Päivän taidekuvassa Väinämöinen laulaa Joukahaista suohon Joseph Alasen (1885-1920) visualisoimana tulkintana. Alla googlenkielinen käännös tapahtumasta - liikennekolarista - jota osapuolet ryhtyivät selvittelemään sangen rajuin keinoin, suorastaan postmodernilla tavalla. Vanha äijä sai ronguttua sitten itselleen väkivaltaisin keinoin nuoren miehen siskon, mutta se on jo taas toinen juttu.
Came a young Joukahainen,
drove on the road to face:
grabbed the bar from the drawbar,
rahe rahkehen takistui,
länkilöihin collar was missing,
vemmel vempelen nenähän.
Whether it seisotahan,
seisotahan, think about this ...
Water leaked vempelestä,
Fog aisoista usisi.
Asked Wainamoinen:
"Free and clear" are you related to,
when you came tuhmasti etehen,
vastahan the poor?
Säret collar länkäpuiset,
vesa wooden vempelehet,
korjani pilastehiksi,
re'en retukan Rama! "
Then a young Joukahainen
Spake, about your name:
"I have been a young Joukahainen.
But say their own kindred:
free and clear "are you related to,
someone miserable, joukkioa? "
Wainamoinen
nimittelihe already there.
Got it sanoneheksi:
"When a young sludge Joukahainen,
veäite syrjähän low!
Sie you are younger than me. "
Then a young Joukahainen
Spake, about your name:
"Small is the man nuoruuesta,
nuoruuesta, vanhuuesta!
Which is better tieolta,
remembered the great,
sep 'is the path outages,
second of the way go.
Art Thou Wainamoinen,
singer-age forever,
ruvetkamme sing in the stomach,
saakamme dictated
the man is a man learned of the stomach,
second one to beat! "
Wainamoinen
Spake, about your name:
"What about me onpi
singer, artist!
Ain 'my time I'm elellyt
ahoilla on one of these,
Kotipelto roadsides
kotikäkeä listened.
But kuitenki kaikitenki
said ears to hear:
what sie enintä tieät,
muien ymmärtelet over? "
Said the young Joukahainen:
"I Tieänpä jotaki!
It is tieän selvällehen,
tajuelen tarkoillehen:
poor thing is almost deflection,
approximate kiukoata big flame.
"Okay hylkehen Elea,
ve'en dog viehkuroia:
luotansa syöpi salmon,
sivultansa siikasia.
"Siiall 'is the plain fields,
Law salmon flat.
Pike Hall kutevi below,
kuolasuu hard weather.
Perch timid, kyrmyniska
sykysyt deep uipi,
kutevi arid summers,
rapsehtivi public beach.
"When you do not seem enough of that,
yet tieän muunki tieon,
arvoan upload a thing:
Pohjola reindeer nails,
South emähevolla,
lapland tarvahalla back.
Tieän lack of Pisa hill
hongat Hörnan rock:
Long is a lack of Pisa hill
hongat Hörnan cliff.
"Three is a concern kovoa,
three lakes Noble,
three mountain high
this without the deck below:
Hämehess' is Hällä Wheel,
Kaatrakoski Karelia;
Vuoksi not winning,
more than fermented Imatra. "
Said Wainamoinen:
"Child Information, a woman's memory,
not bearded mouth hero
and a man naisekkahan!
Say origins deep
ainoisia things! "
It is a young Joukahainen
Spake, about your name:
"I Tieän Tiainen birth,
tieän bird tits,
Adder viherän käärmeheksi,
Kiiskinen ve'en fish.
Rauan tieän drowsy,
black mold sugary,
Var Veen is difficult,
I will burn bad.
"Water is the oldest voitehista,
katsehista sparkling rapids,
Creator magicians themselves,
God healers.
"Athos is vetosen birth,
The Origin of Fire taivosesta,
early rauan ruostehesta,
brass stem from the rock.
"Tuft is a wet country's oldest,
willow trees firstborn,
pine root huonehia,
Sleepy Patara. "
Wainamoinen
Then I thus answer:
"Do you remember what you sooner,
just ran out of lorusi already? "
Said the young Joukahainen:
"I remember still have the low!
I remember the time Mokoma,
when I was plowing the sea,
Marine kolkot kuokkimassa,
kalahauat digging,
syänveet deepening
a warm is a downward trend
mylleröittämässä hills,
louhet creating kokohon.
"Viel" I miesnä kuuentena,
seventh urosna
in this country, by providing
ilmoa suettaessa,
pieltä by injecting air,
taivon cycle of mass position,
kuuhutta kulettamassa,
helping with the sun,
otavaa stretching,
taivoa tähittämässä. "
Said Wainamoinen:
"Its quite valehtelitki!
Not when you are seen,
when the sea is the nails,
Marine kolkot kuokittihin,
kalahauat dug,
syänveet deepened,
is calculated on a warm,
mylleröitettihin hills,
louhet luotihin kokohon.
'And you lie seen
lie not seen nor heard
in this country, by providing
ilmoa suettaessa,
without pieltä points in,
taivon cycle in action,
kuuhutta kuletettaissa,
autettaissa the sun,
otavaa handed over,
taivoa tähitettäissä. "
It is a young Joukahainen
of that into words that answer:
"When you do not lie, I think,
I ask the opinion miekaltani.
O is Wainamoinen,
laveasuinen singer!
Sent the sword best in the competition,
Fair kalvan katselohon! "
Said Wainamoinen:
"I'm a witch badly pelänne
miekkojasi, mieliäsi,
tuuriasi, tuumiasi.
But kuitenki kaikitenki
I sent the sword best in the competition
with you, vile,
kerallasi, poor wretch. "
It gives young people Joukahainen
Murti's mouth, väänti head
Murti mustoa haventa.
Then I thus answer:
"Who is best in the competition is a sword,
sent no kalvan katselohon,
I'm singing it siaksi,
alakärsäksi I make.
I am semmoiset urohot
in the sense that täkäli,
sorran sontatunkiohon,
lava nurkkahan scrap. "
That angered Vainamoinen,
it was angry and ashamed.
Self loihe sing the stomach,
got myself to dictate:
no songs children's songs,
children's songs, women's laughter,
they are bearded mouth hero,
did you drink "does not sing all the children
boys and half a chicken,
channel Third suitors
inhalla this age,
deficiency in a crust.
28.2.2011
26.2.2011
Karin keittiö, sipulilammas
Liharuokaa eri eläinlajeista on tällä palstalla valmistettu ennenkin. Hevonen palvattuna ja sika sekä nauta karjalanpaistina ovat aikaisemmin kuvissa esiintyneet. Nyt on vuorossa seuraava syötävä kotieläin, eli lammas.
Annos on kylmä voileipä-tyyppinen, ja sen perustana on ruisleipäviipale, jonka päälle on leikattu paksu viipale savulammasmakkaraa. Koska pyöreän makkaran halkaisija on suurempi kuin leipäviipaleen leveys, se on halkaistu puolikuun muotoiseksi. Kuvaa suurentamalla lihavalmisteen rakenne erottuu selvemmin. Pienet harmaat pisteet ovat rasvaa, joka joidenkin mielestä maistuu villasukalle. Villasukkaa en ole maistanut, joten en ota siihen kantaa.
Lampaan päälle on laitettu kaksi ohutta viipaletta punasipulia, jotka on kostutettu soijakastikkeella. Soija antaa lisää suolaisuutta ja pehmentää sipulin makua. Leivälle on lisätty vielä Savon Suonenjoella valmistettua Ingmanin raejuustoa luukatoa ehkäisemään.
Juomavalinnaksi suosittelemme viipyilevää, vahvaa, hedelmäistä, kypsää ja maanläheistä laatua.
Annos on kylmä voileipä-tyyppinen, ja sen perustana on ruisleipäviipale, jonka päälle on leikattu paksu viipale savulammasmakkaraa. Koska pyöreän makkaran halkaisija on suurempi kuin leipäviipaleen leveys, se on halkaistu puolikuun muotoiseksi. Kuvaa suurentamalla lihavalmisteen rakenne erottuu selvemmin. Pienet harmaat pisteet ovat rasvaa, joka joidenkin mielestä maistuu villasukalle. Villasukkaa en ole maistanut, joten en ota siihen kantaa.
Lampaan päälle on laitettu kaksi ohutta viipaletta punasipulia, jotka on kostutettu soijakastikkeella. Soija antaa lisää suolaisuutta ja pehmentää sipulin makua. Leivälle on lisätty vielä Savon Suonenjoella valmistettua Ingmanin raejuustoa luukatoa ehkäisemään.
Juomavalinnaksi suosittelemme viipyilevää, vahvaa, hedelmäistä, kypsää ja maanläheistä laatua.
Post- vs. Perusmodernismi
Koska olen jo niin iäkäs, että uskallan tunnustaa huonon makuni televiisio-ohjelmia kohtaan, ja seuraan innolla sekä Ameriikan että Suomen Idoleita, Master- ja Top-seefjejä, Uutisvuotoa ja Putousta sekä muita yleisessä katsannossa rahanhimoiseksi kapitalistiviihteeksi luokiteltavia tosielämästä turruttavia tuotantoja, niin odotan illan tapahtumia jännittyneenä.
- Voittaako postmoderni Munamies perusmodernin rakennusmestari Harjakaisen? kuuluu kysymys.
Kuva Iltalehden nettisivulta.
- Voittaako postmoderni Munamies perusmodernin rakennusmestari Harjakaisen? kuuluu kysymys.
Kuva Iltalehden nettisivulta.
Itellmodernismi
Koska postmoderni taide ja sen tukemattomuuden ehdottaminen on nyt noussut yhdeksi kuumimmista poliittisista peru(s)noista maassamme, lienee syytä selvitellä, mistä ihmeestä siinä on oikein kysymys. Nythän on niin, että post- tai itellmodernismia on löydettävissä sekä filosofian että taiteen viitekehyksistä. Postmodernismin piirteitä musiikissa on määritellyt amerikkalainen säveltäjä ja musiikkitieteilijä J. D. Kramer.
Tässä hänen 16 kohtaansa Googlen postmodernina käännöksenä:
2. on jollain tasolla ja jollakin tavalla, ironista
3. ei kunnioita rajoja välillä sonorities ja menettelyjen menneisyyden ja nykyisen
4. haasteita esteitä "korkea" ja "vähän" tyylien
5. osoittaa halveksuntaa usein kiistaton arvo rakenteellisen yhtenäisyyden
6. kysymykset keskinäinen yksinoikeuden elitistinen ja populistiset arvot
7. vältetään summaavat muotoja (esim. ei halua koko kappaletta on tonaalinen, sarja-tai valettu määrätyt muodolliset hometta)
8. pitää musiikkia ei itsenäisinä vaan merkitystä kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten yhteyksissä
9. sisältää lainauksia tai viittauksia musiikkia monien perinteiden ja kulttuurien
10. katsoo tekniikka ei vain keinona säilyttää ja siirtää musiikkia, mutta myös syvästi sekaantunut tuotantoja musiikin olemusta
11. käsittää ristiriitaisuuksia
12. luota binaryväitteitä
13. sisältää sirpaloitumista ja epäjatkuvuudet
14. kuuluu moniarvoisuus ja eklektisesti
15. esittelee useita merkityksiä ja eri aikakäsitykset
16. paikantaa merkitys ja jopa rakenne kuuntelijoita enemmän kuin tulokset, esityksiä tai säveltäjät
25.2.2011
P.A.R.
Renoirin Pierre-August syntyi 170 vuotta sitten. Päivän taidekuvana on hänen maisemamaalauksensa L'Estaque vuodelta 1891. Merenrantapolkua pitkin vaeltaa siinä valkopuseroinen nainen sulautuen valoihin ja varjoihin. Impressionismiksi kutsutaan tämmöistä taidetyyliä. En tiedä, olisiko Perussuomalaisten taideapurahatoimikunta antamassa avustusta tämäntyyliselle taiteelle. Ei tuo maisema oikein suomalaiskansalliselta näytä - voisi olla vaikka postmodernismia meidän oloissamme. Renoir muuten maalasi Wagnerin (ei sen sian, vaan sen säveltäjän) muotokuvan muutamassa kymmenessä minuutissa. Wagner ei ollut kovin postmoderni, hänet hyväksyttiin kiittävin arvosanoin saksalaisessa myöhäisemmässä kulttuurissa. Toisin oli parissa aikaisemmassa jutussani mainitsema säveltäjä Schönberg, joka sattuneista syistä ja alkuperästään johtuen joutui muuttamaan 1930-luvun alkupuolella silloisen maassa maan rodulla-ajattelun takia muualle.
24.2.2011
Luigi ja Arnold
Luigi Denza, joka syntyi 24.2.1846, sävelsi ylläolevan kuvan myötä kajahtavan musiikkikappaleen. Kuvassa lienee pingistä pelaamassa Arnold Schönberg eli suomeksi Kaunovaaran Aarno. Denzan kappaletta Schönberg käytti sävellyksensä yhtenä teemana. Poikkeuksena muihin, jotka tuota melodiaa ovat käyttäneet, hän ilmoittaa alkuperäisen säveltäjän.
Funiculi Funicula sävellettiin Vesuviuksen rinnettä kiipeävän, v. 1880 avatun vuoristoradan kunniaksi.
Täältä löytyy tietoa asiasta tarkemmin.
23.2.2011
Sarabande
Aaronin kakkosessa tai kolmosessa muistaakseni oli tämä G. F. Händelin (s. 23.2.1685) Sarabande. Melodia muistuttaa La Foliaa, Lampaanpolskaa:
Yksi, kaksi, kolme, neljä
Anna iloinen olla
Koska suru tulee
Anna hänen mennä
Baarmat ne laulaa
Neljä hiirtä hyppelee
Kissi lyöpi trummun päälle
Koko maailma pauhaa
Sarabande oli osana barokin tanssisarjoissa. Tanssina se oli niin säädytön, että se 1500-luvulla kiellettiin Espanjassa. Kuvituksena yllä on kohtauksia elokuvasta Barry Lyndon.
22.2.2011
Aikakauslehtiratsaus XXXIV
I dag läser vi tidskrift, som heter ”Svea – Illustrerad veckotidning”. Det har kommit ut den 15 febr. år 1890. När du klickar på bilden kan du se information om median.
Bilden ovan föreställer en begravning i Roms katakomber under kristendomens första tider. Man kunde föreställa sig, att det kan vara en utbildningstavla, som har brukats i folkskolan.
Den följande bilden heter ”En rysligt rolig historia” och den är originalteckning för Svea av Emil Åberg – knappast inte lämplig på skolans vägg, även det finns bara svagdricka i flaskor...
Tidningen har åtta sidor, 28 x 38,5 cm , texten är placerad i tre spalter. Bilder är inte fotografier utan gravyrer.
Det finns fyra långa artiklar, som handlar om inbördeskriget i Amerika, illusioner, Roms katakomber och koksalt.
Den sista av ovan förklarar mm. saltets historia och dess beredning. Man säger i artikeln, att det inte är hälsosamt att bruka salt för mycket: ”[...] Kaniner, i hvilkas föda man blandar salt, dogo den ena efter den andra. Däremot förblef den del af försökskaninerna, som man gifvit vanligt foder, fulkomligt frisk. Detta kan innebära en varning mot att bruka salt i öfvermått. Ehuru saken icke är fulkomligt afgjord, vilja dock flere läkare se ursaken till en del inflammationsfall i ett omåttlig bruk af salt.”
Bilden ovan föreställer en begravning i Roms katakomber under kristendomens första tider. Man kunde föreställa sig, att det kan vara en utbildningstavla, som har brukats i folkskolan.
Från en djurmälares studieresa i Sahara. |
Skräddaren Hermann Zeitung från Wien hade beslutat sända sig till Paris i en stor kista, som vi kan se i bilden. Han hade i kistan strå som kuddar och bröd och tre flaskor öl till resekost. Han skrev sig själv som mottagare – Hermann Zeitung, poste restante, Paris. Järnvägspolisen tog honom fast på stationen, men allt var i ordning, Hermann klarade, att han hade brist på pengar, och hoppades skapa sin lycka i Paris. Herr Zeitung blev en stor hjälte och kändis, som intervjuades av alla tidningar, och en fin restaurant erbjöd honom fri bostad och mat för sex månader. Senare fick han också arbete. Resan i kista tog femtio timmar, men den var slutresultatets värt.
-----
När jag i år 1959 började läsa svenska, det var inte sk. tvångsvenska för alla – bara dom som gått till mellanskola måste studera det andra inhemska.
Som lärobok hade vi Lydia Almila. Dess första ord var ”hevonen”. När jag kom hem, frågade mamma och pappa, vad som jag hade lärt mig. Jag sade, att hevonen är häst. De undrade, hur är det möjligt, att man säger ”e” och inte ”är”.
Den var generationsklyftan...
17.2.2011
Suomen kehitys
Guggenheim-säätiön puheenjohtaja Armstrong puhui tänään MTV3:n uutisissa. Hän arveli, että suomalaiset ovat estynyttä porukkaa, mutta maamme kehitys on nyt voimakkaasti menossa eteenpäin muutosta kohti. Armstrongilla on näköjään vaaligallupit tiedossa.
Päivän taidekuvana Pablo Picasson "Rannalla"-teos vuodelta 1937. Horisontin takaa kurkistelee kahden suuren ja yhden pienemmän joukkoon pyrkivä. Laivaa laitetaan jo lähtökuntoon jollekulle.
Teos on Guggenheimin kokoelmissa.
Päivän taidekuvana Pablo Picasson "Rannalla"-teos vuodelta 1937. Horisontin takaa kurkistelee kahden suuren ja yhden pienemmän joukkoon pyrkivä. Laivaa laitetaan jo lähtökuntoon jollekulle.
Teos on Guggenheimin kokoelmissa.
16.2.2011
Päivän ajatelma
Muiston pysyvyyden hajoaminen, Salvador Dali 1952/1954 |
14.2.2011
Puuhevonen II
Koska puuhevosen peräpää herätti ajatuksia kommenttiosastolla, linkkaan jouluiseen tunnelmaan. Eihän siitä vielä ole kahta kuukauttakaan, ja kohta se taas riemuksemme tulee. Tarkkailkaa tässä puuhevosten liukuhihnaporausta, aika lailla elokuvan alkuvaiheessa. Tontut ovat tässä jostakin syystä sinisiä - johtuisiko lähestyvistä vaaleista?
Puuhevonen pakkasessa
Olosuhteet huomioon ottaen juohtui mieleeni kirjailija Aapelin teos "Puuhevonen pakkasessa". Koska omistan n. 90-vuotiaan puuhepan, päätin ottaa siitä aiheeseen liittyvän kuvan. Alemmassa kuvassa taas ei ole pakkasta, siinä on kaksi hevosmiestä 1940-50-lukujen vaihteessa. Pienempi mies olen minä, isompi isoisä eli pappa. Hevonen on ruuna nimeltä Piirto.
Kaikkihan muistamme, että hevoset nimettiin ennen amerikankielisiä ravurinimiä usein naaman tai värin perusteella. Piirton/Piirron turvan päällä on valkea juova.
Puuhevosesta on kuva myös isäni seurassa 1910-20-lukujen vaihteessa. Viimeisin hevosta hoitanut täyttää 27 vuotta ensi kuussa.
Haloista, joita kuvassa on hieno pino, ja hevosista tuli mieleen juttu, jossa pihaan illalla saapuu hevosella kulkijoita, jotka tiedustelevat isännältä, tarvitaanko talossa halkoja. Kieltävän vastauksen saatuaan he poistuvat. Seuraavana aamuna huomataan halkopinon hävinneen.
11.2.2011
Clitonia, Alppien kaunotar 12
LISÄÄ SUOMI-BRANDYA
Clitonialainen jenkka |
- Mainitsit äsken Soviet-Unionin, Clint sanoo, kerro siitä lisää, oletteko siitä täysin riippuvaisia?
- Emme, olemme itsenäisiä, mutta meillä on niiden kanssa sopimus jotenkin niin, että jos Saksa hyökkää sinne, meidän täytyy lähteä avuksi. Tuosta sopimuksesta ja historiallisista suhteista on tehty laulu, jota opiskelijailloissa yliopistoilla lauletaan, varsinkin semmoiset opiskelijat, jotka haluaisivat vielä parempia välejä niiden kanssa.
- Miten se laulu menee?
- Olen huono laulaja, mutta sanat menevät jotenkin näin:
Setä Lenin asuu Venäjällä
Sielt' käsin meitä tarkkaa, opettaa
Jos vain teemme, kuten setä tahtoo
Suomen kansaa ei voi lopettaa.
Setä viisaasti kun meitä ohjaa,
Turvan turvattomat hältä saa,
Tähän viisas yy-yy-aa-maa pohjaa
Ei naapuria kellään parempaa.
Lenin kerran Tampereelle tuli,
Katsoi ulos, oli kummissaan,
Viimein aatos lausehiksi suli:
Miks’ täällä kansa kulkee tummissaan?
Siis heittäkäätte pois jo mustat vaatteet,
Tuo punaväri ilon maisemaan,
Kun alla lippuin oikeat on aatteet,
Silloin voidaan panna haisemaan.- Hieno runo, Clint sanoo.
Krouvissa alkaa soitto. Kansallispukuinen pelimanniyhtye aloittaa jenkan, jossa on Göranin mielestä jotain tuttua, vaikka ei musiikkimiehiä erikoisemmin olekaan.
- Tämä kappale on muodostunut kuten pelimannimusiikki meillä ja muuallakin usein lyhyistä mieleen muistuneista melodianpätkistä, sitaattitekniikaksi sitä ehkä taidemusiikin puolilla voitaisiin kutsua, Clint kertoo. Hän selittää vielä, että aikanaan, kun radion kehitys oli alkuvaiheissaan, kuunneltiin musiikkiohjelmia, joissa saattoi olla häiriöitä ja katkoja. 1950-luvulla suurvallat yrittivät estää toistensa asemia kuulumasta. Äskeinen jenkka on muodostettu eräänä lauantaina Finlandissa lähetetystä toiveohjelmasta; sävelmän muistiin kirjoittanut ei ole varma, onko kyseessä otteita useammasta kappaleesta, todennäköisesti se on kuitenkin alunperin melodiasta päätellen sama, soitinnus oli vaihdellut eri osien kesken.
- Nyt sitten tarjoan sinulle talon erikoisen, Clint sanoo ja pyytää tarjoilijan paikalle pyörittäen vasemman käden etusormeaan ilmassa. Tarjoilija tuo vihreää juomaa sisältävän lasin, Göran juo, ja maailma tuntuu äkkiä mukavammalta paikalta.
Göran herää sveitsiläisen hiihtomajan sohvalla. Yllään hänellä on hiihtohaalari. - Syvä iskumme on, hän huomaa hyräilevänsä, olipas se hurja uni...
Hän nousee seisomaan, jolloin haalarin taskusta putoaa lattialle viiden senttimetrin paksuinen nippu sadan dollarin seteleitä.
LOPPU
10.2.2011
Onko kielet kirreellä?
Otsikossa oleva kysymys on kuulemma esitetty tanssien alussa järjestäjän taholta muusikoille. Kiire oli päästä aloittamaan, kun yleisö jo rauhattomana lattialla parveili.
Ferdinando Carulli, joka syntyi helmikuun 10. päivänä vuonna 1770 oli italialaissyntyinen kitaristi ja säveltäjä. Tältä videolta voi katsoa havainnollisesti, kuinka hänen säveltämänsä Siciliana soitetaan. Kielet on hyvä vääntää sopivalle kireydelle.
9.2.2011
Clitonia, Alppien kaunotar 11
KESKUSTELUJA TUOPIN ÄÄRESSÄ
Göran hätkähtää kuullessaan pyövelin luokse menosta.- Ei hätää, Clint sanoo, menemme vain seuraamaan teloitusta.
- Onko se julkinen ja suurikin kansanhuvi?
- No, se on niin tavallista täällä, että ei se paljoa jaksa kiinnostaa. Korkeintaan uteliaisuutta herättää se, kestääkö pyövelin kunto.
Näin puhuen he astuvat krouvin ovesta sisään.
- Katso, tuolla on teloitus käynnissä, Clint sanoo ja viittaa takahuoneeseen, jossa istuu miesjoukko, joista yksi on pukeutunut mustaan nenän alle ulottuvaan huppuun, jonka rei'istä killistelevät punareunaiset silmät. Hämmästynyt Göran saa kuulla Clitonian kuolemanrangaistuskäytännön historian.
- Ei täällä suuria rikoksia tehdä, rangaistuskin on muodollinen; usein kuningas armahtaa jo muutaman kuukauden tai vuoden jälkeen. Joku tuomittu kuolee vanhuuteenkin. Mutta otetaanpa nyt oluet, samaa ainetta kuin pyövelin ja tuomittujen tuopissa!
Olut on hyvää ja vahvaa; pian miesten kielenkannat aukeavat, tai ainakin höltyvät, ja puheet kääntyvät Göranin kotimaahan.
Muistettakoon, että eletään 1970-lukua, asenteet ovat globalisoitumisen myötä muuttuneet niistä ajoista.
- Sinä olet siis Finland-nimisestä maasta?
- Kyllä, se on virallinen nimi, jotkut finnet sitä nimittävät Suomeksi, mutta me ruotsinkieliset pidämme kiinni kansaivälisestä käytännöstä.
- Ruotsinkieliset? Kuinka niin, eivätkö kaikki puhu samaa kieltä?
- Eivät, pieni enemmistö puhuu suomea, se ei ole eurooppalainen kieli ollenkaan, vaan se on tullut jostakin Aasian puolelta. Idässä asuvat suomalaiset ovat enemmän itäistä rotua kuin me länsisuomalaiset. Pääkaupunkiseudullekin on pesiytynyt nykyään itäistä porukkaa.
- Onko pääkaupunki keskellä maata?
- Ei tietenkään, se on etelärannikolla, josta on hyvät yhteydet kaikkialle. Laivalla pääsee Ruotsiin ostoksille, aika lähellä on myös Sovjetunioniin kuuluva Estland, jossa kaiketi puhuvat suomen tapaista kieltä. Siellä ei ole mitään ostettavaa. Finlandin ja Sverigen välissä on Åland, joka kuuluu kyllä Finlandille, mutta jonne ei suomenkielisillä ole asiaa asumaan eikä töihin. He pitävät näin yllä hienoa kulttuuriaan.
- Onko Finlandilla kuningas?
- Sitä kai yrittivät joskus, mutta maata hallitsee nyt presidentti. Hän on ollut virassaan jo 1950-luvulta lähtien.
- Eikö teillä ole pidetty vaaleja?
- Vaaleja pidetään, mutta aina on sama mies valittu uudestaan. Sovjetunionissa saattavat pahoittaa mielensä, jos joku muu valittaisiin.
(jatkuu...)
8.2.2011
Museo tuurilla
Päivän taidekuvana 8. helmikuuta 1880 syntyneen Franz Marcin "Keltainen lehmä". Marc oli saksalaisen Der Blaue Reiter-ryhmän perustajia ja maalasi alkutuotantonsa aikana paljon eläinaiheita, varsinkin hevosistaan hänet tunnetaan.
Keltainen väri kuvasi hänen mielestään naisellisuutta, onnellisen naisellisen näköisenä etualan lehmä ilmaan potkaiseekin.
Kuvan teoksen alkuperäiskappale on New Yorkin Guggenheim-museossa.
Yksi kansakuntaamme syvästi raastava keskustelunaihe on Helsinkiin kaavailtu Guggenheim. Semmoinen on jo ainakin Bilbaossa, josta museo on tehnyt kansainvälisen kaupungin ja houkutellut sinne 900000 kävijää.
Syksyllä Dortmundissa käydessäni tutustuin sikäläiseen monitoimitaidelaitokseen. Se on rakennettu olutpanimon tontille firman sponsoroimana. Helsingissä on Sinebrychoffin taidemuseo. Guggenheimia voisivat sponsoroida suomalaiset firmat, joista nyt tulee ensimmäisenä mieleen Olvi ja Laitilan Virvoitusjuomatehdas. Jos näille sponsorointilinjoille lähdettäisiin, museon paikka olisi siis joko Laitilassa tai Iisalmessa.
En ole koskaan muistaakseni käynyt Laitilassa, mutta jos sinne tulisi Guggenheim-museo, voisin piipahtaakin. Laitilakin vetäisi 900000 turistia vuodessa, ei paha. Tietysti voitaisiin rakentaa kaksikin museota, toinen Varsinais-Suomeen ja toinen Ylä-Savoon. Iisalmelaiset ja laitilalaiset sitten tekisivät vierailuja toistensa laitoksiin ja yrittäisivät saada murteesta selvää.
Jos hylätään tuo olutsponsorointi ja mietitään vielä hyvä paikka, se olisi eittämättä Tuurin kyläkauppa. Sielläkään en ole koskaan käynyt, hyvä kauppa se varmaan on - tyttäreni toi sieltä vuosia sitten tuliaiseksi 1950-lukumallisen muovisen päänpesuharjan, tiedättehän semmoisen pyöreän, jossa on yläpuolella tappi tai rengas.
Tuurin Guggenheimia tultaisiin katsomaan Afrikasta ja Etelä-Amerikasta asti.
Keltainen väri kuvasi hänen mielestään naisellisuutta, onnellisen naisellisen näköisenä etualan lehmä ilmaan potkaiseekin.
Kuvan teoksen alkuperäiskappale on New Yorkin Guggenheim-museossa.
Yksi kansakuntaamme syvästi raastava keskustelunaihe on Helsinkiin kaavailtu Guggenheim. Semmoinen on jo ainakin Bilbaossa, josta museo on tehnyt kansainvälisen kaupungin ja houkutellut sinne 900000 kävijää.
Syksyllä Dortmundissa käydessäni tutustuin sikäläiseen monitoimitaidelaitokseen. Se on rakennettu olutpanimon tontille firman sponsoroimana. Helsingissä on Sinebrychoffin taidemuseo. Guggenheimia voisivat sponsoroida suomalaiset firmat, joista nyt tulee ensimmäisenä mieleen Olvi ja Laitilan Virvoitusjuomatehdas. Jos näille sponsorointilinjoille lähdettäisiin, museon paikka olisi siis joko Laitilassa tai Iisalmessa.
En ole koskaan muistaakseni käynyt Laitilassa, mutta jos sinne tulisi Guggenheim-museo, voisin piipahtaakin. Laitilakin vetäisi 900000 turistia vuodessa, ei paha. Tietysti voitaisiin rakentaa kaksikin museota, toinen Varsinais-Suomeen ja toinen Ylä-Savoon. Iisalmelaiset ja laitilalaiset sitten tekisivät vierailuja toistensa laitoksiin ja yrittäisivät saada murteesta selvää.
Jos hylätään tuo olutsponsorointi ja mietitään vielä hyvä paikka, se olisi eittämättä Tuurin kyläkauppa. Sielläkään en ole koskaan käynyt, hyvä kauppa se varmaan on - tyttäreni toi sieltä vuosia sitten tuliaiseksi 1950-lukumallisen muovisen päänpesuharjan, tiedättehän semmoisen pyöreän, jossa on yläpuolella tappi tai rengas.
Tuurin Guggenheimia tultaisiin katsomaan Afrikasta ja Etelä-Amerikasta asti.
7.2.2011
Helmikuudes
Tämmöistä meillä oli eilen, helmikuun kuudentena. Teetti taas vähän lumitöitä, snowjob, uutta myräkkää odotellaan keskiviikoksi.
Televiisiosta tuli monta tuntia hyvää ohjelmaa, ensin Amerikan Idolia kolme tuntia ja sitten suomalaista tunnin verran. Olen jo niin vanha ja kalkkeutunut, että katselen nuorten ihmisten pyrkimyksiä unelmiaan kohden oikein mielelläni. Onhan se tietysti niin kaupallista, että kyllä hallituksen pitäisi tehdä jotakin, vai kuka se näistä päättää.
Kaupallista menoa pitää pakosti harrastaa muutenkin. Jauhelihakin haetaan kaupasta, kun meillä tuossa ulkorakennuksessa ei ole nautoja eikä sikoja.
Iso puu keskellä kuvaa on ruotsinpihlaja, Sorbus intermedia, sen takana on siperiankuusi, koivuja, vaahteroita ja lehtikuusi, vasempana on omenapuita, jotka tuottivat viime hellekesänä hyvän ja tavallista hapottomamman sadon.
Ruotsinpihlajan tieteellinen nimi tuntuisi viittaavan netistä hankittavaan juomaan?
Clitonialaiseen vuoristokulttuuriin palataan lähipäivinä.
Televiisiosta tuli monta tuntia hyvää ohjelmaa, ensin Amerikan Idolia kolme tuntia ja sitten suomalaista tunnin verran. Olen jo niin vanha ja kalkkeutunut, että katselen nuorten ihmisten pyrkimyksiä unelmiaan kohden oikein mielelläni. Onhan se tietysti niin kaupallista, että kyllä hallituksen pitäisi tehdä jotakin, vai kuka se näistä päättää.
Kaupallista menoa pitää pakosti harrastaa muutenkin. Jauhelihakin haetaan kaupasta, kun meillä tuossa ulkorakennuksessa ei ole nautoja eikä sikoja.
Iso puu keskellä kuvaa on ruotsinpihlaja, Sorbus intermedia, sen takana on siperiankuusi, koivuja, vaahteroita ja lehtikuusi, vasempana on omenapuita, jotka tuottivat viime hellekesänä hyvän ja tavallista hapottomamman sadon.
Ruotsinpihlajan tieteellinen nimi tuntuisi viittaavan netistä hankittavaan juomaan?
Clitonialaiseen vuoristokulttuuriin palataan lähipäivinä.
4.2.2011
Jos lunta tulee...
Washington D.C:ssa valmistauduttiin lumen tuloon huolella vuonna 1923. Kuva on Shorpy-sivustolta, linkki edellisessä jutussani.
Voces intimae
Bloggaaja VonPee "Söpinöitä"-blogissaan (linkki sivupalkissa) kertoo YLE:n uutisesta jonka mukaan amerikkalaisen professori Moskowitzin mielestä ihmisten tulisi kertoa kuulemistaan päänsisäisistä äänistä. Moskowitzin mukaan muutkin kuin skitsofreenikot voivat niitä kuulla. Jutusta ei käy kuitenkaan ilmi, tulisiko mahdollisesti kuuluvia käskyjä totella.
Professori Moskowitz tuo nimensä kautta mieleen asioita autoilusta viitisenkymmentä vuotta sitten. Tämä ja samaan aiheeseen liittyvät sivut ovat eniten avattuja tässä blogissa. Viimeksi eilen Ukrainasta ja Lohjalta käsin niitä luettiin.
Ääniä kuunnellaan myös kuvassa, joka on peräisin täältä. Siinä ei niinkään näytä olevan kyse sisäisistä vaan enemmänkin ulkoisista ja etäisistä äänistä. 1960-luvulla, kun stereotekniikka ja HiFi oli uutta ja muodikasta, eräät kaverini veivät kaiuttimet katolle ja kytkivät ne mikrofonien liitäntöihin nappaamaan ääniä ulkoa. Kuinkahan kuvassa näkyvät stereokuulokkeet toimisivat toisinpäin?
Sisäisiä ääniä ilmentää myös alla näkyvä ja kuuluva jousikvarteton osa vuodelta 1909.
Professori Moskowitz tuo nimensä kautta mieleen asioita autoilusta viitisenkymmentä vuotta sitten. Tämä ja samaan aiheeseen liittyvät sivut ovat eniten avattuja tässä blogissa. Viimeksi eilen Ukrainasta ja Lohjalta käsin niitä luettiin.
Ääniä kuunnellaan myös kuvassa, joka on peräisin täältä. Siinä ei niinkään näytä olevan kyse sisäisistä vaan enemmänkin ulkoisista ja etäisistä äänistä. 1960-luvulla, kun stereotekniikka ja HiFi oli uutta ja muodikasta, eräät kaverini veivät kaiuttimet katolle ja kytkivät ne mikrofonien liitäntöihin nappaamaan ääniä ulkoa. Kuinkahan kuvassa näkyvät stereokuulokkeet toimisivat toisinpäin?
Sisäisiä ääniä ilmentää myös alla näkyvä ja kuuluva jousikvarteton osa vuodelta 1909.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Aiheutetut
#
1950-luku
60-luku
aamuhartaus
aamutee
aapinen
aasinsillat
aateliset
Afrikka
aika
aikakauslehdet
ainekirjoitus
ajan kulku
ajankohtaisuus
ajatelmat
aku ankka
akvarelli
Alabama
alankomaat
Alaska
Aleksanteri III
Aleksis Kivi
alkoholi
alkuperäiskansat
alkusoitto
allegoriat
alumiini
Amerikka
ammunta
anagrammit
ananas
Anglia
animaatiot
anteeksianto
anteeksipyyntö
antirasismi
apinat
aprilli
apteekki
arabialainen kulttuuri
arabit
Arizona
arkiset väärinkäsitykset
arkkitehtuuri
arpajaiset
aseet
asetelma
askareet
askartelu
aterimet
Audi
auringonpimennys
australia
auto
Auto Union
autoilu
autokatsastus
autokilpailu
autokoulu
autolautta
Autot
avaruus
avioliitto
baarit
babysitting
Bach
banaani
banjo
Baranov
barokki
BB-talo
be bop
Beatles
beethoven
berberi
Bessie Smith
blogit
Blue Monday
blues
bmw
boogie-woogie
British Empire
broileri
Buddy Holly
Butlins
byrokraatti
bändit
cab calloway
Caterina Valente
cembalo
Chaminade
Charlie Parker
Chile
claves
Clayderman
Coca-cola
cognac
cola
colosseum
coverit
cowboy
daguerrotypia
Dalida
ddr
dekkari
design
Dexter Gordon
dinosaurukset
direktiivit
Disney
DNA
dodekafonia
doping
drinkit
Edmund Spenser
Edward Burnes
Eino Leino
ekspressionismi
elektronimusiikki
elokuva
elokuvat
elokuvataide
Elukat
Elvis
eläkkeet
elämänviisaus
englanti
enkeli
Erasmus
ergonomia
esivanhemmat
Espanja
etualan tarkennus
etätyö
EU
Eulenspiegel
euro
Eurooppa
euroviisut
faabelit
farkut
fasaani
filosofia
fleece
fluxus
Ford
formula 1
fotorealismi
Freddy Quinn
Galuppi
gamba
genealogia
Glen Miller
google
googlish
Grieg
grilli
grillimakkara
haaksirikot
hakit
hakkerointi
halaus
halko
hallitsijat
Hamina
hampaat
hampurilainen
Hankasalmi
harakka
harava
haudankaivuu
havaiji
Hazard
hedelmäpuut
hedelmät
hehkulamput
heinäkuu
heinänteko
helle
helmat
helmikuu
helmitaulu
helteet
henkilörekisterit
heraldiikka
herne
hevonen
hevoset
hiekka
hihamerkit
hihat
hiihto
hiilikuitu
hillo
hillotolppa
hippiet
historia
hiukset
Honda
horoskooppi
huhtikuu
huijarit
huilu
Hula
huonekalut
huopikkaat
huotra
huumori
huutokauppa
hymiöt
hymyhuulet
hyttyset
Händel
häntä
härkä
häät
höyry
höyryveturit
Ibsen
Idols
Iittala
IKEA
ikiliikkuja
ikkuna
ikkunanpesu
ilahduttaminen
ilmastonmuutos
impressionismi
intiaanit
Irlanti
iskelmät
islanti
israel
isänmaallisuus
isät
it-ala
itikka
itsenäisyys
Jack Scott
jalkapallo
Japani
jauheliha
jazz
jenkka
jeti
joet
John Coltrane
joulu
joulukalenteri
joulukuu
joulukuusi
joululaulu
joululaulut
joulumusiikki
joulupukki
jouluvalot
jouluvirsi
jouset
jousisoittimet
juhannus
juhlat
julisteet
junat
juoma
juomalaulu
juomat
juusto
juustokakku
jänis
järvi
jäsenkirja
jätelipeä
jääkiekko
jäätila
kaapit
kahvisuodatin
kaide
kaivos
kaksintaistelu
kalat
kaleidoskooppi
kalenteri
kalenteri. kevät
kalenteri56
Kalevala
kalkkuna
kalliomaalaus
kampa
kanava
kansa
kansakoulu
kansallispuvut
kansatiede
kantri
kapellimestari
karaoke
karhu
karkauspäivä
karkausvuosi
karppaus
kartat
kartta
kasakat
kasino
kassi
kasvit
katsastus
kattaus
kaukolämpö
kaukosäädin
kauniit valokuvat
kaupankäynti
kaupat
kauppamatkustaja
kauramurot
keinu
keinuminen
keisari
keittiö
Kekkonen
kello
kemia
kengät
kertomus
Keski-Suomi
keskiaika
keskiolut
keskuslämmitys
kestopuu
kesä
kesäkuu
kesäleski
kesäloma
kesämökki
kesätapahtumat
kevät
kielenkäyttö
kielet
kieli
kieli poskessa
kielioppi
kielitaito
Kihlaus
Kiina
kiinteistönhuolto
kilpailu
kilpaurheilu
kinkku
kirjaimet
Kirjallisuus
kirjapaino
kirjasto
kirjat
kirkko
kirkot
kirsikka
kirvat
Kirves
kissat
kitara
kitkeminen
kivi
klarinetti
koirat
koivupuu
kojeet
kokoonpanot
kola
koneet
konsertit
konsertto
konvarit
Korea
korkeakulttuuri
korot
korppi
korut
kotitalous
kotka
koulu
koulumuistot
kouluruoka
Kreikka
Kristiinankaupunki
kromosomi
kubismi
kukat
kukko
kulttuuri
kulttuuripääkaupunki
kuningas
kuninkaalliset
kuninkaat
kunnanvaltuusto
kunnat
kunta
kuntauudistus
kuntoilu
Kuopio
kuorolaulu
kuu
Kuuba
kuukaudet
kuulapelit
kuulo
kuulustelu
Kuusi
kuutamo
kuva-arvoitus
kuvaamataito
kuvankäsittely
kuvanveisto
kuvataide
Kvagga
kylpylä
kylätapahtumat
kyntö
kynät
kypärä
kyykkä
käki
kännykät
käpy
käsiteollisuus
käsityöt
käytännön opetukset
käännökset
laboratorio
Lada
lahjat
laivat
lakana
lammas
lampaat
lamppu
lamput
lapio
lasi
lasinaluset
laskimet
lastuvilla
lauantai
laukka
laulukirjat
Lehdet
Lehdistö
lehtivihreä
leijona
leikit
leipä
leivokset
lenin
lenkkeily
lentokoneet
les fauves. les six
levitteet
Lidl
lied
liettua
liha
lihapullat
liikenne
Liisa ihmemaassa
liiteri
Limburg
linja-auto
linnut
lintu
lintulauta
lippu
lipputanko
liputus
listat
loimi
lokakuu
loma
Loppiainen
lotto
louhos
lukio
lumi
lumicola
lumipallo
lumityöt
luolat
luonto
Luostari
luumut
luvaton ase
lyhenteet
lyijykynä
lämmitys
lämpötila
lääketiede
lääkkeet
lääkärit
Lönnrot
löytöretket
maahanmuuttaja
maailmankansalainen
maailmanloppu
maakuntalaulut
maaliskuu
maantieto
maapähkinä
maaseutu
maat
maatalous
Mainila
mainokset
maisema
maisemat
makkara
Mannerheim
Mannheim
margariini
Marilyn
marjat
Marketti
marraskuu
marssi
marssimusiikki
Marty Wilde
matematiikka
matkailu
matkakertomuksia
Matkus
matonpesu
matto
mausteet
media
meemi
meetwursti
mekaaninen musiikki
Meksiko
melodraama
meri
meripihka
merkit
merkkipäivät
messut
metronomi
metsästys
midi
mietelause
Mikkeli
Mikki Hiiri
mikrofoni
missit
mitalit
mmm
monot
moottoripyörät
mopot
Moskvitsh
Moskvitsh 407
Mozart
muisti
muisto
muistomerkit
munakas
muoti
muoviesineet
murre
murteet
museot
musiikki
musiikki. dallapé
musiikkitermit
musta makkara
mustarastas
myrsky
myötähäpeä
mäenlasku
Mäki
mäkihyppy
mänty
mökki
naakat
naakka
naisten viikko
naru
Nasta-kerho
nato
naulat
nelikenttä
Neuvostoliitto
New Mexico
nigerian kirjeet
niitit
niksit
nimenkirjoitus
nimet
nimipäivät
nobelpalkinnot
Nokia
nokkahuilu
Norja
Nostalgia
novellit
nuket
numerot
Nummisuutarit
nuohous
nuotit
nuottikirjoitus
nurmikko
nypyt
nyrkkitöny
näppäimistö
näytelmät
oboe
Okapi
Olavi
Olavi Virta
olut
olympialaiset
omaishoitaja
omaishoito
omena
omenapuut
Ooppera
oopperalaulajat
op-taide
oppikoulu
orava
orvokki
osavaltiot
paavi
Pacius
paikkakunnat
paimenet
paita
pakkanen
pakkoruotsi
Palestiina
palindromit
palloilulajit
pankki
paraati
parkkiautomaatit
partikkelit
partiointi
passi
pasta
Pat Boone
patsaat
pehmusteet
peippo
peltikatto
penkinpainajaiset
penkkarit
Pennsylvania
pensasaita
perhoset
perinne
perjantai
perspektiivi
peruna
peruskoulu
peräkärry
petaaminen
philosophy
piano
Picasso
piccolohuilu
pienoismallit
pihamaa
pihlajat
piippu
piirakka
pikkujoulu
pilvet
piste
pizzat
pokeri
poliisit
politiikka
polkka
polkupyörä
polttopuut
pommit
pop
Porilaisten marssi
pormestarit
poro
portteri
Portugali
posti
postimerkit
postmodernismi
potkukelkka
potkuri
Poulenc
prekessio
presidentinvaalit
presidentit
Preussi
prinsessa
prinssi
projektit
propelli
prosentti
prosenttiyksikkö
psykologia
puhallinmusiikki
puhaltimet
puhe
punkit
Puola
puolueet
puolukka
puolustusvoimat
purjo
purkkakuvat
Putin
puu
puuhevonen
puulajit
puupuhaltimet
puut
puutarhan hoito
puuteollisuus
puutyöt
puuveistos
pyykinpesu
pyöräily
pähkinä
päiväkirjamerkintöjä
päivämäärät
päiväntasaus
päähineet
pääministeri
pääsiäinen
pöllö
Quest
raamattu
radio
radio-ohjelmat
radioamatöörit
ragtime
raha
rakkaus
ralli
Rampal
Ranska
ranta
rautatiet
ravintola
ravit
ravut
Reg Owen
reino
renessanssi
renkaat
revolveri
Rick Nelson
ristiäiset
risusavotta
risut
ritarit
robotti
rock and roll
rokotus
romantiikka
Rooma
rovio
ruhr
ruis
Runeberg
runous
ruohonleikkuu
ruoka
ruokinta
Ruostumaton teräs
Ruotsi
ruotsin kieli
rusakko
ruska
rusketus
Russ Conway
ruusut
ruuvit
saappaanheitto
Saarenmaa
saarni
Sacha Distel
sade
sadut
sahapukki
sahatavara
sahaus
Saimaa
saippua
sairaala
sairaanhoito
sairaudet
sairaus
saksa
saksofoni
Salaatti
salakirjoitus
salami
salamurhat
salapoliisit
samba
sammakot
sananlaskut
sanaristikot
sanat
sandaalit
sanoitukset
sarjakuva
sarjakuvat
Sarkasmi
satelliitit
satelliitti
sattumuksia
sauna
Savo
savupiiput
Schleusingen
Schumann
Scifi
Seitsemän veljestä
sekalaista
selfie
sello
selluloosateollisuus
sementti
seteli
shoppailu
sibelius
sienitaudit
signac
siili
siilit
sijamuodot
sika
sillat
silmu
siluetti
sinappi
singapore
Sipilä
sipuli
sireeni
sirkus
sisävesimatkailu
skandaalit
skotlanti
snapsi
Snellman
Soisalo
soittimet
soitto
soittokeikat
sokeri
solmio
sommittelu
sormihyrrä
sosiaalinen media
sota
sotaväki
sote
sotilaat
Spike Jones
Spitfire
Sputnik
steppi
stride
suihkuhävittäjä
sukellusveneet
sukkahousut
sukkanauha
sukset
sukulaiset
sukututkimus
sulttaani
sumu
suojautuminen
suola
suolisto
suomenkieli
Suomi
Suonenjoki
surrealismi
suudelmat
suvivirsi
Sven Tuuva
syksy
syltty
sylvester
syntymäpäivät
syyskuu
syöpä
sä-passiivi
sädehoito
sähkö
sävellajit
säveltäjät
Säynätsalo
sää
säätila
taide
taidemuseo
Taiga
taistelut
taitto
takki
talouspolitiikka
talvi
talvirenkaat
talvisota
tammikuu
Tampere
tango
Tanska
tanssi
tanssimusiikki
tapahtumat
tarvikkeet
tasa-arvo
tatar
tattari
taudit
tavat
teatteri
Ted Herold
tee
teekutsut
tehtäviä
Teiniliitto
teiniyhdistys
teippi
tekniikka
tekokuu
tekstinkäsittely
teleportaatio
televisio
teltta
tenori
tenorisaksofoni
tervapääskyt
terveydenhuolto
terveys
terveysjuoma
Texas
The Beatles
The Belmonts
The Impalas
The Platters
tienpito
tietokilpailu
tietokirjat
tietokoneet
tietokonemusiikki
tietovuoto
tievalaistus
titus
toivotut
tonttu
Topelius
torkkupeitto
torvisoitto
tositeevee
toukokuu
traktorit
Trinidad
trumpetti
Tsaikovski
tsekki
Tukholma
tuli
tulipalot
tulitaide
tulitikkuetiketit
tulitikut
tulivuoret
tuohi
tupakka
tuppi
Turkin sota
Turkki
turkkilaiset
Turku
turve
tutkimusmatkat
tuttavat
tuuba
tuuli
TV
tv-ohjelmat
twist
Twitter
tyrni
tyylisuunnat
työkalut
työkalut. lumilapio
tähtitiede
täi
UFO
uinti
UK
ukkonen
Ukraina
ukulele
ulko-ovi
ulkomaalaiset
ulkomaat
unet
upseerit
urbaani sanakirja
urheilu
urheiluautot
urut
USA
uskonnolliset tilaisuudet
uskonnot
uuni
uusi vuosi
uuspeili
uutiset
vaa'at
vaahtera
vaakuna
vaakunat
vaalit
vaatetus
vaatteet
Valamo
valelääkärit
valetta
valkosipuli
vallankumous
valo
valokuvat
valokuvaus
valot
valssi
valtion laitokset
vanhojen vitsien tuunaus
vanhukset
vapaaehtoiset
vappu
Varkaus
varpaat
varuskunnat
vegaani
veivit
Venus
Venäjä
venäläinen musiikki
verikoe
vesi
vessapaperi
vetypommi
Vietnam
View-Master
vihannekset
viidakko
viihde
viikingit
viikonpäivät
viili
viina
viini
villi länsi
villieläimet
virka
virkamies
virkatie
viro
virret
visailut
vitamiini
viulu
Vivaldi
Vladimir Serov
vodka
voi
voiteluöljy
Volter Kilpi
vuodenajat
vuodet
vuosijuhlat
välimerkit
väriperspektiivi
värit
värityskirja
Wilbert Harrison
ydinsäteily
yhdydsanat
yhteislaulu
ylikonstaapeli
ylinopeus
ystävyys
ystävyyskunnat
ystävänpäivä
Yves Rocher
äänet
äänite
öljy
öljy-yhtiöt
Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi.