Kesäloman ensimmäisen päivän kunniaksi kiiruhdin jo ennen puoltapäivää paikalliseen seka- ja siirtomaatavaraliikkeeseen. Siihen, jonka mainoksessa hölmönoloinen mies todistelee vaimolleen, kuinka saksalaisperäisessä marketissa ei voi olla mitään kunnollista. Kävimme siellä eilen ostoksilla, ja silloin huomiotani kiinnitti miesten puku, 25€, mustana tai raidallisena. Tänään en voinut hillitä itseäni, vaan kävin ostamassa sen raidallisen. Ennestään minulla on jo musta paita ja siihen sointuva Olvi Oyj:n mainoskravatti (keltapohjainen räikein kuvioin) sekä Fredrikson Oy:n valmistama musta feodora-kuosinen hattu.
Pankkiasioita, tilin saldoa ja lainan erääntymistä voi nyt käydä tiedustelemassa asiallisissa varusteissa. Muistiinpanovälineet kulkevat mukana kuvassa näkyvässä suipossa salkussa.
Mainitusta marketista on pari soittokaveriani ostanut instrumentteja, alttosaksofoni ja trumpetti soivat kokoonpanossamme. Eilen ostimme mm. purkin hapankaalia valkoviinissä. Jos nautit sitä ja lähdet välittömästi autoilemaan, viisari värähtää.
Puvusta voi ylpeänä todeta brittityyliin, kun siellä joku ihastelee asun tyylikästä leikkausta: "my tailor is a wealthy man".
Edellisessä jutussa kommentaattori kiinnitti huomiota ulkoisen kiikun Ferrexin-tarpeeseen. Tässä nyt kuvin esiteltynä kiinteistömme ulkokiikkutilanne. Ylemmässä on ruotsinpihlajan alla sijaitseva, jolle on vuosien mittaan kasvanut pehmeä jäkäläpeite. Kovaa istuinta kavahtava voi turvallisesti asettautua sille.
Alemmassa kuvassa on keinu, jonka edellinen tilanomistaja on itse rakentanut. Jämäkkää putkea, kettinkiä ja lankkua. Lasten ja niiden kavereiden ollessa vielä hyppimisiässä harrastuksena oli ottaa kovia vauhteja ja sinkoutua keinusta pihamaalle, joskus oli superlonpatjojakin alastulopaikan pehmusteena. Kun hyppiminen sitten taantui, istuinosa, joka ei ole kevyimmästä päästä, vietiin pois ja annettiin lumipallopuiden rehottaa. Jalusta on kaivettu maahan, eikä lähde pois kuin rälläkällä. Viime vuonna tehtiin vähän aukkoa kuivuneita oksia poistamalla ja asennettiin istuin paikalleen. Kun tästä vielä vähän vanhenee, pitää varoa menemästä keinuun, sillä siitä on aika vaikea päästä pois.
Tässä vielä keinuntakappale Dinon ja Jerryn tyyliin:
Puutarhamme lumipallopensaat, jotka sen parinkymmenen vuoden ajan, jonka kiinteistössämme olemme asuneet, ovat kukoistaneet vuodesta toiseen juhannuksen tienoilla. Nyt eivät kukoista. Kuvat ovat ylhäältä alaspäin järjestyksessä "nyt ja ennen".
Pensaita on kyllä jouduttu vähän leikkaamaan, esimerkiksi toissa talvena, jotta nuohooja pääsisi viskin nurkan takana oleville tikkaille. Viski on savoa ja tarkoittaa kuistia tai verantaa. Jos siis savolaismies on pihassa (tarkoittaa kotona) ja kartanolla (pihalla) ja ehdottaa viskille menemistä, ei välttämättä tarvitse vielä nuolaista huuliaan, vaikka voihan viskillä ottaa viskiäkin tai vissyä.
Mutta pensaiden leikkuu ei täydellistä katoa ole aiheuttanut, ehei. Syyllisiä ovat kirvat. Asioista perillä olevista lähteistä olen kuullut, että koko maassa on ollut sama ongelma. Nyt sitten herää kysymys, elpyvätkö kasvit tuosta tuhotyöstä - joitakin lehdellisiä juurivesoja näkyy maasta työntyvän. Koko tuho tapahtui parissa päivässä, tai yössä. Joskus aikaisemmin on muutamia oksia onnistuttu myrkyttämään, mutta nyt ei mahdettu mitään. Lohdutuksen sanana kuulin, että lumipallopensaita kannattaa kasvattaa sen vuoksi, että ne houkuttelevat ötökät pois muiden kasvien kimpusta. Nyt menen katsomaan, ovatko retiisit kasvaneet ja ryhdyn viettämään juhannusta.
Wikipedia kertoo, että lyypekkiläinen Pietari Brahen suosittelema Suomen ensimmäinen kirjakauppias Laurentinus Jauchius hyväksyttiin Turun yliopiston kirjakauppiaaksi 23.6. vuonna 1642. Samana päivänä vuonna 1992 tehtiin Ruokolahden leijonasta ensimmäinen havainto.
Laurentinus Jauchiuksen täyskaima Lauri Jauhiainen, eli Iisvein Lassi on sanoittanut videolla soivan Veikko Tuomen esittämän kotiseutuaiheisen tangon.
Sortavalan Карельский улица:n varrelta julkaisen lukijoiden iloksi - varsinkin niiden, jotka hakevat täältä tietoa Маза- eli Moskovan Pienilitraisten Autojen Tehtaan tuotteista, eli Moskvitsheista - kuvan. Tämäkin itellankeltainen yksilö on jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta palvelee epäilemättä vielä nöyrästi omistajaansa.
Valamon saarella oli myös autoja, mm. hopeanvärinen Land Rover Discovery ja Lada seihtemän yli yheksän. siis Lada 2107.
Päivän taidekuvan näet kokonaisuudessaan täällä. Se on Jan Vermeerin maalaus "Maalauksen taito/taide" tai "Taiteilija ateljeessaan". Siinä on mallilla käsissä trumpetti - soittimia on useasti nähtävillä Vermeerin maalauksissa.
Musiikki on italialaisen barokkisäveltäjä Francesco Manfredinin (s. 22.6.1684) konsertosta jousille ja kahdelle trumpetille. Teoksen säveltämisaikaan ei vaskipuhaltimissa ollut vielä venttiilejä, putken pituuden muuttamiseksi, joten kaikki tuotettavat äänet perustuivat saman pohjasävelen yläsävelsarjaan. Tarpeeksi korkealta soitettaessa saatiin aikaan pieniäkin intervalleja. Trumpetteja on ollut ja on eri kokoisia, ja mitä pienempi soitin, sen korkeammalle sillä päästään.
Päivän taidekuvana Tannerin - ei Väinön eikä J. Alfredin - vaan amerikkalaisen Henry Ossawa Tannerin (s. 21.6.1859) maalaus "Banjo Lesson".
Tanner oli ensimmäinen kansainvälistä mainetta saavuttanut amerikkalainen tummaihoinen taidemaalari. Monissa hänen maisemamaalauksissaan on valoa ja kirkkautta tämän kuvan taustaseinän ja -pöydän tapaan, jota vasten etualan ja henkilöhahmojen tummuus korostuu. Sommittelu on tasapainoinen, tumma ja vaalea alue jakavat kuvan diagonaalisesti, banjon kaula antaa vastakkaista kuvarytmiä ja vanhan miehen ja pojan katseet vievät katsojan silmät soitto-oppilaan näppäilykäteen kasvojen ja soittimen kaikukopan muodostamassa kolmiossa.
Tornia ympäröiviä telineitä rakennettiin koko ajan.
Lautoja nostettiin ylös sähkövinssillä ja vaijerilla.
Ylhäällä (tornin koko korkeus 75 m) työskentelevän miehen hommia eivät
kaiteet, kypärä eivätkä muut turvavälineet haitanneet
Kirkon sisällä valokuvaus on kielletty.
Saaren eläimistöön kuului ainakin yksi hevonen ja lukuisa määrä koiria. Nämä ovat rodultaan sileäkarvaisia luostariseropeja. Aina kun hevonen heinäkärryineen kulki ohi, sitä täytyi porukalla haukkua.
Teetä ja kahvia sai monesta kojusta ja kioskista. Tässä lavkassa lähellä pääporttia oli tarjolla matkamuistoja monta sorttia.
Kuten edellisessä jutussani ennustelin, suoritimme suomalais-saksalaisella joukolla eilissäpäivänä hallitun operaation Joensuusta Sortavalaan ja edelleen Laatokalle Valamon saarelle.
Tappiot olivat olemattomat, mikäli ei lasketa viivästystä, joka aiheutui erään saksalaisen viisumiin ilmestyneestä ylimääräisestä etunimestä. Saksan konsulaatti sen oli sinne lisännyt. Venäjän ystävällinen rajahenkilöstö lupasi asian ratkeavan tietokoneyhteyksien avulla kymmenessä minuutissa. Minuutit ovat pitkiä joissakin kulttuureissa, mutta jo noin lähes suunnilleen about etwa melkein parin tunnin päästä pääsimme jatkamaan kohti määränpäätä.
Tässä pari kuvaa Sortavalan kaupungista. Ylemmässä lauantaista katuvilinää ja alemmassa kiveen hakattu talon numero, joka on myöhemmän kaavoituksen myötä muutettu vähän suuremmaksi. Lienee sillä kolmaskin numero ollut, kun uudemman kilven alla näkyy jälkiä entisestä.
Leikkauksista puhutaan koetettaessa saada hallituksen hallittua rakennemuutosta aikaiseksi. Eilen oli meillä vuorossa aita, tänään nurmikko. Huomenna siirrytään itään, Joen kaupunkiin (Joe's Mouth in English) valmistelemaan lauantaista suomalais-saksalaisen joukon etenemistä rajan yli ja edelleen maihinnousua Laatokan saarelle. Tuliaisiksi pitänee ostaa leikattua konjakkia.
Venäjän puolella olen käynyt viimeksi ja ainoan kerran vuonna 1975. Kohde oli tuolloin Leningrad-niminen kaupunki ja seurueena valvottavia keskikoulun viidesluokkalaisia.
Isäni vieraili naapurimaassa vuosien 1939-1944 välisenä aikana. Ryhmäviisumianomusta ei tuolloin tarvinnut täyttää. Jos tuon ajan kävijöitä nykyään vielä rajan takana vierailee, pitääköhän kaavakkeeseen edellisen käyntikerran tarkoitukseksi merkitä työmatka?
Saksalaisen säveltäjä Franz Danzin (s. 15.6.1763) puhallinkvinteton ensimmäisen osan soittavat tässä Shenyangin konservatorion oppilaat, ja kyllähän keskieurooppalainen klassis-romanttinen musiikki hienosti soi idemmässäkin. Vielä kulttuurivallankumouksen aikaan moisesta esityksestä olisi päässyt koulutettavaksi riisipellolle, ellei sitten sormia olisi katkottu. Kiinasta, Japanista ja Koreasta (eteläosasta) tulee korkeatasoisia länsimaisen musiikin esittäjiä, jotka "tulkitsevat" musiikkia niinkuin me täällä auringonlaskun maissa sitä olemme tottuneet kuulemaan. Laitoin tulkitsemisen sitaatteihin, koska Kari Rydman blogissaan käsittelee sitä. Jos esittäjä tuntee nuotit, tempo- ja voimakkuusmerkinnät ja osaa painaa oikeita koskettimia, aukoa oikeita läppiä tai löytää otelaudalta oikeat paikat sormilleen, ei paljon tulkinnanvaraa ole nuoteista soittamisessa.
Danzin huilusonaattia, jota soitin joskus konservatorion tutkinnossa, ei löytynyt Youtubesta. Se oli sikäli hauska, että yhdessä osassa pianisti sai tehdä töitä todella hiki hatussa; puhallinosuus muodostui lähinnä pitkistä äänistä ja tauoista. Puhallinkvintetot ovat kuitenkin ehkä tunnetuimpia Danzin sävellyksiä. Kvintetinhän, jota joskus kutsutaan myös puupuhallinkvintetiksi, muodostaa viisi puupuhallinta, joista käyrätorvi on vaskipuhallin ja huilukin nykyään valmistettu hopeasta, kullasta tai platinasta.
Tämän jutun punainen lanka ei näy kuvassa. Se on urkuparven lattialla tästä katsoen vähän oikealla, usean metrin pituinen ja hiukan syherössä.
Kuvassa etualalla on kuoronjohtajan koroke, joka on varustettu turvakaiteella kapellimestarin alas keskikäytävälle putoamisen estämiseksi. Koko lehterin reunusta korottaa myös metallinen kaide, jonka arvelen lisätyn siihen Suomen Indententuurikonttorin päällikkö arkkitehti C.L. Engelin suunnitelman turvallisuuden lisäämiseksi.
Taustalla konsertoi Paavo Ruotsalaisen kotipaikan mukaan nimetty orkesteri.
Jutun punainen lanka liittyy tämän tapahtuman tuottamiseen. Noin neljänkymmenen hengen soittajisto tarvitsee noin neljäkymmentä tuolia. Kirkossa on toki 2200 istumapaikkaa, mutta ne eivät sovellu tarkoitukseen. Kirkkokuoro, joka yleensä esiintyy urkuparvella, tarvitsee myös tuoleja silloin kun eivät laula, ja irtoistuimia on siellä.
Tuolien kantaminen kapeita ja jyrkkiä portaita alas alttarin eteen on hankalaa. Punainen lanka, punottu muoviköysi, joka löytyi suntion auton takakontista, toi hommaan helpotusta.
Kielin tarkoittaa tällä kertaa Shure Brothers Unidyne B-mikrofonia vuodelta kivi ja kanto. Viime perjantaiseen kotiseututapahtumaan päätin ottaa sen mukaan toimittamaan virkaa tärkeää, koska langattomat vehkeet vaativat patterin ja lisäksi vielä siihen virtaa. Useita kiusallisia tilanteita on syntynyt puhujan äänen vahvan toistumisen häipyessä ratkaisevassa kohdassa kuulumattomiin.
Mikillä on kunniakas menneisyys. Se on päässyt vahvistamaan minun omistusaikanani Tapio Rautavaaran, Esa Pakarisen, Vieno Kekkosen, Jaakko Tepon ja muutaman muun artistin itsetun.. siis ääntä, ja sitä ennen varmaan monen muun julkkiksen tulkintoja. Vehkeen välitti minulle opiskelukaverini Hartosen Pekka.
Tällä kertaa puhujana oli entisessä kansakoulussaan vielä liikenneasioista vastaava toimitusministeri, joka kertoi mm., että Pohjois-Karjalassa eivät osaa avata kalakukkoa oikein, vaan kansiaukon tekemisen sijasta leikkaavat siivuja reunasta ikäänkuin leivästä.
Mutta kun nyt tiedetään, että kynnen kokoiselle kortille - ei siis kalakukolle - mahtuu tuntisotalla musiikkia, kuvia monta albumillista ja muuta asiallista ja tärkeää tietoa, on hauska miettiä, jos kaikki puhe, laulu ja muu ääntely, mikä tuon Shure Brothers-kojeen kautta on maailmalle kantautunut, olisi tallentunut vahvan metallikuoren suojiin.
Onnittelen ensiksi Sinun hyvä Suomin kieli johdosta ehkä Sinä onkin tohtori kielitiede. On erinomaista asia, että suuri kansainvälissä Credit Suisse Bank on Sinut palkinnut tähän tehtävään hoitaa. Parempi asiaa mielipiteestäni ei olisi hoivaa. Kiitän kohteliaastimmin aikeesta lahjoittaa minulle 60 prosentti edesmenneen Moises Saba ja hänen perhekuntansa raha. Englanti pankkihenkilö on tietysti vaikea ymmärrys punnan (£) ja euron (€) erolaisuus. Kummassakin valuutta on summa kuitenkin enormous suuri, mutta luulen ja toiveeni myös että sinun halu ja tarkennus on maksattaa punteina.
Sydämen juuret liikuttuivat minua, kun perustelet Dr. Mark miksi juuri minä olet valittu tätä summaa vastaanottajaksi
"Valinta sinuun yhteyttä on herättänyt alkaen maantieteellinen luonne missä asut, erityisesti siitä syystä, herkkyyden kauppa ja luottamuksellisuuden tässä."
Voi Vincent, Vincent... jos olisin nainen ja vapaa, en vastustaisi kosintaasi, niin kaunis on kirjoittanut sinä... maantieteellinen luonne ja herkkyyden kauppa, ooh...
Pankin miehenä tiedät mitä tilinumero IBAN-code tarkoittaa. Olen lähettänyt sen esimiehellesi pankkiisi, ja hän lupasi lähettää raha minun tilille. Samalla hän sanoi, että Sinulle Vincent ei kuulu niin paljon; ainoastaan 15%.
Hei ystävä,
Olen tohtori Vincent Mark johtaja Audit Department of Bank One Cabot Square, London E14 4QJ täällä Englannissa (Credit Suisse-pankki). Kirjoitan sinulle liiketoiminnan ehdotus, joka tulee olemaan valtava hyötyä meille molemmille. Minun osasto, joka manageri Greater London Regional Office, huomasin summa £ 16,5 miljoonaa euroa (kuusitoista miljoonaa viisisataatuhatta punta) tilille, joka kuuluu yksi meidän ulkomaisten asiakkaiden Late Business moguli Mr. Moises Saba Masri miljardööri, Juutalainen Meksikosta, joka oli uhri helikopterionnettomuudessa tämän vuoden alussa, tappaa hänet ja perheenjäseniä. Saba oli 46-vuotias. Myös helikopteri aikaan onnettomuudessa oli hänen vaimonsa, heidän poikansa Avraham (Albert) ja hänen tyttärensä-in-law. Ohjaaja oli myös kuollut.
Valinta sinuun yhteyttä on herättänyt alkaen maantieteellinen luonne missä asut, erityisesti siitä syystä, herkkyyden kauppa ja luottamuksellisuuden tässä. Nyt meidän pankki on odottanut mitään sukulaiset tulevat-up väite, mutta kukaan ei ole tehnyt. Itse olen hävinnyt sijoittamalla sukulaisten, pyydän teiltä lupaa esitellä sinulle kuin lähiomaiset / Voiko saaja on edesmennyt, jotta tuotto tämän tilin arvo on £ 16,5 miljoonaa puntaa voidaan maksaa sinulle.
Tämä on maksettu tai jakaa näitä prosenttimääriä, 60% minulle ja 40% sinulle. Olen saanut kaikki tarvittavat oikeudelliset asiakirjat, joita voidaan käyttää varmuuskopiointiin tämä väite teemme. Tarvitsen vain täyttää teidän nimet asiakirjat ja laillistaa se tuomioistuin tässä todistaa teitä laillinen edunsaaja. Kaikki vaadin nyt on rehellinen yhteistyö, luottamuksellisuus ja Trust, jotta voimme nähdä tämän tapahtuman kautta. Takaan, että tämä tulee toteutettujen laillinen järjestely, että sinua suojataan rikottu lakia.
Ole hyvä, anna minulle seuraavat, kuten olemme 7 päivää ajaa se läpi. Tämä on erittäin kiireellinen PLEASE.
1. Koko nimi: 2. Suora Matkapuhelinnumero: 3. Yhteystietosi Osoite: 4. Ammatti: 5. Ikä: 6. Sukupuoli: 7. Kansalaisuus:
Mentyään läpi järjestelmällinen haku, päätin ottaa sinuun yhteyttä toivoen, että löydät tämän ehdotuksen mielenkiintoinen. Ole hyvä ja teidän vahvistuksen tähän viestiin ja osoittaa oman edun minä toimittaa sinulle lisätietoja.
Endeavor antaa minulle oman päätöksensä kuin pitää minun odottaa.
Kiitos teille ennakointia oman myönteisen vastauksen.
Päivitin profiilikuvani tähän, joka löytyi arkistojen uumenista. Alkuperäinen koko on 9 x 6 cm, skannattu 1200 dpi, joten suurenakin voi tarkastella. Revenneet kulmat on paikattu vasemman puolen pusikolla ja oikean reunan lautaseinällä. Myös muutamia valkoisia halkeamia on poistettu.
Pyörä on sukulaispariskunnan, joka päräytti Kymenlaaksosta Keski-Suomeen eräänä kesäisenä päivänä 1950-luvun alkupuolella. Moottoripyörämiestä minusta ei tullut, vaikka ilme onkin varsin hurmioitunut Jawan satulassa. Arvatkaapa mitä on takasatulalla? Näpsäytä isommaksi, niin näet.
Mihail Feodorovitsh Larionov (s. 3.6.1881) on maalannut päivän taidekuvan 1910-luvun alussa. Siinä jo hieman syksyiseltä vaikuttavassa koivikossa sotilas ratsuineen on tupakan mittaisella tauolla. Mahorkka on aika tuhtia kamaa; sekä miehellä että konilla silmät pyörivät siihen malliin.
Sommittelultaan kuva kävisi tupakkamainoksesta: "Mahorkkamiehet ratsastavat omia teitään". Kirkas punainen väri housuissa, lakissa ja savukkeen hehkuvassa päässä vetää katsojan silmät heti puoleensa. Myös asetakin vihreys erottuu taustasta punaisen vaikutuksesta. Mustat ääriviivat tuovat mieleen venäläiset puupiirrokset.
Kesän alun kunniaksi grilliherkkuja. Kuten joskus aikaisemminkin, tässä pääsi käymään niin, että kerkesin syödä jo melkein koko annoksen, ennen kuin otin siitä kuvan. Kyseessä on hiiligrillillä hiillostettu sianlihaviipale, joka jo elintarviketuotantolaitoksessa oli maustettu, salaatti, joka koostui tomaatista, espanjalaisesta kurkusta - ei vaineskaan - rypäleistä, öljymarjoista, eli oliiveista, krikkalaistyyppisestä salaattijuustosta ja Thompson-viinirypäleistä. Palan painikkeena oli Iisalmessa pantua ja sitten rekka-autolla Viroon vietyä Tuplapukki-olutta. Oluen laatu paranee huomattavasti, kun sitä kuljetellaan edestakaisin maasta toiseen, samoin kuin eräät väkevöidyt Atlantin rannikon viinit, jotka tammitynnyreissään matkasivat purjelaivoilla aavojen yli. Kerrotaan, että joskus merimiehet olisivat lisänneet tynnyreihin arominvahvennukseksi nestettä, jolla eskimonaiset ainakin ennenvanhaan pesivät hiuksensa, mutta se lienee pahaa puhetta ja panettelua.
Sianliha on perussuomalaista evästä jos mikä; ei siihen somali tai muu vastaava ukko koske tikullakaan. Jos liha on vielä syöty kuten kuvassa - niin, että lautasella on viimeksi syöjän alkukirjain - on tavattoman helppo seurueessa tunnistaa mahdollisesti vaikkapa pakkoruotsiin päin kallellaan olevat. Börje, Gösta ja ennen kaikkea Åke saavat askarrella parin Tuplapukin jälkeen huomattavasti kovemmin kuin esimerkiksi Timo, Jussi tai Teuvo.
Min favoritartist Cab Calloway sjunger här en surullinen tarina om Minnie, som inte kunde hålla sig på kaita tie.
Märkvärdigt är det att han sjunger också om Ruotsin kuningas:
Den tredje värssy går tälleen:
she had a dream about the King of Sweden
he gave her things that she was needin'
gave her a home built of gold and steel
a diamond car, with the platinum wheels
Jag undrar, om biili var Volvo eller Saab?
Titta, hur artisten eläytyy täysillä aiheeseen!
Man måste myöntää, att han ser toisinaan ut lite som appiukko till U. Värdelösback.
Povel Ramel (s.1.6.1922), jota oikeutetusti pidetään Sibeliuksen ohella Pohjoismaiden parhaana säveltäjänä, esittää tässä teoksensa "Titta det snöar". Ruotsinkieleen pejoratiivisesti suhtautuville alla on Google-käännös suomeksi. Kesän kunniaksi talven ihanuuksia ja mäenlaskua muisteltaessa sen voi kajauttaa vaikka ruohonleikkurin aisassa.
Kun talvi tulee hoppu viileä, vaikea
ja väristykset menevät
syvällä kaikkien varpaat
Kun olet pian jonossa agentin Käytävä
ja ostaa lipun mantereelle.
Sitten vie se pujottelu sukset, monot ja sauva
ja tehdä itse, koska
luonnonvaraisten laukata ja ravi.
Ja vaikka tiedät, että mäki voi olla jopa hauta
joten ne vaappua pois alas rinnettä, jossa.
Voit mennä pieleen.
Oho!
Voit mennä vapaaehtoistyöhön.
Auts!
Voit mennä ohi.
Huj!
Voit mennä sokea.
Hiii!
Menet oikealle.
Hu!
Menet pihistellä.
Oh!
Voit mennä niin hyvä, niin hyvä!
Ja se on
täysin rinteillä.
Ihmiset rinteessä.
Lapset kukkula.
Crowded rinteillä.
Heavy rinteillä.
Keskittyminen rinteillä.
Koko rinne pituus.
Katso sataa lunta.
Katso minua vaappua.
Mäkihyppy.
Menen yhdellä jalalla.
Katso sataa lunta.
Menen takajaloillaan.
Katso sataa lunta.
Olen menossa kolmella jalalla.
Katso sataa lunta.
Menen nenä.
Menen taakse.
Menen mäelle.
Katso sataa lunta.
Katsokaa putoan.
Voi mitä joukoittain.
Voi kuinka roll.
Voi mitä joukoittain.
Voi kuinka kaadun.
Voi mitä ajelehtii, oi mitä joukoittain.
Kaikki on lunta, lunta, lunta.
Lumi, lumi, lunta, lumi, lunta, lunta.
Hyvänen lunta.
Mitä ajelehtii, ajelehtiminen, ajelehtiminen, kumpuja.
Haluatko ajaa minua.
Joten te ajaa joten gladelig vuoret valkoinen lumi
ja seistä hetki jonossa
ja syö leipää ".
Ja istuu myöhään hissin sohva, joka on ro-
ja laatinut vuorelle köysi.
Onko siis koko ajan ja mennään alas ja ylös
kaikenlaisia kuoppia,
täysin yksin ja joukkue.
Se osuu nainen, joka on niin kohtelias auttaa ylös.
Sitten hän menee alas selkä ennen.
Hän itkee: Ohje.
Apua!
Hän itkee Hilp
Hilp!
Hän itkee: Ohje.
Apua!
Hän itkee: Hulk.
Hulk!
Hän itkee, "Stop.
Stop!
Hän itkee kaikki
Kaikki
Hän itkee niin hyvä, niin hyvä.
Ja se on
täysin rinteillä.
Ihmiset rinteessä.
Lapset kukkula.
Crowded rinteillä.
Heavy rinteillä.
Keskittyminen rinteillä.
Koko rinne pituus.
[Puolue ei ollut ruuvi löysällä]
Katso sataa lunta.
Mäkihyppy.
Tämä rinne on huono.
Hissi on rikki.
Siellä Gösta.
Ei, Selma.
Siellä puhaltaa.
Siellä Gösta.
Selma selällään.
Voi miten hän heiluu.
Katso sataa lunta.
Pidä kädestäni.
Vedä minut erossa.
Hissit ovat kypsiä.
Haluan kahvia.
Lopeta ja kalvava.
Haluan voileivän.
Lopeta ja kalvava.
Haluan kahvia.
Haluan voileivän.
Haluan karkkia.
Lopeta ja kalvava.
Haluan karkkia.
Lopeta ja kalvava.
Drop Dead.
Stand jonossa täällä.
Haluan karkkia.
Kuule, me jonottaa.
Katso Odotamme, katsomme jonossa.
Kaikki on jono, jono, jono
Jono-saari saari saari saari saari.
Oma hyvyys, mitä jono
Mitä paljon ja paljon, paljon ja paljon.
Massa-massa-kuormia.
Joten ei sitä päivää ja mennä kuin jumala
ja ääntä nopeammin
ja jättää kiellon.
Menet suoraan kappaleen eri pituutta.
Voit melkein kuulla yleisön suosiota.
Voit ratsastaa ilmaiseksi.
Oh!
Voit mennä pieleen.
Ah!
Voit mennä pitkälle.
Oh!
Voit mennä ohi.
Ih!
Voit mennä sana.
Mmmh!
Menet jyrkkä.
Oho!
Voit mennä niin hyvä, niin hyvä.
Ja tehdä
osuma rinteillä.
Seuraava kukkulalle.
Takana mäki.
Hotellissa.
Ravintola.
Disco.
Koko yön.
[End of osapuoli, joka ei ollut silloin ruuvi löysällä]
Katso sataa lunta.
Siellä hissi.
Korkealla ilmassa.
Siellä Signe.
Ylhäällä hissi.
Siellä Tore.
Korkealla ilmassa.
Voi miten hän liukuu.
Missä ovat kuusia.
Siellä sijaitsee metsässä.
Missä on baari.
Siellä sijaitsee Ake.
Voi miten hän kuorsaa.
Mennään.
Suksien luiston.
Kipeä jalat.
Voi kuinka tuuli puhaltaa.
Saappaat hiertää.
Puhaltaa jalka.
Sukset luistaa.
Nyt on talvi.
Mäkihyppy.
Sukset pysähtyy.
Katso sataa lunta.
Missä on hotelli?
Ensimmäinen oikealla.
Ja missä on oikea?
Peukalo vasemmalla.
Ja missä on peukalo?
Se on käsillä.
Ja missä on kädessäsi?
Se on käsine.
Ja missä on käsine?
Kyllä, jos on hanska?
Olen menettänyt.
Ota kaulus.
Kaulus on tehty.
Katso sataa lunta.
Mennään.
Missä on baari.
Mennään.
Haluan karkkia.
Lopeta ja kalvava.
Mennään.
Täällä se menee nopeasti.
Katso sataa lunta.
Hyppää puolelle.
Katso minua lentämään.
Ai niin mahtavaa.
Ai niin ärsyttävää.
Hups olemme jääneet, oh olemme jääneet,
wow olemme menettäneet, oh olemme jääneet,
jäi portti, portti, portti.
Auts, auts, auts, auts, auts, auts.
Talvi loppuu pian
