Joulukuun taidekalenteri 31.

Johannes Kastaja Salama, eli Giovanni Battista Lampi (s. 31.12.1751), saapi päättää joulukuun ja tämän vuoden taidehistoriakatsauksen tähän synkähköndramaattiseen maisemakuvaan. Lampi oli itävaltalais-italialainen muotokuva- ja maisemamaalari, joka työskenteli 1790-luvulla Venäjällä maalaten muotokuvia keisarillisena taiteilijana.

Suomalaisen sukunimikaiman, taiteilija Vilho Lammen, tuotantoon ja elämään olen tutustunut Paavo Rintalan "Jumala on kauneus"-teoksen myötä. Taidehistoriallisen avainromaanin ystäville suosittelen lämpimästi.

Tässä vielä joulukuun taiteilijat ikäjärjestyksessä:

Masaccio	21.12.1401
Orazzio Samacchini	20.12.1542
Giovanni Battista Crespi	23.12.1573
Leonhard Kern	2.12.1588
Leonaert Bramer	24.12.1596
Gian Lorenzo Bernini	7.12.1598
Evaristo Baschenis	4.12.1617
Alessandro Rosi	28.12.1627
Noël Coypel	25.12.1628
Johan Adam Delsenbach	9.12.1687
Étienne Falconet	1.12.1716
Francois Hubert Drouais	14.12.1727
Tommaso Conca	22.12.1734
Francois-André Vincent	30.12.1746
Giovanni Battista Lampi	31.12.1751
Gilbert Stuart	3.12.1755
Juan Lovera	26.12.1776
Fitz Henry Lane	19.12.1802
Franz von Lenbach	13.12.1836
Frédéric Bazille	6.12.1841
Henri Gervex	10.12.1852
Paul César Helleu	17.12.1859
Vicente March	27.12.1859
Edvard Munch	12.12.1863
Wassily Kandinsky	16.12.1866
Paul Klee	18.12.1879
Witold Wojtciewicz	29.12.1879
Ville Vallgren Diego Rivera	15.12.1885 8.12.1886
David Garshen Bomberg	5.12.1890
Mark Tobey	11.12.1890

Joulukuun taidekalenteri 30.

Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä vuonna 1746 syntynyt François-André Vincent on maalannut tämän aurausoppituntia esittävän maalauksen. Ranskan kielen taitaminen voisi olla hyödyllistä, mutta koska ranskalaisetkaan eivät yleensä suostu opettelemaan tai ymmärtämään muita kieliä, kuten suomea, on parasta turvautua korvaamattomaan nettiapuriimme, Google-kääntäjään. Näin se tämänkin homma(ge)n selvittää:

"Auraus Oppitunti François-André Vincent (1798) vie klassinen teema maisemamaalauksen.

Bernard Boyer sanoo Boyer-Fontrède, vanhasta perheen Bordeaux varustamoille, on sponsori tämän työn. Toulouse varakas valmistaja Intian puuvillaa, se on tarkoitettu taulukon koristelu olohuoneessa hänen hotelli on rakennettu laiturin Lahna Toulousessa.

Innoittamana Emile Jean-Jacques Rousseau, hyveellinen ja maatalouden maalaus kannattaa myöhään kahdeksastoista-luvulla.

Sekä idealistinen ja realistinen, tämä oppitunti kyntää maalattu pääasiassa opetustarkoituksiin ja moralisoimme hengessä aikaa.Viljelijän on ajaton kun muut hahmot ovat oman aikansa.

Taiteilija näyttää täällä luova käyttö valon ja volyymit sekä järjestely herkkä harmonioita ja näkökulma vinosti.

Ensimmäinen kuraattori Taidemuseo Bordeaux'ssa Pierre Lacour, pitävät tätä taulukkoa 'mestariteos Vincent'."

Sähkö- vai räjähdysmoottori?

Wikipedia

Project Runeberg, eli Projekti Riimukivi on tallentanut suomalaisen tietosanakirjan viime vuosisadan alkupuolelta. Kun nyt taas talvi on yllättänyt autoilijat milloin pakkasella milloin pyryllä - erään iltapäivälehden palstalla tuntui jollakin kirjoittajalla olla suuri huoli pöllyävän lumen peittämästä peruutustutkasta, joka näin ollen vinkuu koko ajan - tai liukkaudella, on hyvä katsoa kirjan selostusta eri voimanlähteillä toimivista kulkimista: 

"[...]Paitsi räjähdysmoottoreja on a:ien käyttömoottoreina viime aikoina jossakin määrin alettu käyttää sähkömoottorejakin. Niiden vaatimat raskaat ja suurikokoiset akkumulaattorit sekä verraten lyhyt aika, jona ne kulloinkin voivat a:ia kuljettaa, kuitenkin ovat syynä siihen, että sähkö-a:t eivät pitemmillä matkoilla voi kilpailla keveiden ja mukavien bentsiini-a:ien kanssa, jotka voivat ottaa mukaansa polttoainetta verraten pitkäaikaista käyttöä varten ja joihin tarvittaessa polttoainetta helposti voidaan lisätä. Akkumulaattorien lataaminen sitävastoin on verraten monimutkainen tehtävä. Suurkaupungeissa, joissa yleensä on hyvät tiet ja lyhyet matkat ajettavat, sähkö-a:t sitävastoin voivat soveltua. Niiden edut ovat siinä, että ne ovat yksinkertaiset rakenteeltaan eivätkä yleensä vaadi niin paljon korjauksia kuin räjähdys-a:t, ovat helposti käyntiin pantavat sekä erittäin yksinkertaiset hoitaa. Bentsiini-a:n hoitaminen vaatii verraten suurta asiantuntemusta ajajaltaan, jotavastoin sähkö a:ia voi lyhyen opastuksen perästä hoitaa ken tahansa, joka muuten pystyy ajopeliä ohjaamaan. Vielä tulee ne edut, että käyntiinpantaessa moottoria ei tarvitse käsin pyörittää kuten on pakko bentsiinimoottoria käytettäessä, että se toimii tasaisesti ja äänettömästi ja että käyttökustannukset ovat jonkinverran pienemmät kuin bentsiini-a:n. Vielä voidaan käsissä olevalla sähkövirralla mukavasti saada valoa sekä valonheittäjään ja lyhtyihin että myöskin esim. sähkö-omnibussissa vaunujen sisävalaistukseen.

A:ien käyttö on viime vuosina suuresti lisääntynyt, etenkin Ameriikassa, missä ne ovat aivan yleiset kuljetusneuvot. Mutta ovatpa ne, huolimatta sodanjälkeisten hintojen suuresta noususta ja rahamme epäedullisesta kurssista, tulleet verraten yleisiksi meidänkin maassamme. Henkilö-a:eja käyttävät meillä jo suuressa laajuudessa sekä virastot että yksityiset henkilöt, ja kuorma-a:eja on melkein jokaisella suuremmalla liikkeellä. Pitkät ja lumiset talvet kuitenkin pohjoismaissa suuresti estävät niiden yleiseen käyttöön pääsemistä. ~ E. S-a."

Joulukuun kuvataidekalenteri 29.

Witold Wojtkiewicz (s. 29.12.1879) oli puolalainen taidemaalari ja kuvittaja, jonka teos kuvaa lasten seuraamia talvisia turnajaisia. Taiteilijan nimestä pääsee linkkaamalla taiteilijaa ja Puolan kulttuuria esittelevälle sivustolle. Luen parhaillaan Mirkka Lappalaisen 1600-lukua käsittelevää "Pohjolan leijona"-historiakirjaa. Puola ja varsinkin sen silloinen ja myös Ruotsin entinen kuningas Sigismund koetaan Ruotsissa ja Suomessa uhkana, ja hänen lähettämiään vakoilijoita ja agentteja pidätetään ja teloitetaan.

Samana joulukuun päivänä kuin Witold - tosin nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin - syntyi suomalainen kuvanveistäjä Walter Runeberg, joka isänsä muotokuvan lisäksi tunnetaan Aleksanteri Kakkosen patsaan tekijänä. Tuo Suomessa Tiernapoikia myöten kunnioitettu tsaari ei Puolassa välttämättä herätä yhtä lämpimiä tunteita.  

Kukonaskel

Valitsin itselleni joululahjaksi kaulaliinan. Luulin valitessani että liina on lähinnä Al Qaida-tyyppiä, mutta netistä luin, että kyseinen kuvio on skotlantilaisalkuperäinen. Hain kukonaskelta, koska olen kuullut, että Tapanina päivä on jo kukonaskelta pitempi. Tekstiilikuviointi näkyy englanniksi ja ruotsiksi olevan koiranhammas, mutta saksa ja italia ovat siipikarjan kannalla.

Päivässä vielä pimeyttä kuitenkin piisaa, vaikka kukko kuinka tepasteleisi. Kuvat on otettu 3:n ja 4:n välillä jpp.

Joulukuun taidekalenteri 28.

Alessandro Rosi (s. 28.12.1627) loi uskonnollisiin ja antiikin kertomuksiin perustuvia maalauksia. Kuva esittää Parisin/Pariksen/Pariin tuomiota, jossa tavan kansalainen Paris joutui tavallaan missikilpailuihin ratkaisemaan, ken on Hellaan kaunehin. Tämä tehtävä on tuttu minullekin, sillä sain kunnian toistakymmentä vuotta sitten olla mukana Savon Juhannusneitoa valitsemassa. Paris ojensi voittajalle omenan. En muista, mitä pääsponsori ja järjestäjä - eräs täällä päin vaikuttava maakuntalehti - voittajalle antoi, mutta raadin jäsenet saivat kassin, sateenvarjon ja pullon lakkapitoista juomaa, kaikki järjestäjän logolla varustettuina.

Alessandron maalausten monet henkilöhahmot näyttävät perin androgyynisiltä. Tässäkään tapauksessa en oikein osaa sanoa, onko etualan henkilö Paris esittelemässä kohta luovutettavaa palkintoa, vaiko kenties Afrodite ompun saatuaan, vai peräti Helena, jonka osuus päätökseen oli ratkaiseva.  

Joulukuun taidekalenteri 27.

Joulukuu ja vuosi lähenevät molemmat loppuaan, ja niin tekee myös Joulukuun taidekalenterin nimellä julkaistu katsaus vuoden viimeisen kuukauden aikana syntyneiden taiteilijoiden teoksiin. Mielenkiintoista näitä, ainakin itselleni, on ollut etsiä erikielisistä Wikipedioista määrätyn päivän tapahtumien kohdalta. Suomalaisessa ovat muut kuin kotimaiset taiteilijat perin huonosti edustettuina, eniten maalareita ja kuvanveistäjiä löytyy italialaisesta. Myös Espanja-Wiki tarjoaa runsaan valikoiman - varsinkin sikäläisiä, joista tänään on näytteillä Vicente Marchin (s. 27.12.1859) roomalaista näkymää esittävä maalaus.

Neljä on vielä tulossa, ensi vuonna keksitään jotakin muuta.

Asiallinen huomautus

TV1 Tapaninpäivänä 2014 klo 19.30 - 20.30.

Joulukuun taidekalenteri 26.

Tapaninpäivänä vuonna 1776 syntyi venezuelalainen taiteilija Juan Lovera. Hän maalasi muotokuvia ja ryhmäkuvia useista huomattavista henkilöistä, mm. Simon Bolivarista.

Tässä joulun tapahtumiin liittyvässä maalauksessa Madonnan oikeassa kädessä näyttäisi olevan kaksi ristiriipusta lapsen tulevaa tehtävää kuvaamassa.

Joulukuun taidekalenteri 25.

Noël Coypel (s. 25.12.1628), todennäköisesti syntymäpäivänsä mukaan etunimensä saanut, oli ranskalainen taiteilija, joka toimi mm. Ludvig XIV:n perustaman Ranskan Rooman taideakatemian johtajana.

Kuvassa ollaan pakomatkalla Egyptiin. Jyrkät vuoret ja vahvat linnoitukset näkyvät maisemassa. Noëlin poika, myös taiteilija, sai nimekseen Noël-Nicholas, joka tarkoituksenmukaisesti suomennettuna olisi Joulupukki.

Joulukuun taidekalenteri 24.

Hollantilainen maalari Leonaert Bramer syntyi jouluaattona vuonna 1596.Tietäjien kumarrusta esittää tämänpäiväinen kalenterikuva. Enkelit kynttilät käsissään tuovat valoa tapahtumaan, mutta pääasiallinen valon lähde makaa seimessä häikäisten läsnäolijat.

Bramer maalasi myös freskoja, joka oli harvinaista tuon ajan pohjoisemmassa Euroopassa.

Sukulaisista ja vannomattomista valoista

Jouluaatonaaton sää kirkastuu. Lunta on jo ihan tarpeeksi, kiitos vain.  Jouluna usein kohtaamme ja muistelemme sukulaisia, niin edesmenneitä kuin edeskäypiäkin. Amerikassa näkyy olevan kilpailuja komeimmista jouluvaloista, Suomenkin näköradiosta näitä on voitu seurata. Kesällä jo innokkaimat kaivavat lamppuja varastoistaan ja suunnittelevat tulevia spektaakkeleita. Mikäs siinä, jos lamppuja, virtaa ja pätäkkää piisaa. Joku on pejoratiivissävyisesti määritellyt parhaiksi jouluvaloiksi etenevät jouluvieraiden auton takavalot.

Vähän Sudenpentujen Käsikirjaa muistuttavassa sivustossa, Futility Closetissa, jota pääsee lukemaan tämän sivun oikeasta laidasta kuten muitakin mielestäni lukemisen arvoisia tekstejä, oli pari päivää sitten seuraava sukulaisuussuhteita käsittelevä vanha tarina, jonka toki olen kuullut ennenkin, mutta lukijoiden kiihkeistä pyynnöistä huolimatta julkaisen tämän tositapahtumiin oletettavasti perustuvan kertomuksen suomennettuna ja ilman traagista loppuratkaisua.

Mies nai lesken, jolla oli aikuinen tytär. Miehen isä kävi kylässä, rakastui tyttöön ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä isästä tuli miehen vävy ja tytöstä äiti. Vähän ajan päästä vaimo synnytti pojan, tästä tuli isän lanko ja miehen setä, sillä hän oli tämän äitipuolen veli. Isän vaimolla - siis äitipuolella - oli myös poika, hän oli miehen veli ja samalla lapsenlapsi, sillä hän oli hänen tyttärensä poika. Miehen vaimo oli hänen isoäitinsä, koska oli äidin äiti. Mies oli vaimonsa aviomies ja samalla lapsenlapsi, ja koska isoäidin aviomies on isoisä, mies oli itsensä isoisä.

Joulukuun taidekalenteri 23.

Il Cerano, eli Giovanni Battista Crespi (s, 23.12.1573) oli italialainen arkkitehti, maalari ja kuvanveistäjä. Barokin ajan vastauskonpuhdistus vaikutti uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin tyyliin - kaavamaisempaa, komeampaa ja koristeellisempaa.

Maalaus esittää pyhän perheen pakomatkaa Egyptiin. Joosef on ottanut pokasahan mukaansa. Egyptin puolessa voisi hyvinkin olla jotain sahailtavaa.

Myös Suomen kirkkotaiteessa Joosef on kuvattu sahan, oikein justeerin kera.

Näyttää jouluiselta

Tämmöistä tänään

Joulukuun taidekalenteri 22.

Edellisessä kalenterinlehdessä mainittujen Tommasojen jälkeen päivänsankarivuorossa on runsaat kolmesataa vuotta myöhemmin, 22.12.1734, syntynyt Tommaso Conca. Kuvassa traditionaaliseen siniseen viittaan pukeutunut Maria odottaa herkistynein ilmein tulevaa tapahtumaa.

Marian liturgiset värit, sininen ja kulta ovat myös EU:n lipussa.

Joulukuun taidekalenteri 21.

Tommaso di Ser Giovanni di Simone eli Masaccio (s. 21.12.1401) oli ensimmäinen suuri italialainen taidemaalari 1400-luvulla. Masaccio oli lempinimi muodostettuna Tommasosta - Masosta. Toinenkin Maso-maalari vaikutti Italiassa samaan aikaan, Tommaso di Cristoforo Fini, joka tunnettiin nimellä Masolino da Panicale, ja jonka kanssa Masaccio teki yhteistyötä.

Masaccion maalaukset näyttivät kolmiulotteisilta aiempiin tyyleihin verrattuna, keskimmäisessä Madonnan valtaistuimessa on perspektiivi jo ihan paikallaan. Vaatteiden laskoksetkaan eivät ole niin jyrkkiä kuin vanhemmissa maalauksissa ja ikoneissa on totuttu näkemään.

Vasemmassa panelissa olevat henkilöt ovat Pyhä Bartolomeus veitsi kädessään. ja Pyhä Blasius. Bartolomeus oli kuvattuna veitsineen myös entisen Perttelin kunnan vaakunaan. Veitsi symboloi pyhimyksen kohtaloa Armeniassa, jossa hänet nyljettiin. Blasius oli armenialainen pyhimys, hyväntekijä, joka myös kärsi marttyyrikuoleman. Oikeanpuoleinen paneeli kuvaa Pyhää Giovenalea - Umbrian Narnin piispaa - ja Antonius Suurta, erakkoa ja länsimaisen luostarijärjestelmän perustajaa.

Joulukuun taidekalenteri 20.

Joulun alla aiheeseen läheisemmin liittyvää taidetta; Orazio Samacchini (s. 20.12.1542) on kuvannut useissa maalauksissaan Pyhää Perhettä ja jouluun sekä muihin uskonnollisiin tapahtumiin liittyviä aiheita. Pari vuotta sitten julkaisemaani joulukalenteriin olisi tämä maalaus ollut myös onnen omiaan.

Maria on kovin vaaleaihoinen hyvin sympaattisenoloiseen Josefiin verrattuna. Vaaleus ja valoisuus symboloivat neitseyttä, puhtautta ja pyhyyttä, joka korostuu kapeassa kehässä pään yläpuolella.

Kuvan Josefin näköisiä vanhempia mieshenkilöitä ystävällisine katseinen ja olemuksineen kohtaamme päivittäin. Sama parturikin taitaa monella olla.

Joulukuun taidekalenteri 19.

Fitz Henry Lane (s. 19.12.1804) oli amerikkalainen laivoihin, rantanäkymiin ja kuultaviin merimaisemiin erikoistunut maalari Gloucesterista, Massachusettsista.

Kuukauden mittaan tässä on lueteltu jo aika monta tyylisuunnan nimeä. Tämä taiteilija edusti paitsi tietynasteista romanttista realismia myös luminismia, joka ei viittaa talvisiin sääilmiöihin eikä älypuhelimiin, vaan on ihan amerikkalainen keksintö.

Joku päivä sitten Kandinskyn yhteydessä oli kuva vuoren huipulla olevasta talosta, joka esiintyi taiteilijan häämatkaa muistelevassa taulussa. Talo nykyasussaan löytyy täältä.

Joulukuun taidekalenteri 18.

Tämä kuva esittää Sinbad Merenkävijää taistelemassa merihirviöitä vastaan. Taiteilija on Paul Klee (s. 18.12.1879). Kleen teokset edustavat useita tyylisuuntia naivistisista piirroksista täysin abstrakteihin Kandinskyn töitä muistuttaviin. Kandinskyn tapaan Klee toimi opettajana Bauhausissa. Hitlerin valtaannousun jälkeen hänen, kuten Kandinskyn ja monen muun modernin ja kokeilevan taiteilijan tuotanto julistettiin rappiotaiteeksi. Klee muutti synnyinmaahansa Sveitsiin ja haki sen kansalaisuutta. Sveitsiläiset suhtautuivat epäluuloisesti Saksasta muuttaneisiin taiteilijoihin, ja kansalaisuus myönnettiin vasta kun Klee oli ehtinyt kuolla.

Mitä taas Sinbadiin tulee, tässä dokumentti hänen ja erään toisen merimiehen kohtaamisesta:

Joulukuun taidekalenteri 17.

Paul César Helleu (s. 17.12.1859) oli erityisesti ranskalaisen Belle Époquen yläluokan naishahmojen kuvaaja piirroksin ja grafiikoin. Helleu ystävystyi symbolistirunoilija Marie Joseph Robert Anatole, Comte de Montesquiou-Fézensacin kanssa, ja tämä osti hänen grafiikoitaan kokoelmaansa, Myöhemmin Montesquiou julkaisi taiteilijasta ja hänen töistään kirjan, joka on luettavissa täällä. Helleun tuttavapiiriin kuului myös Coco Chanel, jolle taiteilija suositteli logon väriksi aamuisen rantahiekan ruskeaa. Helleun pojat ovat toimineet Chanelilla suunnittelijoina.

New Yorkin Grand Central Terminalin kattomaalaus on Helleun tekemä. Se kuvaa tähtitaivasta, ja suunnittelussa oli mukana useita tähtitieteilijöitä, josta huolimatta tähtikuvioiden asennoissa on virheitä. Vuosikymmenien aikana katto likaantui, mustui ja peitettiin. Tutkimukset osoittivat, että likaantumiseen suurin syy ei ollut junien pakokaasu vaan tupakansavu, jota miljoonat pääkäytävää kulkevat matkalaiset tupruttivat. Katto on entisöity tähtitaivaaksi.

Kuvassa on huilunsoittajaa kuvaavaa patsasta esittävä maalaus. Muuten ihan hyvä, mutta soitin on väärinpäin. Mikäli huilussa on läpät ja koneisto on normaali, on soittaminen aika mahdotonta.

Ei yksi pääsky kesää tee, eikä yksi virsi uskonnollista juhlaa

Lumitilanne 16.12.2014 klo 14.00

Ajoin tänään autolla. Kuuntelen aina radiota autoillessani. Kanava on Ylen Ykkönen, Suomi silloin, jos sieltä tulee Tähtisumua. Tällä kertaa menomatkalla n. 60 km:n päähän Soisalon saaren läpi kuulin pari mielenkiintoista asiaa. jotka kätkin sydämeeni. Kesken Claude Debussyn pianomusiikin tuli vaaratiedotus. Ajattelin, että karhu riehuu taas jossakin aiheuttaen verta, hikeä ja kyyneleitä ihmisissä ja niiden kotieläimissä - aivan kuten viime kesänä. Arvaukseni oli kuitenkin väärä. Vaara aiheutui Soneran rikki menneestä puhelinverkosta. Puhelimet eivät toimi, todettiin. Katkoksen pituudesta tai syystä ei ole vaaleanharmainta aavistusta. Jos on asiaa hätänumeroon, pitää Soneran sim-kortti poistaa ennen soittoa. Akku pitänee kuitenkin laittaa takaisin niissä puhelinmalleissa, joissa kortti on akun alla, kuten minulla.  Hetken kuluttua hämmästyksekseni kyseisellä vaarakortilla varustettu puhelimeni soi, ja ryhdyin kaivamaan sitä farkun taskusta. Se oli aika tiukassa, enkä voinut käyttää toista kättä apuna, koska pidin sillä kiinni ohjauspyörästä mutkaisella ja liukkaalla tiellä. Kun sain puhelimen esille, soitto oli jo loppunut. Kilautin kaverille, ja sovimme huomisen keikan matkajärjestelyistä. Kohta alkoivat uutiset, joissa kerrottiin samasta vaarasta.

Uutisissa kerrottiin toinen sykähdyttävä asia. Opetushallitus on määritellyt, että yksi virsi ei muuta koulun juhlaa uskonnolliseksi tilaisuudeksi. Oopeehoon mies sanoi, että hoosiannaa saa veisata ihan vapaasti. Tarkastaja tai opetusministeri ei siis käy rehtorin kimppuun, jos veisataan. Kun muistelen omia joulujuhliani kansa-, oppi-, ja myöhemmin katederin puolella peruskoulussa ja lukiossa, en muista, että hoosiannaa niissä olisi vedetty. Aasi ja Härkä toki seimen ääreen kuuluvat, mutta ratsastamaan vastasyntynyt on aika pieni. Jotenkin tuntuu, että eri virttä siellä laulettiin.

Joulukuun taidekalenteri 16.

Wassily Kandinsky, kuten taiteilijan nimi englanninvoittoisesti kirjoitetaan, syntyi Moskovassa 16.12.1866. Neuvostoliiton alkuaikoina vallalla oli konstruktivismi, kolmiulotteinen rakentamista ja koneita kuvaava tyylisuunta, joka poikkesi suuresti Kandiskyn vähitellen abstraktiksi muuttuvasta ekspressionismista. Sitten tuli sosialistinen realismi, ja Kandinsky muutti Saksaan Bauhausin leipiin. Kuinka ollakaan sikäläinen valtaan päässyt aatesuunta leimasi uudemmat virtaukset rappiotaiteeksi, ja Ranska oli taiteilijan lopullinen asuinmaa.

Ylempi kuva edustaa tyyliltään abstraktismia, alempi on varhaisempi ja muisto häämatkalta. Kuka tietää, mikä rakennus on vuoren huipulla?

Yliriwi

http://education.natural-europe.eu/natural_europe/archive/files/antti-kurola-poroerotus-k1_fe87af9c46.jpg

Muistatteko, millaisia kirjaimia Q:lla alkavalla rivillä on? Eihän niitä tarvitse muistaa, näkeehän ne kun katsoo. Ennenvanhaan, kun vielä Suomen Puolustusvoimissa jouduin konekirjoitustöihin vääpelin toimistoon tuuraamaan kipeytynyttä tai muuten loukkaantunutta kirjuria, siellä oli kone, jonka tiettyä nappulaa piti painettaman erityisen hellästi. Olikohan H. Jos näppäily oli kovanäppisempää, koko kirjainvarsi saattoi lennähtää toimiston lattialle, josta sitä sitten piti pöydän alta etsiä. Jos komppanianpäällikkö, kapteeni L. sattui juuri silloin astumaan huoneeseen, joutui tervehtimään - toki eri sanoilla - kuin Jutta Grahnin mies sängyn alta vaimonsa ompeluseuravieraita. Uutisista olen ymmärtänyt, että joku rouva Grahn olisi tätä nykyä ministeri. Ehkä ei kuitenkaan Jutta. Sen niminen saattoi olla jo aikaisemmin.

Ai niin; jos koneessa eivät kaikki koskettimet toimi, toimeen tullaan vähemmälläkin. Joulun lähestyessä lähestyy myös pukki poroinensa luokse lasten kilttien. Koneen ylärivillä poroeerot Topi, Tero, Perttu ja Rieti voivat kommunikoida erotuskommunikeoitaan ihan sujuvasti:

- Porot piiritetty, Topi puree, Perttu opetti. Rieti perui - potee, pieree, otti troppituopit.

Lukijoiden hartaista pyynnöistä huolimatta saatan käsitellä joskus A:lla alkavaa riviä. Joulukuun taidekalenteri jatkuu huomenna.

Joulukuun taidekalenteri 15.

Kaikkihan tämän tytön tuntevat? Tekijä syntyi 15.12.1855.

Nyt hei siis kysytään, ketkä vai kutka olivat Kova ja Kiivas, ja mitä harmia taiteilijalle aiheuttivat? Oikea vastaus ehkä julkaistaan, jos jaksetaan. Jos ei vastata, ei julkaista.

Joulukuun taidekalenteri 14.

François Hubert Drouais (s. 14.12.1727) on maalannut cembaloa sormeilevan oopperalaulajattaren muotokuvan. Drouais oli erikoistunut yläluokan ihmisten ja julkkisten muotokuvien maalaamiseen, mm. nuori Maria Antoinette oli ollut taiteilijan mallina.

Wikipedia ja Google-kääntäjä antavat kuvan laulajattaresta sangen selkeän selvityksen:

Marie-Justine-Benoîte Favart (os Marie Duronceray) (15 kesäkuu 1727 - 22 huhtikuu 1772) oli oopperalaulaja, näyttelijä ja tanssija, vaimo näytelmäkirjailija, Charles Simon Favart.
Hänelle on paljolti alkua muutos tässä teatterissa [mikä?] Esityksiin lyyrinen tyyppiä mukailtu Italian malleja, joka kehittyi myöhemmin osaksi aito ranskalainen koominen ooppera. Hän oli myös rohkea uudistaja asioissa vaiheessa puku, leikkii talonpoika paljain aseita, vuonna puukenkiä ja liinavaatteet mekko, eikä, kuten tähän asti, oikeudessa puku valtava vanteet, timantteja ja pitkät valkoiset silkkihansikkain. Hänen miehensä, ja muut kirjoittajat, hän osallistuneet useita onnistuneita kappaleita, ja yksi La fille mal gardée hän tuotti yksin.
Maurice, Comte de Saxe, Ranskan marsalkka ja hänen miehensä suojelija, alkoi tehdä ennakot Mme Favart ja Favart joutui pakenemaan. Mme Favart perustettiin marsalkka talossa klo Vaugirard; osoittautumassa ailahtelevaa rakastajatar, hän oli yhtäkkiä pidätettiin ja suljettiin luostariin, jossa hän oli tuonut ehdotonta antautumista alussa 1750. Ennen vuotta oli pois marsalkka kuoli, ja Mme Favart ilmestyi klo Comédie Italienne, jossa kaksikymmentä vuotta hän oli suuri suosikki. Niistä roolit syntyvät Mme Favart olivat La Vieille, Robinette ja Thérèse vuonna Egidio Dunin La fée Urgèle, joka sai ensi-iltansa tuomioistuimessa vuonna 1765.
Madame Favart vuonna fictionalized muodossa on otsikko-luonnetta Offenbach 1878 Opéra comique, Madame Favart.

Sorminäppäryyttä

Taidekalenterin julkaisun ohessa on hyvä pistäytyä luonnon ihmeitä tarkkailemaan. Yksi kolmesta pihassamme asuvasta oravaisesta on kupilla harjoittamassa sorminäppäryyttä auringonkukansiemenillä. Hyvin hyppyset ja hampaat siemeniä kuorivat. Tarkemmin kun elukkaa katsoo, näyttää siltä, että sillä olisi oluttölkki käsissään - aika pehmeet touhuu hei.

Lunta tuli tänään aika paljon. Kolaan en vielä tarttunut, mutta katsotaan huomissapäivänä.

Joulukuun taidekalenteri 13.

Franz von Lenbach (s. 13.12.1836) kuvaa  Tituksen riemukaarta esittävässä maalauksessaan vuodelta 1860 hiukan erilaista kulkuetta kuin kaaren reliefeihin on veistetty. Joukkoa johtaa aasilla ratsastava lapsi, ja häntä seuraavat naiset ja härkävankkurit. Paimenpojat vuohineen lepäilevät ojan pientareella auringonpaisteessa ja katselevat kulkijoita.

Perin komeita ja mahtavia kaaria rakennettiin eri puolille Eurooppaa muinaisina vuosina. Eivät ne kuitenkaan vedä vertoja johtaja Kim Il Sungin kunniaksi pystytettyyn:

Tituksen kaaren kuva pienenee klikkauksella, Kimin suurenee aika yksityiskohtaiseksi kahden näpsäyksen jälkeen.

Joulukuun taidekalenteri 12.

Norjan kansakunnan kulttuurikaapinpäällyksellä Ibsenin, Griegin ja Vigelandin kaverina on ekspressiivinen taidemaalari Edvard Munch (s, 12.12.1863). Tämä suomalaista sykähdyttävä maisema on saanut dynaamiseksi elementikseen junasta pöllyävän savun ja vastakkaiseen suuntaan lipuvat purjeveneet. Maalaus on vuodelta 1900.

Joulukuun taidekalenteri 11.

Kuva: wikipedia

Päivän kalenterikuvana on Mark Tobeyn (s. 11.12.1890) akvatinta "Thanksgiving Leaf" vuodelta 1971.

1930-40-luvuilla oli Yhdysvaltain luoteiskulmalla voimissaan taidekoulukunta "Northwest School", joka ammensi inspiraationsa sikäläisen luonnon väreistä. symboleista ja alkuperäisväestön perinteestä, ja Tobey kuului neljän tunnetuimman luoteislaisen joukkoon. Taiteilijaryhmässä oli myös nainen, nimeltään Helmi Juvonen, joka maanisdepressiivisyyttä sairastaessaan kuvitteli olevansa naimisissa Tobeyn kanssa, vaikka tämä oli homoseksuaali.

Tobeyn myöhempää maalaustyyliä on luonnehdittu "valkeaksi kirjoittamiseksi" - "white writing". Siinä abstraktin pohjan päälle muodostetaan vaaleilla väreillä pienillä siveltimen vedoilla kirjainmerkkejä muistuttavia kuvafragmentteja. Jackson Pollock sai vaikutteita Tobeyn töistä, esim. maalaukseensa "Blue Poles", ja taiteilijoita on usein rinnastettu toisiinsa.

Kuva: https://flyingbuttresses.wordpress.com/2009/05/01/please-hold-the-line/

Joulukuun taidekalenteri 10.

Henri Gervex (s.10.12.1852) oli ranskalainen realistisen taidesuunnan edustaja. Maalaus "Rolla" oli hänen läpimurtotyönsä. Lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu kahvilanäkymiä, maisemia, kansankuvauksia, hallitsijamuotokuvia (mm. Nikolai II) ja yhdessä Alfred Stevensin kanssa maalaama 120 metriä pitkälle ja 20 metriä korkealle kankaalle kansainväliseen näyttelyyn tehty "Panorama du Siècle, 1789–1889" (Vuosisadan panoraama), joka esittelee Ranskan historiaan vaikuttaneita henkilöitä. Stevens maalasi naiset ja Gervex miehet - avustajia oli urakassa 15. Maalaus on jaettu myöhemmin osiin ja sijoitettu eri museoihin ja projektin sponsoreille.

Rolla on varmaankin saanut vaikutteita Eduard Manet'n Olympiasta, mutta innoittanut myös edelleen taiteilijoita uusiin tasapuolisiin tulkintoihin.

Joulukuun taidekalenteri 9.

Johann Adam Delsenbach (s. 9.12.1687) eli, huokui ja hengitti (vrt. Lauri Pohjanpään eläinsatujen verbaliikka) Nürnbergin kaupungissa, jossa vajaat 70 vuotta sitten hirttotuomioita langetettiin.

Kaupungissa on siltoja useita, ja siltahan on oivallinen ratkaisu kuivin jaloin kosteikkojen ylittämiseen. Toinen tapa, jossa kuitenkin alusta kastuu hevoselta tai Land-Roverilta on kahlaamo, eli ford. Jos kahlaamon vieressä oli vuodepaikka, oli se bedford.  Muutamat paikkakunnat ovat rakentuneet joen molemmille puolille, ja mukava on asukkaan pistäytyä asioillaan tai muuten vain toisella puolen.

Delsenbachin väritetty kuparikaiverrus esittää "Kuningas-" tai "Avojalkasiltaa", joka, kuten muutkin kuvassa näkyvät sillat, johtaa Pegnitz-joen yli.

Joulukuun taidekalenteri 8.

Kuvassa on osa Meksikon kansallispalatsin seinämaalauksesta, jonka on tehnyt Diego Rivera (s. 8.12.1886). Rivera - koko nimeltään Diego María de la Concepción Juan Nepomuceno Estanislao de la Rivera y Barrientos Acosta y Rodríguez - oli yksi tunnetuimmista seinämaalareista 1900-luvulla ja aatemaailmaltaan vasemmistovallankumouksellinen, joka katsantokanta varsinkin pohjoisemmassa kommunismiin nuivasti suhtautuvassa Amerikassa aiheutti keskustelua. New Yorkiin maalattu teos sensuroitiin, koska taiteilija oli sijoittanut Leninin muun kuvassa olevan porukan joukkoon.

Tässä kuvassa ei näy Leniniä, maisema esittää Atsteekkikaupunki Tenochtitlania.

Joulukuun taidekalenteri 7.

Gian Lorenzo Bernini (s.7.12.1598) oli Italian barokkikauden huomattavin kuvanveistäjä, arkkitehti ja taidemaalari. Kuvan esittämä Rooman Santa Maria della Vittorio-kappelissa sijaitseva  Pyhän Teresan hurmio lienee hänen veistoksistaan kuuluisin. Se kuvaa karmeliittanunna Teresa de Cepeda y Ahumadaa, eli Ávilan Teresaa kohtaamassa enkeliä, joka lävistää hänen sydämensä kultaisella liekehtiväkärkisellä keihäällä.

Teresa kuvailee tapahtumaa seuraavasti kirjoituksissaan:

"Herra halusi, että saisin hänestä tässä tilassa toisinaan seuraavan näyn. Näin vierelläni, vasemmalla puolellani, enkelin ruumiillisessa hahmossa; tällaista näen vain sangen harvoin. Vaikka enkelit ilmestyvätkin minulle usein, en heitä näe, vaan kysymyksessä on samantapainen näky, jollaisesta puhuin ensiksi. Tässä näyssä Herra halusi minun näkevän enkelin seuraavalla tavalla. Hän ei ollut kooltaan suuri, vaan pieni ja sangen kaunis. Hänen kasvonsa liekehtivät, joten hän näytti kuuluvan niihin sangen  orkeisiin enkeleihin, jotka ovat kauttaaltaan tulisia. Heidän täytyy olla niitä, joita kutsutaan kerubeiksi. He eivät tosin ilmoita minulle nimiään, mutta tiedän hyvin, että taivaassa on suuri ero yksien enkelien ja toisten välillä ja vielä näiden ja muiden välillä; ero on niin suuri, etten osaa sitä selittää. Enkelillä oli käsissään pitkä kultainen keihäs, jonka rautaisessa kärjessä näytti olevan vähän tulta. Hän näytti lävistävän sillä sydämeni useaan kertaan, niin että keihäs tunkeutui sisuksiini. Kun hän veti sen pois, minusta tuntui kuin se repäisisi ne mukanaan. Se sytytti minut kauttaaltaan suureen rakkauteen Jumalaa kohtaan. Niin ankara oli tuska, että se pani minut vaikeroimaan, ja niin ylenmääräinen oli se suloisuus, jonka tämä suunnaton tuska minussa synnytti, ettei kukaan haluaisi sitä menettää, eikä sielu tyydy vähempään kuin Jumalaan. Se ei ole ruumiillista tuskaa, vaan hengellistä, joskin ruumiskin saa siitä osansa, vieläpä suuren osan. Sielu ja Jumala keskustelevat nyt niin raikkaasti ja suloisesti, että jos joku luulee minun valehtelevan, rukoilen Jumalaa suomaan hyvyydessään, että hän saisi sitä maistaa."
(Suomennos Seppo A. Teinonen.)

Katkelma on otettu Juha Saitajoen väitöskirjasta, joka löytyy täältä.

Joulukuun taidekalenteri 6.

Hyvää itsenäisyyspäivää itse kullekin säädylle ja säädyttömälle! Aina on minua huvittanut savolainen tapa käyttää itsenäisestä termiä itellinen. - Myö ollaan itellisiä immeisiä, kuulee sanottavan. Itelliset tai itselliset ihmiset olivat aikoinaan niitä, joilla ei ollut taloja eikä tavaroita ja jotka asustelivat toisten tuvissa, torpissa tai saunakamareissa. Henkikirjoissa käytettiin myös muotoa loinen.

Sitten ilman aasinsiltoja 1800-luvun loppupuolen Ranskaan:

Frédéric Bazille (s. 6.12.1841) oli ranskalainen impressionisti ja myös ulkoilmamaalari. Tässä kuvassa ollaan kuitenkin sisätiloissa taiteilijan ateljeessa. Ulkoilmamaalausta helpotti ja oikeastaan mahdollisti tuubivärien keksiminen, koska ei tarvinnut käsitellä värijauheita ja niihin sekoitettavia nesteitä ulkona maisemia maalatessa. Olihan maisemakuvia tehty ennenkin, mutta viimeistely ulkona piirrettyjen luonnosten pohjalta tapahtui ateljeessa.

Bazillen suurehkossa työhuoneessa on hänen kavereitaan: Vasemmalta Pierre Auguste Renoir istumassa, Emile Zola seisomassa rappusilla, Eduard Manet ja Claude Monet (hattupäinen) keskustelemassa taiteilijan kanssa. Wikipedian kuvan seltyksessä ei mainita pianistin nimeä, mutta sanoisinpa, että hän on Claude Debussy.

Maalaus on valmistunut tammikuun alussa vuonna 1870. Sää on talvinen, ja kamiina hehkuu punaisena. Samana vuonna syttyi sota Preussin ja Ranskan välille. Bazille kaatui syyskuussa 28-vuotiaana isänmaansa ja Napoleon III:n puolesta.

Joulukuun taidekalenteri 5.

David Garshen Bomberg (s, 5,12,1890) yhdisteli teoksissaan kubismia ja futurismia. Tämmöistä tyylisuuntaa kutsuttiin kirjailija Ezra Poundin keksimällä nimellä vortisismiksi (suom.). Nimen taustana oli vortex eli ilmanpyörre, joka antaa kulttuurituotantoon energiaa ja vauhtia, Vortisistien mielestä futurismi oli liian hempeilevää, ja entistä enemmän haluttiin kiinnittää huomiota koneisiin, rakennuksiin ja siltoihin. Bombergin maalaus kuvaa Hesekielin näkyä aika kulmikkaiden figuurien myötä. Taiteilija kuoli 1950-luvulla, jolloin Legot olivat jo markkinoilla. Kuva on kuitenkin 1910-luvulta, joten niistä ei ole vielä saatu vaikutteita.

Joulukuun taidekalenteri 4.

Evaristo Baschenis (s. 4.12.1617) asui lähellä Cremonaa. Tuo paikkakunta tunnetaan soitinrakennuksestaan, ja niinpä ei ole yhtään kumma juttu, että Evaristo käytti asetelmissaan viuluja, luuttuja ja muita kielisoittimia; joissakin kuvissa on mukana myös oboeita ja nokkahuiluja. Oboe on paitsi läpitunkevaääninen kaksilehdykkäinen puupuhallin, myös mielenkiintoinen taivutettava suomenkielessä: "Orkesterin oboeihin kaiverrettiin turvamerkinnät, ja harjoitukset jouduttiin pitämään oboeitta, koska yhtään oboetta ei ollut varalla. Kaksi muusikkoa, jotka soittavat oboetta olivat olosuhteiden pakosta kumpikin oboetta."

Alassuin olevat soittimet - viulua ja takana näkyvää luuttua(?) lukuunottamatta, jotka ovat kielet ylöspäin - on aseteltu cembalon päälle. Vetolaatikkoko aukeaa cembalosta, ja sieltäkö on kaivettu nahistuneet omenat, jotka on aseteltu kitaran pohjan päälle?

Siis niinku ihan nätti kuva, kivat ruskeet sävyt.

Joulukuun taidekalenteri 3.

Gilbert Stuart (s. 3.12.1755) maalasi muotokuvia Yhdysvaltain ensimmäisistä presidenteistä. Suosituin aihe oli tietysti Yrjö Washington, kuten nimi vanhoissa suomalaisissa historiankirjoissa muotoiltiin. Tässä kuvassa Yrjö poseeraa hevoisen kanssa, ja elikon pyöreä takalisto onkin hallitseva sommitteluelementti. Humma katselee innostunein ilmein merelle, jossa Brittien laivasto vetäytyy Bostonista kohti Kanadaa kenraali Washingtonin ensimmäisen vapaussodan voiton tuloksena.

Nykyäänkin saattaisi olla käytännöllistä pitää pientä kilikelloa mukanaan Yrjön tyyliin palvelujen saannin nopeuttamiseksi.

Joulukuun taidekalenteri 2.

Leonhard Kern syntyi gregoriaanisen kalenterin mukaan 2. joulukuuta vuonna 1588. Kern veisteli tunnetuimmat teoksensa norsunluusta, joka aikoinaan soveltui moneen käyttöön pianonkoskettimista biljardipalloihin. Tiedän, että eräälle suomalaiselle huomattavalle henkilölle on vuosikymmeniä sitten taottu puukko, jossa on norsunluinen kahva. Hyvä sillä oli leikata kuivaa poronlihaa autiotuvan rapulla Lapin kevätsäässä.

Pianistit, jotka olivat tottuneet norsunluun kosketukseen sormenpäissään olivat vaikeuksissa herkkyyden kanssa joutuessaan soittamaan keinomateriaalilla päällystetyillä koskettimilla.

Kuva, joka on Wikipediasta, esittää kolmea sulotarta. Aihe on satojen vuosien aikana esiintynyt niin kuvanveistossa kuin maalaustaiteessakin. Aglaia, Eufrosyne ja Thaleia he ovat ja kuvaavat kirkkautta, iloa ja kukoistusta.

Joulukuun taidekalenteri 1.

Katariina II seurueineen katsomassa Ukkoskiven kuljetusta. Juri Feltenin piirroksesta kaivertanut I. F. Schley 1770. Wikipedia.

Marraskuun alkupuolella käsittelimme päivittäin musiikkihenkilöitä. Nyt talven aluksi katsellaan, mitä kuvataiteen puolelle kuuluu.

Joulukuun 1. päivänä vuonna 1716 syntyi Ranskassa Étienne Falconet, josta tuli kuvanveistäjä. Étiennen tunnetuin - ainakin meille vähän pohjoisempain leveyspiirein asukeille - teos on Pietarin kaupunkia komistava "Vaskiratsastaja"-niminen pronssista ja kivenjärkäleestä koostettu patsas.

Kuten monituisesti, myös tuon pystin pystyttäminen ei sujunut ihan niinkuin Strömsössä, vaan niinkuin Venäjällä on totuttu. Patsaan tilaaja "Venään Rouva", jolla nimellä Vänrikki Stolissa Hurtti-Ukko hänet mainitsee, poisti monivuotisen suunnittelu- toteutus- ja pystytystyön jälkeen taiteilijan takaisin Ranskaan ja otti kunnian hankkeesta kokonaan itselleen.

Patsaan jalusta on Pietarin lähistöltä Lahdesta peräisin. Arvion mukaan se on suurin yhtenäinen kivenjärkäle, jota on ihmisvoimin liikuteltu. Falconet olisi halunnut veistää sen muotoonsa jo ennen kuljetusta, mutta tilaaja tahtoi toisin.