Gutenberg

Gutenberg.org-sivusto toimii jälleen. Sadan luetuimman/haetuimman kirjan joukossa on esimerkiksi Karl Wilson Gehrkenin musiikkioppi, sisältäen soivia, mp3-muotoon tallennettuja nuottiesimerkkejä.

Suomenkielinen kirjallisuus on muuten näin hyvin esillä:

Languages with more than 50 books: Chinese Dutch English Finnish French German Italian Latin Portuguese Spanish Tagalog
Languages with up to 50 books: Afrikaans Aleut Arapaho Breton Bulgarian Catalan Cebuano Czech Danish Esperanto Frisian Friulano Galician Gamilaraay Gascon Greek Hebrew Hungarian Icelandic Iloko Interlingua Irish Iroquoian Japanese Khasi Korean Lithuanian Maori Mayan Languages Middle English Nahuatl Napoletano-Calabrese North American Indian Norwegian Old English Polish Romanian Russian Sanskrit Serbian Slovak Swedish Welsh Yiddish

Tässä pätkä James Joycea:

up early Ill go to Lambes there beside Findlaters and get them to send us some flowers to put about the place in case he brings him home tomorrow today I mean no no Fridays an unlucky day first I want to do the place up someway the dust grows in it I think while Im asleep then we can have music and cigarettes I can accompany him first I must clean the keys of the piano with milk whatll I wear shall I wear a white rose or those fairy cakes in Liptons I love the smell of a rich big shop at 7 1/2d a lb or the other ones with the cherries in them and the pinky sugar I Id a couple of lbs of those a nice plant for the middle of the table Id get that cheaper in wait wheres this I saw them not long ago I love flowers Id love to have the whole place swimming in roses God of heaven theres nothing like nature the wild mountains then the sea and the waves rushing then the beautiful country with the fields of oats and wheat and all kinds of things and all the fine

Tässä Uuno Kailaan ajankohtainen tunnelmakuva:

KEVÄT

Tänään syntyi kevät.

Meri suuteli rantansa jäättömiksi.
Lokit ovat siipensä pesseet
kaukaisten karien keskellä.
Taivaan telttakatto oli vielä eilen harmaa.
Joku on vetäissyt sinistä verkaa sijaan.
Lounatuuli on oppinut puhumaan
ja tuo viestejä ihmiselle.

Repäise auki mielesi akkunat,
joihin pahantuulen hämähäkki
talvisaikaan kutoi verkkojaan.
Päästä kaipauksen häkkilintu valloilleen
ja anna sen kisailla kaukaisten karien keskellä
lokkiparven parissa.

Anna sen lentää levottomin siivin,
kurkien keralla kauas kattojen yli
jonnekin, toiseen maailmaan,
vainioille, jotka odottavat,
korpeen, jossa elämä herää.
Lähetä tunteesi kultakiharaiset lapset
tervehtimään kevättä,
joka tänään syntyi
luonnon sydämessä,
auringon säteissä
ja ihmisessä.

Kännykkäkeskusteluja III

- Armfelt.
- Hejssan, Gustaf Mauritz, Kaarle XII täällä!
- No moi, olet sitten tullut Turkista pois?
- Juu, ja nyt me hyökätäänkin Norjaan!
- Norjaan? Me?
- Niin, sinä otat Suomesta sotilaita ja hoidat pohjoisosan valloittamisen, minä huolehdin eteläpuolesta, ja sitten kun homma on tehty, jatketaan Skotlantiin. Nyt kun ennen talventuloa juttu hoidetaan, niin en usko, että mitään hankaluuksia on odotettavissa. Ei norskit osaa pistää vastaan, ja ovat tyytyväisempiä Svean valtakunnassa kuin missään Tanskan takapajulassa. Norjassa, kuule vielä juhlitaan Karoliineja suurina vapauttajina.

Kännykkäkeskusteluja II

- Hitlerillä, Ati puhelimessa!

- Taalinin Jussi Mockbasta, soittelloo, terve mieheen!

- Terve, terve mitteepä sinne, hyvinkö kolhoosit pyörii?

- No eipä valittamista. Meinasin kuitenkin sulta kysyä, että onko sulla ylimäärästä kappaletta siitä rippenrappen - vai mikä se paperi nyt oli - joka tässä taannoin tehtiin?

- On, oota, katon tuosta pöytälaatikosta... tässä on... barbarossa.., ei tämä - no kyllä se löytyy, mutta mitäs sinä siitä?

- Aattelin tässä kohtapuoleen vallottaa Suomi-finljandijan; vituttaa niin, kun siellä uhittelloovat. Pistän, perkele, Kuusisen Villen niille piäministeriksi, niin jopa oppivat ihmisiksi.

- Minäpä hyökkeen kohta Puolaan.

- Vai niin, a vot, katohhii, että et tule liian pitkälle tänne itäpuoleen, sulla on panssaria ja lentokonetta, mutta kyllä tiältäi löytyy!

- Hehe, elä Jussi hermostu, sutteettialueita, sutteettialueita järjestellään vähän, ei myö sinun maihin kosketa, niihä myö sovittiin.

- Tiijä nuista sopimuksista aina... mutta jos se paperi löytyy, niin lähetä mulle, tiällä on joku sen hävittänny. Tuli tuossa kenraaliloitakin telotettua muutamia, liekö niihen jälillä.

- Hehe, sulla se on rivakka meininki siellä. Elä tapa kaikkia kenraaliloitas, kyllä niistä voi olla hyötyäkin, kun et piästä liiaks valtaan.

- On niitä muutamia hyviäkin, mutta kun nuo vanhat on semmosia kuin Finljandijan Mannerheimi, hyi hitto! Tsaarin pellejä, epäluotettavia. Suomen Tanner-mannerheimiläiselle työläisen riistäjärosvoverenimijälaumalle koittaa kohta vielä kuumat ajat!

Kännykkäkeskusteluja I

Kuva: Albert Edelfelt, Wikipedia

- Lallilla, Kerttu puhelimessa.

- Täällä puhuu Henrik Pyhä, hyvää päivää!

- Päivää.

- Olisin kysynyt, että mahtaisiko olla mahdollista yöpyä Teidän talossanne? Olen seurueeni kanssa kulkemassa tästä ohi, ja kuulin, että olette majoittanut kulkijoita ennenkin.

- En oikein arvaa täysin tuntemattomia ottaa vieraiksi, miehenikin on työmatkalla ja kaikenlaisia rosvoja liikkuu nykyaikana.

- Kuulkaa, Kerttu-rouva, me liikumme hyvien asioiden merkeissä. Olemme tuomassa kristinuskoa Suomeen ja maksamme kyllä hyvin yösijasta.

- No, ehkä me sitten pääsemme sopimukseen. Mitään seksipalveluja en kyllä käy lupaamaan.

- Ei, hyvä rouva, me papit ja piispat elämme selibaatissa, emme siis välitä naisista ollenkaan.

- No, jos niitä miehiä olette ja hyvin maksatte - ruoasta veloitetaan erikseen - niin olkoon menneeksi.

Lunta tupaan

Huhtikuu kohta käsissä, ja lunta työntää taivaalta niin maan perusteellisesti. No, aamulla Pekka Pouta lupasi kevään tuloa perjantaiksi.

Mikähän kumma lienee gutenberg.org-sivustossa, kun sinne ei ole päässyt moneen päivään. Kuten tuossa aikaisemmin jo mainitsin, se on mainio, osin vapaaehtoisten kirjoittajien ylläpitämä E-kirjasto. Sieltä löytyy paljon suomalaista vanhaa kirjallisuutta, mm. Aleksis Kiveä, Minna Canthia, Juhani Ahoa. Suomalainen kirjallisuus on siellä paremmin edustettuna kuin ruotsalainen... jaa, mutta ketäs ruotsalaisia kirjailijoita niitä onkaan?

Oliko pääsi jäinen?

Pääsiäinen, kristi- ja juutalaiskunnan juhla, oli ja meni. Jänikset, kananpojat ja -munathan sitä symboloivat. Tapahtui vielä nyt niin ovelasti, että kevätpäivän tasaus sattui pyhien ajaksi. Silloinhan, kuten muistamme, on mahdollisuus saada muna seisomaan ilman tukea. Kolumbus jo aikoinaan hämmästytti pöytäseuruettaan tällä tempulla, joskin hieman sääntöä kiertäen. Kuvauksen mukaan hän "napautti kevyesti munaansa pöytään, jolloin se kaikkien hämmästykseksi pysyi pystyssä".

Meripihkan Lete

Leonard Bernstein alkoi 1960-luvulla järjestää televisioituja nuorisokonsertteja, joissa valistettiin yleisöä kertomalla soittimista, säveltäjistä, musiikkityyleistä ja lajeista. Tämän blogin linkkitarhasta linkillä "Amerikka" pääsee Yhdysvaltain kongressin arkistoon. Musiikkiosastosta löytyy 177 Bernsteinin käsikirjoitusta konsertteihin. Vuonna 1965 oli esittelyvuorossa Sibelius - tämän 100-vuotisvuoden kunniaksi. Konsertissa esiteltiin Finlandia, viulukonsertto ja sinfonia 2. Kaikki nämä Bernsteinin mukaan henkivät suomalaista vapaudentahtoa. Finlandia syntyi aikana,

jolloin Suomessa oli venäläinen hallinto ja ruotsalainen kulttuuri, Leonard toteaa.

Kihtipielet

Ylitin tänään torin, ja kuulin kukkokauppiaan suusta: - Kun pistää peukalosa pöyvvän reunalle ja isköö vasaralla siihe, nii kyllä kihti unehtuu vähäks aekoo.

Minna-tantin päivä

Minna ja Immanuel Kant, Hannu ja Greta Garbo, onhan näitä kuuluisuuksia. Minnalle liputetaan tänään; näyttää tosin siltä, että monessa kiinteistössä ei ole huomioitu uudehkoa tasa-arvon päivää. Toiset ovat totuttuun tapaan tasa-arvoisempia kuin toiset.

Pressat

Joskus lienee opetettu tittelin taipumattomuudesta. Oppi näyttää menneen hukkaan lehtikirjoittelussa ainakin.

Ennen sanottiin näin: "Tasavallan presidentti Urho Kekkosen mielestä veturinkuljettajien tulisi palata työhön välittömästi." Tai näin: "Tasavallan presidentin, Mauno Koiviston, mielestä Viron itsenäistyminen ei ole ajankohtainen". Tai näin: "Tasavallan presidentin - Martti Ahtisaaren - valtiovierailu Ruotsiin sai traagisia piirteitä".

Nyt sen sijaan näkee kirjoitettavan: "Tasavallan presidentin Tarja Halosen kissat aiheuttivat hämminkiä Pietarin matkan aikana." Kuka ihmeen presidentin Tarja Halonen? Kuka Pietari matkusti ja mihin? Olisko vaikka: "Tasavallan presidentin Tarja Halosen puolison tohtorin Pentti Arajärven yllättävän eksymisen aiheuttaman kohun jälkiseuraukset puhuttavat kansalaisia".

Siis Tasavallan Presidentillä on Tarja Halonen, jolla on puoliso, jolla on tohtori, jolla on Pentti.

Tai olisko vaikka:"Herrra alikerrsantti, alokkaan Senjasen kaappi."

No, nämä seuraavat ovat helppoja opeteltavia, ja kaikkihan nämä jo muistavat:

Kaarlo Juho Ståhlberg (1919–1925)
Lauri Kristian Relander (1925–1931)
Pehr Evind Svinhufvud (1931–1937)
Kyösti Kallio (1937–1940)
Risto Ryti (1940-1944)
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1944–1946)
Juho Kusti Paasikivi (1946–1956)
Urho Kekkonen (1956–1982)
Mauno Koivisto (1982–1994)
Martti Ahtisaari (1994–2000)
Tarja Halonen (vuodesta 2000)

Ei kahta kolmannetta

Poliittisen tasapainon vuoksi myös tämä lista olisi hyvä hallita:

Oleg Viisas (882–912)
Igor (912–945)
Olga (945–962)
Svjatoslav (962–972)
Jaropolk (972–980)
Vladimir I (980–1015)
Svjatopolk I (1015–1019)
Jaroslav I Viisas (1019–1054)
Izjaslav (1054–1073, 1076–1078)
Svjatoslav II (1073–1076)
Vsevolod (1078–1093)
Svjatopolk II (1093–1113)
Vladimir Monomah (1113–1125)
Mstislav (1125–1132)
Jaropolk II (1132–1139)
Vjatšeslav I (1139, 1151–1154)
Vsevolod II (1139–1146)
Igor II (1146)
Izjaslav II (1146–1154)
Yrjö I (1149–1151, 1155–1157)
Rostislav (1154–1167)
Izjaslav III (1155–1162)
Mstislav II (1167–1169)
Gleb I (1169, 1170–1171)
Vladimir II Mstislavitš (1171)
Mikael I (1171)
Roman I (1171–1173, 1175–1177)
Vsevolod III (1173)
Rurik (1173, 1180-1182, 1194-1202, 1203-1205, 1206, 1207-1210)
Jaroslav II, (1174–1175, 1180)
Svjatoslav III (1173, 1176–1180, 1181–1194)
Ingvar I (1202, 1214)
Roman II (1203-1205)
Rostislav II (1204–1206)
Vsevolod IV (1206–1212)
Mstislav III (1214–1223)
Vladimir III (1223–1235)
Izjaslav IV (1235–1236)
Jaroslav III (1236–1238, 1246)
Mikael II (1238–1239, 1241–1246)
Rostislav III (1239)
Daniel I (1239–1240) Andrei I (1168–1175)
Mikael I (1175–1176)
Vsevolod III (1176–1212)
Juri II (1212–1216 ja 1218–1238)
Konstantin I (1216–1218)
Jaroslav II (1238–1246)
Svjatoslav III (1246–1249)
Andrei II (1249–1252)
Aleksanteri Nevski (1252–1263)
Jaroslav III (1263–1271)
Vasili Jaroslavitš (1272–1277)
Dimitri Aleksandrovitš (1277–1294)
Andrei III (1294–1304)
Mihail Jaroslavitš (1304–1318)
Daniel (1283–1303)
Juri (1303–1325)
Iivana I (1325–1341)
Semjon (1341–1353)
Iivana II (1353–1359)
Dimitri (1359–1389)
Vasili I (1389–1425)
Vasili II (1425–1462)
Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505)
Vasili III (1505–1533)
Iivana IV "Julma" (1533–1584)
Fjodor I (1584–1598)
Boris Godunov (1598–1605)
Fjodor II (1605)
Dimitri II (1605–1606)
Vasili IV (1606–1610)
Ladislaus IV Puolalainen (1610–1613, 1634 lopetti virallisesti vaatimuksensa kruunuun)
Mihail I (1613–1645) – ensimmäinen Romanovin suvusta.
Aleksei I (1645–1676)
Fjodor III (1676–1682)
Iivana V (1682–1696) (Pietari Suuren kanssahallitsija)
Pietari Suuri (1682–1725)
Katariina I (1725–1727)
Pietari II (1727–1730)
Anna (1730–1740)
Iivana VI (1740–1741)
Elisabet (1741–1762)
Pietari III (1762)
Katariina II Suuri (1762–1796)
Paavali (1796–1801)
Aleksanteri I (1801–1825)
Nikolai I (1825–1855)
Aleksanteri II (1855–1881)Aleksanteri III (1881–1894)
Nikolai II (1894–1917), luopui kruunusta, jonka jätti veljelleen Mikael Aleksandrovitšille (1917, joka ei ottanut tehtävää vastaan, vaan luovutti sen Venäjän väliaikaiselle hallitukselle)
Georgi Lvov (23. maaliskuuta – 21. heinäkuuta 1917)
Aleksandr Kerenski (21. heinäkuuta – 8. marraskuuta 1917)
Vladimir Lenin (1917–1924)
Josif Stalin (1924–1953)
Georgi Malenkov (1953–1955)
Nikita Hruštšov (1955–1964)
Leonid Brežnev (1964–1982)
Juri Andropov (1982–1984)
Konstantin Tšernenko (1984–1985)
Mihail Gorbatšov (1985–1991)
Boris Jeltsin (1991–1999)
Vladimir Putin (1999–2008)
Dmitri Medvedev (2008 -2012 )
Vladimir Putin (2012–)

Ruotsin mahtavimmat miehet/naiset?

Kun Yhdysvaltain presidentit jo ovat hallussa, mennään pienemmän rapakon yli. Ensi vuonna vietämme 200-vuotisriemuvuotta Ruotsista eroamisen muistoksi.

Opetellaanpa nyt nämä:

Eerik Voittoisa (Erik Segersäll) (970-luku – noin 995)
Olavi Sylikuningas (Olof Skötkonung) (noin 955 – noin 1022)
Anund Jakob
Emund Vanha (Emund gamle) (noin 1050-1060)
Stenkil (1060–1066)
Erik Stenkilsson (1066–1067)
Erik Hedningen (Eerik Pakana) (1066–1067)
Halsten (1067–1070)
Anund Gårdske (1070–1075)
Håkan Röde (Haakon Punainen) (1075–1079)
Inge I (1079–1084 ja 1078–1100)
Uhri-Sven (1084–1087)
Inge II (1100–1125)
Filip Halsten (1100–1118)
Ragvald Tuittupää (1125–1126)
Magnus Nielsen (1125–1130)
Sverker vanhempi (1130–1156)
Eerik Pyhä (Erik Jedvardsson den Helige) (1156–1160)
Kaarle Sverkerinpoika (1160–1167)
Knuut Eerikinpoika (1167–1195)
Sverker Kaarlenpoika (1196–1208)
Eerik Knuutinpoika (1208–1216)
Juhana Sverkerinpoika (1216–1222)
Eerik Eerikinpoika (1222–1229)
Knuut Pitkä (1229–1234)
Eerik Eerikinpoika (1234–1250)
Valdemar (1250–1275)
Maunu Ladonlukko (1275–1290)
Birger Maununpoika (1290–1318)
Maunu Eerikinpoika (1319–1364)
Albrekt Mecklenburgilainen (1363–1395)
Margareeta (1389–1412)
Eerik XIII Pommerilainen (1396–1439)
Kaarle Knuutinpoika (1438–1440) (valtionhoitaja)
Kristofer Baijerilainen (1441–1448)
Pentti Jönsinpoika Oxenstierna ja Niilo Jönsinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja) (1448)
Kaarle Knuutinpoika (1448–1457)
Eerik Akselinpoika Tott ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja) 1457
Kristian I (1457–1464)
Kaarle Knuutinpoika (1464–1465)
Kettil Kaarlenpoika Vaasa (valtionhoitaja) 1465
Jöns Pentinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja) 1465–1466
Eerik Akselinpoika Tott (valtionhoitaja) 1466–1467
Kaarle Knuutinpoika (1467–1470)
Sten Sture vanhempi (valtionhoitaja) 1470–1497
Hannu (1497–1501)
Sten Sture vanhempi (valtionhoitaja) 1501–1503
Svante Niilonpoika (valtionhoitaja) 1504–1511
Eerik Trolle (valtionhoitaja) 1512
Sten Sture nuorempi (valtionhoitaja) 1512–1520
Kristian II (1520–1521)
Kustaa Vaasa (1523–1560)
Eerik XIV (1560–1568)
Juhana III (1568–1592)
Sigismund (1592–1599)
Kaarle IX (1599–1611)
Kustaa II Aadolf (1611–1632)
Kristiina (1632–1654)
Kaarle X Kustaa (1654–1660)
Kaarle XI (1660–1697)
Kaarle XII (1697–1718)
Ulrika Eleonora (1719–1720)
Frederik I (1720–1751)
Aadolf Fredrik (1750–1771)
Kustaa III (1771–1792)
Kustaa IV Aadolf (1792–1809)
Kaarle XIII (1809–1818)
Kaarle XIV Juhana 1818–1844
Oskar I 1844–1859
Kaarle XV 1859–1872
Oskar II 1872–1907
Kustaa V 1907–1950
Kustaa VI Adolf 1950–1973
Kaarle XVI Kustaa 1973–

Maailman mahtavimmat miehet?

Yhdysvaltain presidentinvaalien käydessä ajankohtaisiksi, lienee syytä meidän europelaistenkin opetella lista entisistä ulkoa. Alkuvaiheessa riittää nimien osaaminen, seuraavaksi tulisi jo tietää puolue ja sitten vielä lopuksi virkavuodet. Murhattujen Lincolnin ja Kennedyn seuraajaksi tuli Johnson. Sietää siis varoa ottamasta sen nimisiä miehiä varapressaksi. Garfieldia ja McKinleya sekään ei auttanut.

George Washington (federalisti, 1789–1797)
John Adams (federalisti, 1797–1801)
Thomas Jefferson (demokraattinen republikaani, 1801–1809)
James Madison (demokraattinen republikaani, 1809–1817)
James Monroe (demokraattinen republikaani, 1817–1825)
John Quincy Adams (demokraattinen republikaani, 1825–1829)
Andrew Jackson (demokraattinen republikaani, 1829–1837)
Martin Van Buren (demokraattinen republikaani, 1837–1841)
William Henry Harrison (whig, 1841)
John Tyler (whig, 1841–1845)
James Knox Polk (demokraatti, 1845–1849)
Zachary Taylor (whig, 1849–1850)
Millard Fillmore (whig, 1850–1853)
Franklin Pierce (demokraatti, 1853–1857)
James Buchanan (demokraatti, 1857–1861)
Abraham Lincoln (republikaani, 1861–1865)
Andrew Johnson (republikaani, 1865–1869)
Ulysses S. Grant (republikaani, 1869–1877)
Rutherford B. Hayes (republikaani, 1877–1881)
James Garfield (republikaani, 1881)
Chester A. Arthur (republikaani, 1881–1885)
Grover Cleveland (demokraatti, 1885–1889)
Benjamin Harrison (republikaani, 1889–1893)
Grover Cleveland (demokraatti, 1893–1897) (Sama kuin #22)
William McKinley (republikaani, 1897–1901)
Theodore Roosevelt (republikaani, 1901–1909)
William Howard Taft (republikaani, 1909–1913)
Woodrow Wilson (demokraatti, 1913–1921)
Warren G. Harding (republikaani, 1921–1923)
Calvin Coolidge (republikaani, 1923–1929)
Herbert Hoover (republikaani, 1929–1933)
Franklin D. Roosevelt (demokraatti, 1933–1945)
Harry S. Truman (demokraatti, 1945–1953)
Dwight D. Eisenhower (republikaani, 1953–1961)
John F. Kennedy (demokraatti, 1961–1963)
Lyndon B. Johnson (demokraatti, 1963–1969)
Richard Nixon (republikaani, 1969–1974)
Gerald Ford (republikaani, 1974–1977)
James "Jimmy" Carter (demokraatti, 1977–1981)
Ronald Reagan (republikaani, 1981–1989)
George Bush (republikaani, 1989–1993)
William "Bill" Clinton (demokraatti, 1993–2001)
George W. Bush (republikaani, 2001–)

Jatsi ja musiikki

Jatsinsoittaja C. Parker (1920-1955) oli taitava muusikko, joka kovan työn aiheuttaman tekniikan sekä yrityksen ja erehdyksen kautta loi uuden tavan ilmaista jazzmusiikkia. Miehen päässä soivat oudot sävelet, jotka sitten 9, 11 ja 13-sointurakenteiden ja runsaan kromatiikan käytön myötä tulvivat torvesta ilmoille. Taitoa se vaatii, vaikka voidaankin ajatella mitä kaikkia säveliä esimerkiksi Eb13+11-sointu sisältää, tai mitä se ei sisällä.

Paitsi musiikkia, Birdin elämään kytketään heroiini ja viina. Tässä suhteessa jatsi ja musiikki eroavat toisistaan. Ryyppäsi se Sibeliuskin, Musorgskista puhumattakaan, vaikka siitä ei niin auliisti kerrota Ateenalaisten laulun, Finlandian tai Jääkärien marssin yhteydessä, kuin puhuttaessa Yardbird Suitesta tai Ornithologysta. Tukholman-konsertistakin muistetaan lähinnä kööpenhaminalaisen apteekin tyhjentäminen. Tuntuu olevan käsitys, että soittelu on helppoa, ja jatsiosastolla vaikeudet voitettiin kemiallisesti. Parker kävi perusteelliset musiikkiopinnot, riippuvuus huumeisiin sai alkunsa liikenneonnettomuudesta, jonka seurauksia hoidettiin morfiinilla. Heroiini oli aikanaan kiven alla, ja sen puutetta torjuttiin viskillä.

Paronittaren sohvalla Dorseyn veljeksiä televisiosta seuratessa tuli sitten noutaja. Epävirallinen tieto kertoo Parkerin kuolleen nauruun maailman parhaaksi jazzyhtyeeksi ohjelmassa mainittua orkesteria katsoessaan. Tasapuolisuuden nimissä mainittakoon, että Tommy Dorsey kuoli rankan aterian ja unilääkkeiden yhdistelmään.

Dodge

Ed Kienholzin teos Back Seat Dodge '38 vuodelta 1965 löytyy Los Angeles County Museum of Art -nimisestä kiinteistöstä. Tunnelma on ollut korkealla, mutta sitten on väsy voittanut. Hyvää amerikkalaista kohtalaisen nykyä taidetta. Hassua muuten, kun puhutaan nykytaiteesta, sillä voidaan tarkoittaa jopa 1920-luvun suuntauksia. Kamoon, vastahan siitä on 80 vuotta. Mutta "Ars longa, vida Penis"- vai mitenkä se oli.

Muistan lapsukaisena leikkineeni naapurin autonraadossa mallia noin 1938. Se ei ollut Dodge, vaan Chevrolet Master, tämmöinen, paitsi ettei poliisiversio ja ilman komeaa lippaa:

Ja kun alkuun on päästy

Imaami tuli kansakoulun eläinopin tunnille ja kysyi oppilailta:
- Mikä on se pieni harmaanruskea eläin, joka syö käpyjä ja kiipeilee puissa tuiki vikkelästi?

Viljo vastasi: - Se voisi olla orava, mutta olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla Muhammed.

Elokuvaohjaaja tuli kansakoulun eläinopin tunnille ja kysyi oppilailta:
- Mikä on se pieni harmaanruskea eläin, joka syö käpyjä ja kiipeilee puissa tuiki vikkelästi?

Viljo vastasi: - Se voisi olla orava, mutta olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla Karpela.

Puolustusministeri tuli kansakoulun eläinopin tunnille ja kysyi oppilailta:
- Mikä on se pieni harmaanruskea eläin, joka syö käpyjä ja kiipeilee puissa tuiki vikkelästi?

Viljo vastasi: - Se voisi olla orava, mutta olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

Pääministeri tuli kansakoulun eläinopin tunnille ja kysyi oppilailta:
- Mikä on se pieni harmaanruskea eläin, joka syö käpyjä ja kiipeilee puissa tuiki vikkelästi?

Viljo vastasi: - Se voisi olla orava, mutta olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla Ruusunen.

Presidentti Medvedev tuli kansakoulun eläinopin tunnille ja kysyi oppilailta:
- Mikä on se pieni harmaanruskea eläin, joka syö käpyjä ja kiipeilee puissa tuiki vikkelästi?

Viljo vastasi: - Se voisi olla orava, mutta olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla Putin.

Lisää eläimellisyyttä

Piispa tuli kansakoulun eläinopin tunnille ja kysyi oppilailta:
- Mikä on se pieni harmaanruskea eläin, joka syö käpyjä ja kiipeilee puissa tuiki vikkelästi?

Viljo vastasi: - Se voisi olla orava, mutta olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla Jeesus.

Everstiluutnantti tuli kansakoulun eläinopin tunnille ja kysyi oppilailta: - Mikä on se pieni harmaanruskea eläin, joka syö käpyjä ja kiipeilee puissa tuiki vikkelästi?

Viljo vastasi: - Se voisi olla orava, mutta olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla Mannerheim.

Ahti Karjalainen, Kauno Kleemola, Reino Kuuskoski ja Arvo Korsimo tulivat kansakoulun eläinopin tunnille ja kysyivät oppilailta: - Mikä on se pieni harmaanruskea eläin, joka syö käpyjä ja kiipeilee puissa tuiki vikkelästi?

Viljo vastasi: - Se voisi olla orava, mutta olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla Kekkonen.

Alexis Kivi: "Die sieben Brüder", Übersetzung Gustav Schmidt(1921), Otava Verlag AG, Helsinki 1980:

Eichhörnchen in seinem Moosbau
ruht so weich in süssem Schlummer,
weder macht des Hundes Zahn ihm
noch des Jägers Schlinge Kummer
im Schutze der luftigen Höh.

Auf die Welt, weit in die Runde
schaut es aus der hohen Tanne
und auf manchen Kampf danieden;
über ihm als Friedensfahne
weht still der schattige Zweig.

In dem schwanken Wiegenschlösschen
welche Wonne fem von Sorgen!
An der Mutterbrust der Tanne
wohnt es traut und wohlgeborgen.
Voll Klang und Spiel ist der Wald.

Abends dort am kleinen Fenster
nickt das Wedelschwänzchen leise;
Vögel singen unterm Himmel,
es begleitend auf der Reise
ins Traumland, ins goldene Land.

Hispanialainen jakovainaa

John Lennon julkaisi aikanaan teoksen nimeltä "A spaniard in the works", jonka A. Hollo suomensi otsikossa olevalla nimellä. Sain englannin(?)kielisen kirjan vaihtokaupalla eräältä kaverilta joskus 1960-luvulla. Eläinrakkaana pidän erityisesti seuraavasta:

The Fat Budgie

I have a little budgie
He is my very pal
I take him walks in Britain
I hope I always shall.

I call my budgie Jeffrey
My grandads name's the same
I call him after grandad
Who had a feathered brain.

Some people don't like budgies
The little yellow brats
They eat them up for breakfast
Or give them to their cats.

My uncle ate a budgie
It was so fat and fair.
I cried and called him Ronnie
He didn't seem to care

Although his name was Arthur
It didn't mean a thing.
He went into a petshop
And ate up everything.

The doctors looked inside him,
To see what they could do,
But he had been too greedy
And died just like a zoo.

My Jeffrey chirps and twitters
When I walk into the room,
I make him scrambled egg on toast
And feed him with a spoon.

He sings like other budgies
But only when in trim
But most of all on Sunday
Thats when i plug him in.

He flies about the room sometimes
And sits upon my bed
And if he's really happy
He does it on my head.

He's on a diet now you know
From eating ear too much
They say if he gets fatter
He'll have to wear a crutch.

It would be funny wouldn't it
A budgie on a stick
Imagine all the people
Laughing til they're sick.

So that's my budgie Jeffrey
Fat and yellow too
I love him more than daddie
And I'm only thirty-two.