Storm warning

Toukokuun lopuksi myrskyvaroitus. Iltapäivälehden nettisivulla näytettiin jo kuvia viime kesän kaatuneista puista, ja ihan tutulla seudulla, sekä uhattiin huomenna kalenterin mukaisesti alkavan kesän olevan vielä pahempi. Saapa nähdä.

Päivän musiikkiannos on Marin Marais'n (s. 31.5.1656) oopperasta Alcione. Siinä myrsky viuhuu valtoimenaan, mutta ei sanottavammin vaikuta rannalla seisovan neidin hiuksiin eikä helmoihin. Kuvasta tulee mieleen toinen, jossa myrskyn lisäksi tyttöä tuivertaa vihainen siivekäs, angry bird.

Siivekkään kuvaa on blogistani googlattu eniten yhdessä Moskvitshin kanssa. Mielenkiintoinen kombinaatio, eli jos yhtä, niin toista kans.

5 x O

Samasta kansiosta kuin tuo verkkoaidan takaa otettu kuva on myös tämä. Seitsemän taalaa on pitänyt maksaa päästäkseen katsomaan kisoja heinäkuun lopulla vuonna 1952.

Vanha, pahansuopa ja kulunut vitsi kertoo, kuinka eräs pitkäaikainen valtakunnan päämies oli vanhoilla päivillään joutunut avaamaan olympialaiset. Puhe alkoi: - O, o, o..., jolloin adjutantti nykäisi hihasta ja kuiskasi: - Ne ovat olympiarenkaat.

Nurmen Paavo kävi sytyttämässä tulen, tosin ihan SVUL:lin hyväksymissä urheiluvaatteissa, eikä kuvan esittämässä asussa.   

Lassila etti kanoja

Muistatte varmaan, että nykyisin kiinteistöhuoltotehtävissä toimiva firma L&T oli aikoinaan myös pukinevalmistaja. Sota-aikaisen kadettikurssi 26:n kurssijulkaisussa esitellään Tiklas-tuotteita koko sivun ilmoituksessa. Saksassa ainakin eräät tummanpuhuvammat uniformut valmisti Hugo Boss, Suomessa on Tiklaksen lisäksi kurssijulkaisussa reklaamit Seligssonilta ja Karttuselta sotilaspukujen räätälöinnistä; Ab Skoha Oy mainostaa tillbehöörejä: kauluslaattoja, rähinäremmejä ym.

Tästä kadettikurssista olen kirjoittanut aikaisemminkin, kurssijulkaisu osui käteeni muutama päivä sitten arkistoja penkoessani. Kirjassa on aluksi koulun johtaja eversti Salmion, kadettikomppanian päällikkö everstiluutnantti M. Nevasaaren tervehdykset sekä kouluttajaupseereiden artiikkeleita sodankäyntiin ja sotilaan työhön liittyvistä aiheista. Kuvituksena on käytetty virallisempienkin juttujen yhteydessä karikatyyrejä. Teos on omistettu edellisen ja tämän kurssin aloittaneille kaatuneille oppilaille. Kurssi 26 jouduttiin keskeyttämään sodan syttyessä vuonna 1941, ja tauon jälkeen se saatiin päätökseen v. 1943.

Useassa artikkelissa korostetaan sotilaallista kuria ja käytöstä. Oikealla kurilla esimies saa itselleen arvovaltaa alaistensa keskuudessa. Myös muodollisuudet, tervehtiminen ym. ovat tärkeitä. 

Julkaisussa on  yhteiskuva ja haastattelu viidestä kurssilla olleesta Mannerheim-ristin ritarista - Varstala, Nissinen, Koli, Keinonen ja Pentti. Heiltä kysytään mm. syytä mitalin saamiseen, jännittävintä sotakokemusta ja kuinka saaja itse ja alaiset asiaan suhtautuivat.

Oppilaskunnan touhuista, urheilusta, orkesterista ja kuorosta on juttua. Kuoro kävi levyttämässä Yleisradiossa Martti "Pyssy" Turusen johdolla, orkesteri keikkaili useissa maanpuolustushenkisissä tilaisuuksissa ja urheiljat pelasivat käsi-, pesä-, kori- ja jalkapalloa, yleisurheilivat ja nyrkkeilivät.

Alla vielä pari reklaamia   

Postmodernia soinnutusta ja puusuksia

Tänään on tarjolla saksalaisen säveltäjä ja pianisti Friedrich Baumfelderin (s. 28.5.1836) eli Rietrikki Puupeltosen teos "Kehtolaulu". Muuten hyvinkin sovinnaiseen ja herkkään sävellykseen tuo ristiriitaa toisen tahdin toisen tahtiosan oikean käden kolmannella ja vasemman käden kakkossormella samanaikaisesti soitettavat sävelet b ja a. Vastaavasti seuraavan tahdin toisella iskulla soivatkin sävelet oktaavissa.

Puupeltoset  ja -järviset hallitsivat hiihtävän maailman latuliikennettä aina siihen asti, kun ent. kansanedustaja Mieto (kesk.) hiihti kilpailun lopuksi suutuspäissään suoraan saunaan. Jos siellä olisi ollut puulämmitteinen kiuas, olisi seuraavan pesällisen sisältö ollut arvattavissa.

Ilmaveivejä - Aircranks

Portugalin likapyykkejä pesi aikanaan pyykkäri huoleton, joka lantilla päätti ostaa leipää ja väkevöityä viiniä. Eduskunta äänestää tänään pyykkirahoista.

"Pyykki on pantu ja pysyy,
pysy lujana omalla maalla,
oma maa vielä sun kuntoas kysyy" (Heikki Klemetti)

Tämä veivi kuuluu Zeiss-Ikon-merkkiselle elokuvakoneelle. Vehkeessä on toki sähkömoottorikin, mutta alkupujotukset oli syytä tehdä veivaamalla. Katsella voi vaikka urheiluoelokuvia, joissa tehdään ilmaveivi ylämummoon - Aircrank to upper grandma.

Tällä veivattiin monen possu- ja nautaparan viimeinen matka kohti ihmisten "kähyisiä kitoja" (sit. V. Huovinen).

Ajankohtaista - Aktuellt

Ukot menossa leiriltä risutalkoisiin? Ehei, urheilijoita Helsingin XV olympialaisissa vuonna 1952. Kuva on otettu verkkoaidan takaa.

kui üht nii teist samuti

Tuli käväistyä pitkästä aikaa tutulla paikkakunnalla Itämeren saarella, Saare maakonnas. Ylemmässä kuvassa taustaranta kuuluu pienemmälle saarelle, josta pengertie johtaa suuremmalle.

Alempi kuva, illalla otettu ja vähän tumman varjoisa, kuvaa lahontorjuntaa a-pylväässä. Kun tolppa sidotaan maahan upotettaviin betonipötkylöihin, laho pysyy poissa ilman kyllästysaineita.

Näistä maisemista kirjoittelin joskus aikaisemminkin.

Mutta nyt kun on käsitelty yhtä niin käsiteltäköön toista kans. Saarenmaahan voin palata myöhemmin.

-------

Mökiltä löytyi laatikko, joka sisälsi vihkon nimeltä "Abiturientin apu eli lukiota leikiten eli yllättäen ylioppilaaksi". Siinä ovat lähes kaikki koulumuistiinpanoni lukuvuodelta 1966-1967. Saksa, englanti, ruotsi, historia, matematiikka ja biologia seuraavat toisiaan vaihtelevassa järjestyksessä. Varsinkin historia, Suomen, on mielenkiintoista luettavaa useine henkilökuvineen, jotka ryydittävät kuivaa tekstiä erinomaisesti. Vihko on A4-kokoinen normaalilla ruudutuksella ja muovikansilla varustettu 80-sivuinen. Tässä esitettävät kuvat ovat oikeasti n. 3 cm korkeita.

Historian ensimmäinen sivu käsittelee nais-, raittius- voimistelu- ja urheiluliikkeitä - ei siis kauppaliikkeitä, ja historia päättyy sisäministeri Leinon kukistamiseen vuonna 1948.

Ensimmäinen kuva esittää Viktor Heikeliä, yliopiston liikuntalaitoksen johtajaa. Tekstissä puhutaan Ivar Wiskmanista "Turnareiden" perustajasta. Kuvassa tosin kerrotaan seuran olevan nimeltään "Tunarit" ja Viktorin taiturimainen yhdellä kädellä pelaaja. Suurin yllätys itselleni tuli, kun sotasyyllisyysnimien yhteydessä oli K. Rydmanin kuva!? (Alin kuva - kaikkia saat suuremmaksi näpsäyttämällä)

 

   

Ai nou

Toukokuun alkupuolella tuuletellaan lippuja oikein olan takaa. Vappu, Äitienpäivä, Eurooppa-timon päivä, Snellmaninpäivä ja Kaatuneitten muistopäivä vedättävät huoltoyhtiöillä ja yksityisillä lipunhaltijoilla biljettiä salkoon vähän väliä, ja hyvähän se on, kun liputellaan, värilläkin on siinä väliä.

Sisäministeriö sanoo Suomen lipusta seuraavaa:

"Lippulaki määrittelee Suomen lipun abstraktisesti, joten Suomen lippu voi olla muutakin kuin konkreettinen sinivalkoinen kangaslippu. Jokainen kuvio, joka täyttää Suomen lipun mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, vaikkapa painettuna tarrana, on Suomen lippu."

Kansallislippu on muodoltaan suorakaiteinen ja sen mittasuhteet ovat:
- korkeus 11 ja leveys 18 mittayksikköä
- siniristin sakaran leveys on 3 mittayksikköä
- kenttien korkeus 4, tangonpuoleisten kenttien pituus 5 ja ulompien kenttien pituus 10 mittayksikköä.

Joten siis kun olet lähdössä Bratislavaan katsomoon lippumieheksi, katso, että mittasuhteet ovat oikein. Myös värit on oltava paikallaan, keltainen ja punainen allaolevassa määrittelyssä tulevat kyseeseen valtiolipuissa, eivätkä tarkoita tussilla valkoisiin kenttiin lisättäviä jääkiekkoilijoiden nimiä tai joukkueen kannustusta:

PMS-värijärjestelmän mukaiset lipun värit ovat:
sininen 294C
punainen 186C
keltainen 123C

Ainon päiväkin olisi muutamille meille horoskooppi-härjille henk.koht. liputuksen paikka. Katselin tuossa, keitä 10.5. syntyneitä esiintyy Wikipedian palstoilla, ja tässä kokoelma heitä:

Sävel-, tanssi- ja näyttämötaiteilijat:
1760 – Claude Joseph Rouget de Lisle, marseljeesin säveltäjä
1899 – Frederick Austerlitz (Fred Astaire), tanssija, laulaja, näyttelijä
1938 – Juha Vainio, sanoittaja, laulaja
1946 – Donovan Philips Leitch, skotlantilainen laulaja
1957 – John Simon Ritchie (Sid Vicious), Sex Pistols-basisti
1960 – Paul David Hewson (Bono), U2-laulaja, ihmisoikeusaktivisti

Murhaajat:
1838 – John Wilkes Booth, Abraham Lincolnin murhaaja, kuuluu myös edelliseen ryhmään
1875 – Eugen Schauman, Bobrikovin murhaaja
1955 – Mark David Chapman, John Lennonin murhaaja

Urheilijat:
1937 – Tamara Press, kuulantyöntäjätär ja kiekonheittäjätär
1958 – Harri Kirvesniemi, hiihtäjä
1977 – Nick Heidfeld, autonkuljettaja

Poliitikot
1928 – Arnold Rüütel, Viron presidentti
1959 – Ville Itälä, MEP

SW-A

S

Päivän toisena taidekuvana taiteilija ja kielimies Sigurd Wettenhovi-Aspan (s. 7.5.1870) omakuva vuodelta 1898.

Ruotsalaiset kielitieteilijät todistelivat aikoinaan, että Ruotsi on perustettu n.v. 100 jKr, ja että sieltä on sitten länsimainen sivistys levinnyt koko Eurooppaan. Sigurd pani paremmaksi, ja todisti muinaisegyptin ja monen muunkin  kielen kehittyneen suomesta.

Nykyään käytävään neekeriukko-keskusteluunkin Aspalla oli oma sanottavansa.

Neekeri-sana johtui hänen mielestään egyptin ilmaisusta Nes hashi kush, joka tulee suomenkielen lauseesta "ne haisee kuselle".

Taiteilijaa käsittelevällä sivustolla on esimerkkejä hänen maalauksistaan. Erityisen vaikuttava on pohjoiskarjalaista järvimaisemaa kuvaava taulu vuodelta 1942.

Tässä Wikipediasta lainattu pätkä:

Esimerkkejä Wettenhovi-Aspan sanajohdoksista

• pyramidi = pyhät raamit
• Berliini = perälinna
• Egypti = Äijäkupittaa
• Tunisia = tuonensija (Aurinko laskee länteen eli tuonensijaan ja Egyptistä katsoen Tunisia on lännessä)
• prinssi = piirinseppä
• labyrintti = läpiriento
• Marseille = Merisäiliö
• Memphis = Mäenpisteaita
• neekeri = Ne hahsi kush (egyptiä, väitettiin tulevan sanoista "Ne haisevat kuselle")
• Malakka = maa lakkaa
• die (saksaa) = tissi
• geysir = käy siristen
• harmonia = haarapuumoniaisuus
• kulttuuri = kultaura
• muumio = muu mies
• seepra = seurahepo
• Ferse (saksaa) = jalkaperse
• Kemi = Kemi
• Maa = Má
• Meri = Meri
• Harmaa kissa = Harmáchis'
• Tumma = Thum
• Punainen = puna
• Sininen = Sini
• Aarre-kivet ("kirjastoissa") = Ar'chiv (= arkisto)
• Ratas-mies = Rada'més (= faaraon ajuri)
• Maatupa = Mastuba→ mastaba (= hauta)
• Niiloaa (= virran vesi"niiloaa") = Niilos (= niilin virta)
• Huoruus = H'orus (= rakkauden jumala)
• Neiti = Neith (= taivaan neito)
• Totta (= tosi, totta) = Tott (= totuuden, oikeuden ja viisauden jumala)

• Valtameri → Valtamer' → Valdemar
• Jalomeri → Jalm'er' → Jalmar == Hjalmar (Suomalainen nykyinen muoto Jalmari)
• kotilinna → Kot'lin'
• Pikkulinnan sikiö → Pik'ulinski'
• Kurupään sikiö → K'rupe'ns'ki
• Mer(i)linnansikiö → Merlinski
• Sepänlinna → Ze'pelin
• Seppälä → Sephala
• Sepänkylä → Sepkyl'
• Varjelusjoukko → varjojoukko → Varj'jåg → Varjag
• Kalameri → Kalamare → Kal'mare → Kalmar
• Vehkaselkä → vehk'sel → veiksel
• varpunen → varpuhnen

IYTCY

Päivän taidekuvana esittelemme Aachenista löytyneen ruudulliselle pergamentille piirretyn luonnoksen, joka kuvaa Kaarle Suurta sotilaallisine ja uskonnollisine asiantuntijoineen suunnittelemassa Euroopan valtioiden yhdistämistä yhteiseksi keisarikunnaksi. Isommalla kirjoitettu teksti "Iytcy" on lyhenne sanoista "Isänmaan ykseys todellisen Carolucsen yhdistämänä". Vasemmassa reunassa oleva yhtälö Am7=C6 lienee ensimmäisiä yrityksiä erityisen suhteellisuusteorian (E=mc2) luomiseksi. Himmeää tahraa pergamentilla on tutkittu, ja sen on todettu sisältävän oliiviöljyä sekä hiukkasia punasipulista.

Kuvan sommittelu on tyypillisesti keskiaikainen. Pöydässä on käytetty käänteistä perspektiiviä, ja arvokkain henkilö on kuvattu suurimpana. Tikli on ollut vanhemmassa kuvataiteessa suosittu lintuaihe onnea ja terveyttä tuottavana symbolina. Tunnetussa Heikki Klemetin lastenlaulussa se on lisäksi lahjakas ensviulun soittaja. Niinpä se on lisätty tähänkin työhön. Ikkunasta pilkistävät sarvet kuuluvat pyhälle neuvoa-antavalle unissakulkijavuohelle, joka on tullut suomalaisille tutuksi Mauri Kunnaksen piirroshahmo herra Hakkaraisena.

Politiikkaa

Faber-Castell on tunnettu lyijy- ja värikynämerkki. Tämänpäiväisessä radio-ohjelmassa, jossa puhuttiin politiikan kielenkäytöstä ja jossa juontajana oli Tuomas Katajapensas (nimi suom.), oli mukana myös lyijykynän hypistelystä tunnettu Ylen poliittinen toimittaja (eläk.).

Kaikki keskustelijat olivat sitä mieltä, että jytkypuolueen vahvuus on siinä, että se osasi, tai sen edustajat osasivat puhua suomalaisille suomea. Politiikan eläk. toimittaja sanoi joskus hermostuneensa, kun haastateltavat poliitikot eivät osaa sanoa asiaansa kansantajuisesti. Sitten juontaja Katajapensas ja em. lyijykynästä tunnettu totesivat jotensakin, että monimutkaisten sanontojen ja vaikeiden ilmaisujen sijaan olisi hyvä käyttää vanlainereita.  

Karin keittiö: Ruista hihaan

Puolukkapuuro ruisjauhon kera on erinomainen herkku, ravitseva ja edullinen perussuomalainen eväs. Tarvitset litran vettä, sitä saat maksua vastaan vesijohdosta, halvemmalla omasta kaivosta tai lähteensilmästä. Mikäli omistat ruisvainion ja osaat puida ja jauhaa, tulee jauhonkin hankinta halvemmaksi, jos vielä saat tukea viljelyyn. Muussa tapauksessa suhteellisen huokeaa on jauho nykypäivän kauppaliikkeessä. Voit tietysti taitella tähkäpäitä sapattina, mutta se voi olla hankalaa, vaivalloista ja ainakin suuremmassa mittakaavassa laitonta.

Kolmas ainesosa veden ja jauhojen lisäksi on puolukka, tuo Kalevalastakin tuttu marja, jonka syötyään Marjatta tuli raskaaksi ja synnytti Karjalan kuninkaan. Nykysanonnoissa puolukka kylläkin pyörii ihan muussa paikassa kuin Marjatan suussa ja mahassa.

Ohje:
- Laita kortteli puolukoita veden kanssa kiehumaan joko kuorineen tai ilman. Puolukoita ei ehkä kannata ryhtyä kuorimaan veitsellä, vaan voit tilsiä ne veden sekaan siivilän läpi, jos et halua ruokaan kuoria.
- Sekoita jauhot kiehuvaan seokseen.
- Lisää sokeria maun mukaan.
- Anna kypsyä hiljaisella tulella tai sähköllä.
- Syö kuumana, jos pidät löysästä, tai jähmeämpänä kylmänä.
- Annokseen voi lisätä maitoa tai muuta sopivaa lisuketta.

Kuvassa olevalla lautasella oli puuroa, mutta sen erinomaisuudesta johtuen kerkesin syödä sen ennen kuvan ottamista. Kävi vähän samalla tavalla kuin äidille, jonka piti lähettää opiskelijalapselleen rahaa, mutta ehti sulkea kuoren ennen rahan laittamista, jota tosin kirjeessään pahoitteli.

Myös lasi on melkein tyhjä. Siinä oli eteläafrikkalaista Footmark-viiniä, Pinotage-rypäleestä valmistettua. Wikipedian mukaan "Pinotagesta tehdystä viinistä saattaa löytyä hillan, balsamiviinietikan, pihkan, tervan ja paahdettujen hedelmien aromeita"

Kyllähän ne puolukan seuraksi maistuvat.

Sisältää muutakin tuotesijoittelua, lusikka Hackman, lautanen Kultakeramiikka. Meillä, jotka asumme Hackmanin tehtaan lähiseudulla, on kiusallinen tapa kylässä ja ravintolassa tutkia vaivihkaa pöydän aseistuksen alkuperää.

Tuosta Savonia-sarjasta oli taannoin markkinoilla versio, "Hackminna", jossa oli muovinen tuppi kädensijana. Tehtaalle tuli palautetta hantaakin irtoamisesta, joissakin näytteissä oli selvät ruuvipenkin jäljet, joten ihan normaalirasituksessa ne eivät olleet irronneet.

Ratkaisu löytyi liimaamalla metallinvärinen nasta kahvan kummallekin puolelle, ikäänkuin niittiä kuvaamaan. Tyytyväisyys tuotteeseen palasi heti, ja alan lehdissäkin kehuttiin kestävää ratkaisua.

Nykyään Hackman-aterimet tehdään Ranskassa.

Kevään kukkia

Im wunderschönen Monat Mai schneit es taivaan täydeltä. Kuvassa ja varmaan luvassakin on kuitenkin kukkaisniittyjen loistoa.

Rintakorun pyöräytti tyttäremme vieraillessaan meillä muutama päivä sitten. Jostain oli löytynyt 1970-luvun kukikasta kangasta ja erikokoisia nappeja. 1950-luvun harmaa perus-citroen 2CV (alkup. sis. 2 verohevosvoimaa) on ajettu koristeen viereen mittakaavaksi. Myönnettäköön, että se on hiukan pienempi niitä, joita käytin kulkimina joskus taannoin.

Kankaan ja kulkimen yhteys muodostuu siitä, että tuolla samalla tekstiilillä oli vihreä 2CV6 verhoiltu sisältä - penkit, ovipahvit, ikkunaverhot ja talvisin katon lisäeristeenä käytetty styroksi.

Toukokuuta kitaralla säestettynä, enemmän laulelman- kuin liedinomaisesti - ei paha: