Uskon tuoli |
...jatkoa...
Kata asettaa pullon kunnanjohtaja Kylmäsen pöydälle. Usko Kylmänen lojuu johtajatyyppisessä tuolissaan ja katsoo johonkin mustien aukkojen ja niitä ympäröivien galaksien välimaastoon.
- Mitä mieltä sinä, Katariina Varpunen, olet maailman mielettömyydestä?
Katariina on tottunut käymään syvällisiä keskusteluja kunnanjohtajan huoneessa. Lehtihenkilön mielestä on hyvä jutella joskus muustakin kuin kaavoituksesta, terveydenhoidosta, liikuntaseurojen avustuksista, uusista teollisuushankkeista ja muista arkipäiväisyyksistä. Tällä kertaa kuitenkaan ei syleillä maailmankaikkeuksia: - Kato Usko, mitä toin sulle, siitä saadaan kova valtti kunnalle luonnon saastuttamista vastaan.
Kylmänen ottaa pullon ja kallistelee sitä, katsoo kattolampun valoa vasten. - Onko siinä puolukoita?
Samaan aikaan Veikko Antero Jempsonius, sellutehtaan osastopäällikkö, istuu työhuoneensa tuolissa ja katselee samaan kohteeseen kuin kunnanjohtaja Kylmänen. Häntä mietityttävät alueellisen ympäristötoimen valitukset saasteista. Tehtaan muutamat viimeaikaiset päästöt eivät ole olleet sallittujen rajojen puitteissa. Veikon tehtävänä oli selvittää, korjata ja antaa selitys tapahtuneesta. Asiallinen vastaus saatiin aikaiseksi, mutta tuntuu siltä, että jotkut haluavat vieläkin tonkia menneestä lisää negatiivisia paljastuksia, jopa happosateista tunnutaan jossakin puhuttavan.
Veikko osallistui viikonloppuna luokkakokoukseen, ja jatkoilla ravintolassa tuli otettua vähän liikaa. Anan ja Ramin kanssa hortoiltiin kylän läpi, ja poikettiin jossain pihassakin. Pojat siellä mekastivat jotakin, mutta Veikko sai rakkonsa tyhjennetyksi jonkun ruusupensaan juurelle. Kotiin sentään oli hyvä päästä, vaikka vastaanotto ei lämminhenkinen ollutkaan.
Ovelle koputetaan, liikennevalotkin siinä on, mutta jotkut eivät niitä osaa tai halua käyttää. Veikko ynähtää, ja sisään astuu Andrew Hornblower, joka ennen ulkomaille muuttoaan käytti nimeä Antti Torvelainen.
- Helou felou, Ana sanoo, joko olet selviy-tymässä, vai vieläkö oot tymässä?
- Hyvä meininki, hyvä meininki, miten itelläs?
- Olenpa tästä kohtapuoleen hyppäämässä ilmalaivaan ja liihotan kotimökille, where the deers and the antilopes go. Tulin sua vilkaseen, kun vähän taisit viimeks jäädä porukasta jälkeen. Sait meidät kiinni kuitenkin siellä Sepen pihalla, missä kävit kusemassa sen sademittariin.
- Elä helevetti, Veke nauraa, on siinä kamreerilla ihmettelemistä.
- Mut nyt hei, hyvät jatkot, jos ei oma riitä, meikämandelbaum häipyy nyt muille maille vierahille.
...jatkuu...