että reunoille jää kaarna ja tuohi.
Päivän taidekuvana syystyrskyjen kunniaksi Renoirin Aukustin maalaus "Vogue" eli aalto. Tämä ihan siitäkin syystä, että poimin maalauksen mukaan tehdyn taustan tuolta vasemmasta yläkulmasta löytyvästä osoitteesta. Q-veden sinisyyttä arveli Äijä edellisessä kommentissaan tässä olevan, ja kyllähän se pilvettömällä säällä siltä näyttää. Tosin tämmöistäkin myräkkää löytyy silloin ja tällöin. Kuvan saa isommaksi näpsäyksellä.
Äijä oli yllytyksen tuloksena vaihtanut sivupohjaa, ja esimerkin innoittamana kävin katsomassa Itkupillin teoksia. Sininen väri rulettaa edelleen, saas nähdä, miten hyvä tämä on latautumaan, edellinen ainakin oli hitaamman oloinen varsinkin mokkulavetoisena.
Edd Byrnes näytteli erään filmin pilottijaksossa jatkuvasti hiuksiaan kampaavaa sarjamurhaajaa ja tuli tuottajien mielestä niin suosituksi, että katsojia kehoitettiin olla muistamatta, että hänet teloitettiin jaksossa. T'ähän kampaamiseen liittyy seuraava hitti, jonka Byrnes esittää Connie Stevensin kanssa.
Aika monta biisiä on kasattu betoninsekoittaja-sointukululle (I-VI-IV/II7-V7), ja tässä niistä yksi. Nuoret ovat katsomossa ihan riehaannuksissaan suosikeistaan.
1. Englannin listalla ykkösenä vuoden 1959 heinäkuussa on Buddy Holly kappaleellaan It Doesn't Matter Anymore. Anglosaksiseen tyyliin kappaleitten nimissä esiintyvät sanat niin nuoteissa kuin levykansissakin kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Kappaleen on säveltänyt Paul Anka Buddylle, joka vain runsaan vuoden ehti nauttia menestyksestään ennen kuolemaansa lento-onnettomuudessa.
2. Toista sijaa Brittein saaristossa piti hallussaan niinikään amerikkalainen laulaja.
Kuten Buddy Holly, Ricky Nelsonkin kuoli lento-onnettomuudessa. Onnettomuuden syyksi ounasteltiin ensi huhuissa huumeidenkäyttöä, mutta syyksi paljastui matkustamon lämmittimestä johtunut vika.
Brittirokkari ja Kim Wilden isukki on Marty, oikealta nimeltään Reginald Leonard Smith. Alla olevassa hän esiintyy 50-vuotistaiteilijajuhlassaan.
5. Viidenneksi paras oli pianotaistelija Russ Conway, jonka Kissanpolkan muunnos nimellä Lesson One soi päntiönään Suomenkin radiossa. Tulipa nuotitkin tuosta hankittua ja vaatimattomuuttani en ryhdy kehumaan, miten kohtalaisen hyvin sen osasin soittaakin. Monille kissanpolkkaa hapuileville tuli näytettyä, kuinka se ihan oikeasti menee. Erehdyin sitten kerran esiintymään oppikoulun konvareissa ja pääsin [jouduin] sitten harmoonin ääreen aamuhartauksia säestämään. (Hakasuluissa kirjoitettu sana lausutaan möreällä äänellä, vrt. J. Ruonansuu.)
Mutta hei, Russ Conway ei nyt soitakaan tällä listalla Lesson Onea vaan kappaleen nimeltä Side Saddle, joka siis oli viides vuonna 1959. Lesson One tuli vasta kolme vuotta myöhemmin.
Säveltäjä on saanut ilmiselvästi vaikutteita Matti Jurvan Väliaikaisesta.
