Hyvää Uutta Vuotta

Hyvää Uutta Vuotta vain, kuntaliitoksia ei täällä Pähkinäsaaren rauhan rajan tuntumassa ole nyt toteutumassa, mutta pinnan alla kytee...

Aika erikoisia liitoksia, kun oman pitäjän eri kylään päästäkseen täytyy mennä naapurin kautta, no, niinhän se Venäjäkin nykyään.

Sitten kun Seinäjoki ja Joensuu yhdistyvät, saadaan Seinäjoensuu. Aikanaan, kun Kotka ja Karhula pantiin yhteen, päätettiin, että isomman paikan nimestä otetaan kolme kirjainta ja pienemmän kaksi, saatiin siis Kot-Ka.

Syltty

Jäljet johtavat sylttytehtaalle, todettiin ennen Tattarisuon tapauksesta. Eiväthän ne sinne toki johtaneet, eivätkä vapaamuurarilooseihinkaan. Sylvesterin päivän kunniaksi kuva Syltystä ja Arnosta leukailemassa veljellisesti.

Joen mukaan nimetyt autot

Muistui tuossa mieleen autoja, jotka ovat saaneet nimensä joen mukaan, ei siis Joe-sedän, vaan ihan tuommoisen vesivirtaaman.

Kuvassa on yksi näistä, tosin Joe-sedän maassa, Gorkin Autosavotassa valmistettu GAZ M21 eli Volga. Tuommoisen kyydissä olen useasti ollut. Auton sisustus on hieno, etupenkin selkänojan takaosassa, siis takamatkustajien puolella, on köysi, josta voi tiukoissa tilanteissa pidellä kiinni, turvavöitä ei ainakaan 1950-60 -lukulaisissa vielä tunnettu. Nopeusmittari kohoaa kojelaudasta kaarevana puolikupuna, ja kaikkein hienointa on tuulilasin yläreunasta nouseva radioantenni, jonka suuntaa voi säädellä sisältä nupilla.

Amerikkalaisperäinen aikakausjulkaisu Reader´s Digest - Lukijan Tiiviste - kertoi aikoinaan Volgan olevan keskikokoinen henkilöauto, jolla on pienen kuorma-auton ajo-ominaisuudet.

Toinen jokiauto on DKW Donau, Auto Unionin tuote. Unioni syntyi, kun aikoinaan Audi, Horch, Wanderer ja DKW löivät hynttyynsä yhteen. Neljä rengasta on merkkinä liitosta. Nuorna miesnä tuli Donaunkin kyydissä oltua. Jos oli Volga hieno, niin hieno oli Donaukin, sininen valkoisella katolla. Ikkunat sai kelattua alas pokineen päivineen, joten tuuletusta riitti. Sähköistä kytkintä käytettiin rattivaihdekepistä.

Toisen maailmansodan jälkeen demokratisoidussa Saksan itäosassa sijaitsevassa Eisenachin kaupungissa valmistettiin IFA-merkkisiä autoja, jotka olivat DKW:n perillisiä. Myöhemmin tulivat sitten Wartburgit, Zwickaut ja Trabantit. Eisenachissa tehtiin myös Bemareita EMW-nimisinä.

Kolmas otsikkoon liittyvä on Neckar, Saksassa valmistettu Fiat. Kuusisatasen näköinen, tosin 770-kuutioinen oli Jagst ja vähän isompi nimeltään Europa. Eräällä kaverillani oli tuo pienempi, joka totteli nimeä Salama. Nimi ei tullut suoranaisesti kulku- ja ajo-ominaisuuksista, vaan siitä, että kylkeä koristi hieno salamanmuotoinen kromilista.

Suomalaista autonvalmistusta ajatellen maamme joennimet ovat vähän hankalia, kun niihin liittyy yleensä -joki-pääte. Miltä kuulostaisi vaikka Vantaanjoki GTi tai Kokemäenjoki Combi? Vuoksi voisi olla sen vuoksi käyttökelpoisin: Vuoksi SLK.

Ovella Sylvester vuottaa

Vähiin käy, ennenkuin loppuu, vuosi nimittäin. Huomenna viimeistä viedään - sylvesterinpäivänä. Eino Leino, ei se Apu-lehden toimittaja vaan se toinen, kirjoitti Aleksis Kiven muistoksi seuraavan runon:

Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vinhasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
nähnyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.

Syksyn lapsilla kiire on -
päre pihdissä sammuu -
aatos lentävi, aivot takoo,
veri paksuna päähän sakoo,
ovella Sylvester uottaa.

"Vuota vielä, oi vanha vuos!" -
tuulet niin vinhasti vinkuu -
"jouda en viel' sua seuraamaan!
"Vanhus ovella nyökkää vaan:
"Saat elää syksystä jouluun".

"Viivy, viivy, oi vanha vuos!" -
päre pihdissä sammuu -
"niin täysi, niin täysi on sydämein,
sen tahtoisin antaa ma kansallein,
en vielä jouda ma kuoloon!

" Hetket rientävi, kello lyö -
tuulet niin vinhasti vinkuu -
"Onko, onko jo keski-yö?"
"Päätä, lapsi, nyt päivätyö,
jo aamun tähtöset tuikkii."

"Vielä hetki, oi vanha vuos!" -
päre pihdissä sammuu,
kannel heikosti helähtää,
kääntyvi ovella harmaapää -
loppui laulajan vuosi.

"Minne viet mua, vanha vuos?" -
tuulet niin lauhasti tuoksuu -
"minä niin pelkään ja vapisen."
"Rauhoitu, rakas lapsonen,
ovella taivaan jo ollaan."

Astuvi sisähän vanha vuos -
taivaan kynttilät loistaa -
saattavi laulajan Luojan luo:
"Tässä poian ma pienen tuon,
jok' eli vain syksystä jouluun."

Virkkavi Herra Jumala -
tuulet niin lauhasti tuoksuu -
"Etkö kesää sä nähnytkään?"
"Näin vaan syksyn ja talven sään",
laulaja vavisten vastaa.

Kyyneltyy silmä Jumalan -
taivaan kynttilät loistaa -
"Siis suvi sull' olkohon ikuinen!
Mut virka, poikanen poloinen,
ken olet ja mistä sa tulet?"

"Laulaja olen ma laadultain" -
tuulet niin lauhasti tuoksuu -
"tulen tähtösestä ma pienestä,
min nimi on Maa". -
"Mihin kuolit sä?"
"Kurjuuteen kuolin ja nälkään."

Vihastuu Herra Jumala -
taivaan kynttilät sammuu -
"Sano kansas, niin kostan ma kuolosi sun!"
"Ei, ei, hyvä, suuri on kansani mun,
et sille saa sinä kostaa.

Mut hiukan hillitse viimojas,
ne liian vinhasti vinkuu
mun maani armahan aukeoilla.
Suo päivän paistaa sa Suomen soilla!" -
Näin laulaja tuskassa huutaa.

Hymyilee hyvä Jumala -
taivaan kynttilät loistaa -
"Voi oikein olla. Ehk' koetin ma
sun kansaas liiaksi tuulilla.
Taas kukat kummuille nouskoon!"

Aleksis Kiven syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 175 vuotta.

2 vain valveill'

Ylläoleva joululaulu sävellettiin ja esitettiin ensimmäisen kerran 190 vuotta sitten. Kanttori ja opettaja sen yhdessä väänsivät. Kitaralla säestettiin, kun urut olivat rikki. Kiinaksi voi laulaa oheisen tekstin mukaan.

Valkea joulu omenapuilla

Hyvää joulua seuraavin sävelin:

http://www.metacafe.com/watch/63827/the_jingle_cats_white_christmas/

Jou!

Joulukuu tulla livahti ihan yllättäen. Pimeää on, ettei ole ihmekään, etten ollut huomata saapumistaan.
Limburgin veljesten kalenterikuvassa ollaan kinkkumetsällä. Edellisen kuukauden terhosaaliista nauttimaan tullut villisika kokee pahan kohtalon hurmehurttien repimänä. Toivottavasti kinkut säästyvät joulupöytään.

Ennen joulua juhlimme itsenäisyyttä. Nämä mieshenkilöt olivat allekirjoittajina 4. joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksessa, jonka sitten eduskunta paria päivää myöhemmin hyväksyi:

Suomen Senaatti
P. E. SVINHUFVUD.
E. N. SETÄLÄ.
KYÖSTI KALLIO.
JALMAR CASTRÉN.
ONNI TALAS.
ARTHUR CASTRÉN.
HEIKKI RENVALL.
JUHANI ARAJÄRVI.
ALEXANDER FREY.
E. Y. PEHKONEN.
O. W. LOUHIVUORI.

Kustaan päivä

Siniristiliput hulmuilevat auringonpaisteessa Svenska dagenin kunniaksi. Kustaa II Aadolf, tuo Pohjolan lumikuningas, johdatti joukkojaan Euroopassa kukistamaan paavin kätyrilaumat. Tset Topelius muistelee teoksessaan "Välskärin kertomuksia" noita aikoja, jolloin suomalaiset Nokian talvirenkaan nimiset ratsumiehet herättivät kauhua ja kammotusta.

Ruotsalaisuuden kunniaksi George Walker Google on luvannut kääntää tämän ruotsiksi:

Blåfisk Cross Biljetter hulmuilevat söndag Svenska dagenin ära. Gustav II Adolf av Sverige, Norden ger snö kung, ledda trupper i Europa nederlag påven kätyrilaumat. Zed Topelius minns hans "Välskärin historier" av de tillfällen då det finska Nokias vintern trötta riddare namngivna männen väckte fasa och kammotusta. Engelska för att hedra George Walker, Google har lovat att översätta det till engelska:

Terhon päivä

Tänään viettää nimipäiväänsä Terho. Väärinkäsitysten välttämiseksi kerrottakoon, että kyse ei ole samasta terhosta. joka maistuu sioille tuossa Limburgin poikain maalauksessa edellisessä tekstissä. Tämän kuvan esittämä tersku on possujen mieleen.

Taannoin äimistelin tikutakua, joka nyt on amerikkalaisen maaoravan suomenkielinen nimi. Disneyn lyhythäntäisille Tikulle ja Takulle, eli Chip'n Dale-veljeksille terhot olivat pääasiallinen hiilarilähde, vai lieneekö niissä proteiiniakin.

Marrasta

HewlettPackardin kuvienkäsittelyohjelma järjestää imageja kuukausittaisiksi kansioiksi. Kuukaudet lyhennetään jättämällä kuu-osa pois. Niinpä vuoden mittaan esimerkiksi kuukauden ensimmäisenä päivänä lisätty kuva on 1. tammita, helmita, maalista, huhtita, toukota, kesäta, heinäta, elota, syysta, lokata, marrasta, jouluta. Hewlettin enkelit voittaa jo melkein George Walker Googlen käännöskoneen.

Marraskuun kuvassa rouva ajaa porsaat kotiin - tai miespuolinen sikopaimenhan tuo on. Oikeastaan aika teatraaliset ilmeet on miehellä; olisiko harrastajanäyttelijä, joka treenaa Hamletia paimennettavilleen. Valpas sikakoira (Schweinhund) pitää järjestystä yllä. Siat ahmivat innoissaan terhoja, ja saattaahan hyvällä onnella muutama tryffelikin löytyä ylensyöneen hanhen maksaan sekoitettavaksi.

Tuomas

Mutta Impivaaraa, ensin rakettua, hallitsi omanansa Tuomas, mies harteva ja vahva. Missä löytyi se uros, joka olisi rohjennut röyhistää rintansa Yli-Impivaaran isännän edessä? Suuri oli hänen voimansa, ja mahtia,vakuutta oli hänen olentonsa täynnä. Talonsa töissä ja toimissa ei hän käynyt käsiin menolla ja pauhinalla; kuitenkin piti hän kuria ja Herran nuhdetta yllä sekä huoneessa että ulkona vainiolla. Hän oli anteliain kaikista veljeksistä ja kohteli aina laupeudella ja hyvyydellä kärsiviä, kovan onnen lapsia. Ei hän tuossa kysellyt, ei hän tutkistellut juurta ja perustusta apua-etsivän kurjuuteen. Ei käynyt hän moittimaan miestä, jonka käteen oma syynsä oli saattanut kerjäläissauvan. Kaikille hän antoi, antoi ilman välitystä, aatellen: olethan kuitenkin onneton. Enimmin kaikista hellitteli hän pieniä käypäläistyttöjä, jotka, kainosti katsellen, astuivat pelosta vavahtelevalla sydämellä mieron tietä. Kaksi tällaista matkustajaa oli hän ottanut huomaansa, ja heitäpä kasvatettiin ja suosittiin yhtä armaasti kuin omia pienoisia talossa, joita ei puuttunut, ja olivat he ravakkaita poikia kaikki.Vaimona oli hänellä Härkämäen ainoa tytär, jalo ja vakava nainen, ansaitseva mieheksensä Impivaaran oivan uroon. Salskea, yht'aikaa riipeä, vakava ja tyyni oli tämän naisen muoto ja olento. Uljaasti kohosi povensa; hiuspalmikko, paksu, pellavankeltainen, nähtiin somasti leiskahtelevan hänen tukevilla hartioillaan valkeapohjaisen, punaristillisen liinan alta. Rauha asui hänen otsallaan poistumatta ja hänen sydämessään Jumalan-pelko, ankara ja vilpitön. Hänpä oli Impivaaran emäntä, hän talon pienten, sekä omien että ottolastensa, oivallinen kasvattaja. Usein hänen silmänsä, jalot ja laupiaat, lepäsivät uneksuen vienon tyttösen päällä, joka orpona ja suojatonna kerran oli joutunut heidän huoneesensa.

Baranovin veljekset

Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Volodja, Kolja, Pjotr, Igor, Vasili, Gennadi ja Vanja. Ovat heistä Kolja ja Pjotr kaksoispari ja samoin Vasili ja Gennadi. Volodjan, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Vanja, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Vanjan, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Pjotr, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Koljan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Volodjalla on silmään pistävä.

Kuva esittää veljeksiä hakemassa voita leipänsä päälle vuonna 1941. Huomaa leipäkortti.

A. Stein

Aleksis Kivi, joka muuten kirjoitti nimensä äksällä, kuten saksankielisen kirjan kannessakin seisoo, täyttäisi tänään 174 vuotta, jos eläisi. Mutta Leinon mukaan eli vain syksystä jouluun. Jostain varhemmasta blogistani löytyy saksankielinen runo oravasta. Laitetaan tähän nyt Sydämeni laulu:

Dunkler Hain in Tuonis Lande,
fein steht da ein Bett im Sande,
dorthin geleit ich mein Kindlein.

Holde Lust wirst du da haben,
gehst mit Tuonis Hirtenknaben
auf den dämmrigen Feldern.

Holde Lust winkt da dem Kinde,
abends lullt im Arm gelinde
ein dich Tuonelas Tochter.

Sanft und süss mein Schatz wird liegen,
sich in goldner Schaukel wiegen,
wenn die Nachtschwalben summen.

Tuonis Hain hat Ruh und Frieden,
fern vom Streit und Hass hienieden,
fern von der Welt, der falschen.

Käännös Gustav Schmidt
(Otava Verlag AG, Helsinki 1980, 2. Auflage 1982, ISBN 3-12-907621-2)

Loka lentää

Loanheittokuukausi on koittanut. Yllä olevaa kylvömiestä ilmeistä päätellen ahistaa ankarasti. Eikä ihme, kun perässä tallustelevat harakat ja mustavarikset noukkivat nokkiinsa kaiken peltoon syydetyn. Louis Vuitton teki jo keskiajalla laukkuja; sen huomaamme jyväsäkin vierestä. Limbourgin poikain maalauksessa on kuvattu myös jousipyssyllä varustettu linnunpelätin.

Rooman keisari ja myöhemmin jumala Augustus oli entiseltä nimeltään Octavius, ja kuukausi, jota olemme nyt alkaneet viettämään on roomalaisen ajanlaskun mukaan vuoden kahdeksas, ja siis nimeltään October. Monissa kielissä näin, paitsi suomessa. Vaaliteemaanhan loan viskely soveltuu mainiosti.

Lokakuun vallankumous sattui vasta marraskuussa. Syynä tähän - ei vallankumoukseen, vaan ajankohtaan - oli Augustuksen ottoisän, Juliuksen, lanseeraama juliaaninen kalenteri, joka Venäjän kansaa piti ajan tasalla vielä vuoteen 1918 asti.

Chippendale

Thomas Chippendale, britti huonekalupuuseppä, tuli mieleen, kun luin, että maaoravan suomalainen nimi on vastikään muutettu tikutakuksi. Tikutakuja saa nykyään Suomessakin ostaa eläinkaupoista lemmikeiksi. Lieneeköhän myynnissä fennekkejä tai aavikkohyppijöitä?

Aikaisemmassa eläinten ihmemaata käsittelevässä jutussani kyselen, kumpiko olisit mieluummin, fenekki vai djerboa. Mainitut elukat esiintyvät Maapallon eläinkuvaston sivuilla näillä nimillä. Fenekki kirjoitetaan, uuden käytännön mukaan näemmä kahdella ännällä, djerboa-nimelle ei suomalaisten nimien listalta, eikä ulkomaankieliseltäkään löytynyt vastinetta, eikä George Walker Googlestakaan ollut apua. Joka tapauksessa d. on aavikolla elävä isokorvainen elikko, jylsijä, kuten lotta, hiili tai myylä.

Turkulaisten mukaan nimenuudistus on vaikuttanut tamperelaisten nyssekäyttäytymiseen. Nykyään kysytään kuskilta: "Onks sulla lippuja, kontiainen?"

No, tikutakuja sarjakuvissa ovat edustaneet Tiku ja Taku, alkukielellä Chip and Dale, äännettynä puusepän nimeä muistuttavia.

Kuvassa Chippendale-retkivuode.

Autot, joita ajoin 4.

Tästä alkoi Citroën-kausi. Kokonaista 5 kpl perätysten. Kuvan esittämä malli, Dyane 4 oli punainen, ei siis tämä auringonkukkataustainen. Dyanea seurasivat 2CV6 ja kolme Visaa. Sitten katsoin jo Andren tuotantoa tarpeeksi tukeneeni. Dyane oli katto auki ajettaessa vähemmän vetoinen kuin tavan rättäri, johtuen tasaisesta katon muodosta. Toisaalta se tarvitsi myös kankaan reunoihin kiinnitysnepparit, koska kaarevuus ei kiristänyt katetta tarpeeksi.

Jotkut henkilöt toivat joskus julki ihmetyksensä talvipakkasilla ajosta ja kangaskaton suhteesta siihen. Oli vain kysyttävä, eikö utelija mieluummin pukeudu kankaisiin kuin peltisiin asusteihin kylmissä olosuhteissa.

Tässä laitteessa, kuten myöhemmässä 2CV6:ssakin oli vielä rasvanipat vetoakseleissa ja vaseliinia kehotettiin lisäämään hellävaroen käsipuristimella, jousitus oli järjestetty kynnykoteloiden luona olevilla pitkittäisillä kierrejousilla ja massaiskunvaimentimilla, jotka jo kutosessa muuttuivat teleskooppimallisiksi.

Kulutus oli kohtuullinen; tosin minkä bensassa säästi, sen eväissä hävisi.

Aikakauslehtiratsaus IX

Tänään tutkittavana on aikakauslehti nimeltä ”Mechanix illustrated”, USA:lainen The How-To-Do Magazine maaliskuulta 1964. Painotuote on 230 mm korkea, 170 mm leveä ja n. 6 mm paksu. How-To-Don lisäksi siinä esitellään uusia keksintöjä, koeajetaan autoja ja varoitellaan kommunismin vaaroista. Etelä-Dakotan senaattori Karl E. Mundt kertoo nimittäin viisisivuisessa artikkelissaan kommunistisista oppilaitoksista, joita hänen mukaansa löytyy koko maailmasta (Neuvostoliitto ja muut tietyt maat poislukien varmaankin, kommentaattorin huom.) yli 8000 kappaletta, ja mikä hämmästyttävintä useita julkisesti toimivia Yhdysvalloista. Artikkelissa luetellaan 14 esimerkkiä about ”red institutions which train students in the devious techniques of how to infiltrate, subvert and eventually destroy the structure of our democratic society”. Näihin kuuluvat mm. People's Educational Centre, Los Angeles, Calif., Abraham Lincoln School, Chicago, Ill. ja George Washington Carver School, New York, NY. Harva varmaan on tiennyt Aben ja Georgen vasemmistolaisuudesta.

Käsillä oleva numero käsittelee veneilyä ja opettaa rakentamaan kannessa näkyviä aluksia. Asiallisia veneilyliivejä ei näköjään vielä ole keksitty, saatikka että ne olisivat jollakin lailla pakolliset pidettävät. Etualan häiskä kiikkerässä Snapper-pikakiitäjässään varmaan pärjää, mutta taustalla olevaan optimistijollaan ahdetun perheen suhteen en olisi yhtä varma, ainakaan vähän tuulisemmissa olosuhteissa.

Veneenrakennuksen lisäksi tarjolla on runsaasti kirjekursseja, jotka kouluttavat kävijänsä televisio-, radio-, auto-, kodinkone-, ja melkein miksi hyvänsä mekaanikoiksi. Eräs mainos kertoo Amerikassa olevan lukematon määrä rikkinäisiä kodinkoneita, joita korjaamalla voi tienata sievoiset summat sivubisneksenään.

Tom McCahill on monikymmenvuotisella urallaan koeajanut suuren määrän autoja, tässä numerossa kannessa mainostetun 25 000$ Rolls Roycen lisäksi halvempi Oldsmobile F85 on testattavana.

Kannen alimmainen otsikko johdattaa artikkeliin Roswell Parkin tutkimuslaitoksessa kehitettyyn tupakattomaan tupakkaan. Laitoksessa kokeillaan muista kasveista kuin tupakasta tehtyjä savukkeita. Osa artikkelista on repeytynyt pois, joten siitä ei saa oikein selvää, mikä tällä on perimmäinen tarkoitus. Laitoksessa kasvinlehtiä (kaalia?) kuivatetaan ja käsitellään kuten oikeaa tupakkaa ainakin.

Lehden piristeenä ja maskottina on uimapukuinen ja veturinkuljettajalakkinen Mimi, joka jakaa kuukausittain palkintoja parhaista teknillisistä ideoista.

Netistä muuten löytyy tätä ja muitakin mainioita amerikkalaisjulkaisuja käsittelevä blogi:http://blog.modernmechanix.com/

Syxy

Huomenna alkaa syyskuun myötä syksy. Onkin hyvä, että surkea kesä päättyy. Toivottavasti saamme kelien puolesta samanlaisen syksyn kuin neljäkymmentä vuotta sitten, jolloin Raumalla mitattiin 28 astetta Celsiuksen asteikolla.

Kuvassa, joka esittää 1400-luvun syyskuuta, ollaan sadonkorjuuhommissa, rypäleitä lastaamassa juhtien vietäviksi. Muulit ja pikkuiset härjät kuljettavat kuormansa taustalla näkyvään puristamoon, jossa ketteräjalkainen henkilökunta tirsuttaa varpaittensa välistä ensimmäiset tuoreet beaujolaiset janoisen kansan kurkkuihin kaatuvaksi nesteeksi. Kirjoitan tätä elokuussa, koska syyskuun puolella aion lennähtää pariksi päiväksi Nordrhein-Westfaleniin, jonka alueen punaviinit... no, saahan sieltä ranskalaisiakin.

Autot, joita ajoin 3.

Toyota Corolla KE 15 Sprinter, punainen; kuvan autossa tosin ratti japanialaiseen tapaan väärällä puolella, ajamassani oikealla, siis vasemmalla.

Oikeastaan olisi kätevää, jos autoissa, niinkuin lentokoneissa, olisi ratti ja polkimet kummallakin puolella. Autotehtaallakin jäisi huoli lajitteluinsinööriltä pois; aina on tehtävä päätöksiä, kummankokätisiä menopelejä mihinkin lähettää. Pitkillä matkoilla voisi kuskia vaihtaa lennossa. Kiistanalaisissa risteyksissä vahvempi voittaisi. Kun kävin ensimmäistä kertaa Ruotsissa, siellä oli vielä vasemmanpuolinen liikenne, busseissa oli ovi eri puolella kuin Suomessa, mutta henkilö- ja kuorma-autot olivat samankaltaisia kotimaisten kanssa. Eivät siis Saab, Volvo ja Scania-Vabis ottaneet tuotannossaan huomioon kansankodin olosuhteita. Ruotsi siirtyi sangen sujuvasti sitten oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Nopeusrajoitukset ja keskioluen prosentti jäivät alhaisiksi.

Toyota Corolla Sprinter oli uutena varustettu Dunlop Gold Seal-ristikudosrenkailla. Kunnollinen ajettava siitä tuli vasta, kun alle laitettiin Pirelli-vyörenkaat. Mustat keinonahkaistuimet ja laaja coupe-mallinen takaikkuna tekivät kesäisestä matkustamisesta lämminhenkistä.

Holzwolle

Arvelin tuossa Moskvitsh-jutussa, josko lastuvillan käyttö rajoittuisi nykyään vain ruumisarkkujen pehmusteiksi, mutta sitten internetti kertoikin materiaalin olevan tänä päivänä monikäyttöistä ja jopa arvostettua. Google ja sen johtaja G.W. Google on kääntänyt saksankielisen postauskehoituksen ansiokkaasti suomeksi eräällä lastuvillavalmistajakotisivulla:

Senden Sie E-Mail mit Fragen oder Kommentaren zu dieser Website an:

Lennättää E-mail Lähettää postissa avulla asia eli huomautus model after jotta nämä Kudos:

Website on siis suomeksi kudos. Hieno oivallus.

Hintataulukosta: Hinta haluttaa Suomi antaa hinta mukaanluettuna.

Suksen suihketta

Minä hiihtelen hankia hiljakseen.

minä hiihtelen siskojen kanssa,

koti tuolla se vilkkuvi kultainen,

tuli taasen on takassansa,

emo huolella käy,

eikö lapsia näy,

kun ilta jo hangilla hämärtäy.

Elä murehdi turhia, äitini mun,

me tullaan, tullaanhan kyllä,

me tulemme poskin niin lämpimin,

meill' onhan villaista yllä,

ja jos kylmäksi jää

sormi yks tai tää,

sun suukkosi kyllä sen lämmittää.

Me hiihdämme alta ikkunan,

me katsomme salaa sisään:

Isä pitkää piippua polttelee,

emo takkahan halkoja lisää.

Hei, hip hip huraa!

kaikk' kerrassaan!

Ovi auki ja äidin helmahan vaan.

Ensin kaikki puimaan...

A.V.Rusin: "Pelto" 1982

Maatalouskosmetologi vasemmalla arvioi leikkuupuimuristin ja kuorma-auton kuljettajan kanssa leikkuujälkeä ja tähkän jyväpitoisuutta. Tiukasta ilmeestä johtuen ei kaikki taida olla kohdallaan. Kaikki puimuritkin on pysäytetty. Äkkiä voisi kuvitella, että Belarus Niva SK5-puimurit ovat liikkuneet takaperin ja jättäneet jälkeensä vaalean pehkukerroksen, mutta vilja ei kuitenkaan mustankaan mullan alueella kasvane takana näkyvissä möykyissä, joten kyllä vaalea osuus lienee puitavaa viljaa, sopivan levyiseksi saraksi kasvatettu. Ohjaamoa ympäröivät sälekaihtimet suojaavat paahtavalta auringolta ja mahdollistavat työskentelyn kuumissakin olosuhteissa.

Tähän soveltuu ote A. Oksasen runosta "Savolaisen laulu":

Useinpa pelto kultainen
se sulla kellerti,
kun meidän vaivan, viljehen
kumohon löi vihollinen
ja poltti tuhkaksi.

Ja monta kertaa sattui niin,
kun meitä vainot löit,
kun vaimot, lapset kaadettiin
ja miehet sortui sotihin,
sä rauhan leipää söit.

Syksyn keltaisia lehtiä taiteessa

Hänelle tuttu oli kaikki väki,
ei nimelt' yksin, mutta näöltäki,
jokaista tarkkas, jonka nähdä voi,
kuin isä kullekin hän sanan soi.

Teksti: Runeberg/Cajander
Kuva: Z. Samoilenko-Odainik

Panel priborov, Moskvitsh 407:n kojelauta

Tästä lisää täällä.

Autot, joita ajoin aika-ajoin 2.

Tätäkin ajoin, vaikka ei korttia vielä silloin ollutkaan. Talvella jäällä huristelin. Tämä oli kaksivärinen, yläosa vaaleanruskea, kromilistojen rajaama alaosa vähän tummemman ruskea, olisiko ollut maitokahvinvärinen vähemmällä ja enemmällä maidolla; tuleeko kahvista lattea, jos siihen kaataa tarpeeksi valkaisua?

Moskvitsh oli yleinen ilmestys maamme teillä aikanaan, 1960-luvun alkuvuosina, liekö ollut eniten levinnyt auto. Paitsi lattensävyisiä kulkimia, myös muita väriyhdistelmiä sinkautui näkyviin metsämaisemien tienmutkista, esimerkiksi semmoinen, jossa yläosa oli vekselinvihreä ja alaosa tuskanpunainen. Ahvenanmaalla nuorena miehenä käydessäni Maarianhaminan opastäti kertoi Mossessa olevan viisi vekseliä, neljä lootassa ja yksi pankissa. Samalla reissulla muuten näimme Neuvostoliiton konsulaatissa, vai mikähän edustusto oli, lipun puolitangossa ja kuulimme toveri Otto Wille Kuusisen jättäneen maalliset vallankumoushankkeet.

Auton varustelutaso oli sangen korkea. Etupenkki oli yhtenäinen erillisillä selkänojilla, jotka sai kellertävästä muovivivusta vääntämällä keikautettua salamannopeasti vaaka-asentoon. Istuimissa ja sisustuksessa oli neuvostojen autoille ominainen tuoksu, jonka sai pois pyyhkäisemällä penkkejä suojeluskunnan manttelilla.

Varustelutason korkeutta kasvatti monipuolinen työkalusarja, mukana oli kaikki tarpeellinen kärkivälimitasta rengaspainemittariin, tunkista työvaloon. Radiossa oli kaksi aaltoaluetta, neuvostoliittolaiset asemat kuuluivat parhaiten. Se oli putkivastaanotin, mukana tuli varaputkia, jotka oli pakattu vaneriseen laatikkoon lastuvillan sekaan.

Lastuvilla muuten taitaa olla aika katoavaa kansanperinnettä, käytettäneenkö sitä enää muualla kuin ruumisarkkujen patjoissa?

Autot, joita ajoin 1.

Varhemmassa aikakauslehtiratsauksessani, olikohan numero II, on esiteltynä tämän sarjan aloittava ajoneuvo Tekniikan Maailman tuomaroitsemana. Sieltä voi lukea insinöörien mielipiteitä vertailutestissä (ovatkohan saman koulutuksen saaneet kuin Formula I-tallien insinöörit?).

Kuvassa oleva kulkupeli on mallia ehkä 1965 tai 1966, se on väriltänsä dragoon red, eli rakuunanpunainen ja siihen on somisteeksi liimattu FORD-tarrat ovien alareunaan. Myös etusäleikkö on koristeltu ruudulliseksi keltaisella teipillä. Hintasyistä Suomeen tuoduista Anglioista puuttui leveä kromattu etusäleikkö, kromilistat ja takalamppujen kromikoristeet. Nämä voitte nähdä Englantilaisen TV-sarjan poliisiautossa ja Harry Potterin lentävässä Angliassa. Kuljettajalla on tummansininen puku, takki kahdella sivuhalkiolla, ruskeat mokkakengät, valkea paita ja tumma solmio. Asu soveltuu hyvin englantilaisvalmisteisen auton kuljettamiseen 1960-luvulla.

Asiasta toiseen välillä. Sanoin tuossa äsken, että auto on väriltänsä punainen. Tämä on tarttunut jotenkin Hämeen murteesta. Siellähän ei riitä, että sanotaan auton olevan punainen. Samoin jokin asia voi olla kooltansa suuri tai iältänsä vanha. Muuallakin Suomessa on silmäoptikoita, mutta liekö keuhkoasmaa tai selkämunuaisia.

Auton sisustus oli kestävää keinomuovia. Punaiset litteät istuimet eivät sivuttaistukea antaneet, joten yksipisteolkaturvavyöllä (pidän yhdyssanoista) oli syytä vetää itsensä tiukasti kiinni penkkiin vähänkään vauhdillisemmassa menossa. Mittarissa oli numeroita 140:ään asti, sitten tuli vastaan tappi, joka kesti hyvin pitkäaikaisempaakin neulapainetta.

Kattonopeus oli tuntematon käsite; suomalaisia kuoli harvaan asutussa maassa harvan autokannan parissa pahimmillaan 1 000 henkeä vuodessa.

Aikakauslehtiratsaus VIII

Tarkastelun kohteena suuren urheilujuhlan kunniaksi on Suomen Urheilulehti, 13 p. kesäkuuta 1932. Numero on 45, vuosikerta 35. Martti Jukola on päätoimittaja, Harri Ekqvist toimitussihteeri.

Etusivun artikkelissa kerrotaan 10 painijan lunastaneen matkalipun Los Angelesin olympialaisiin. Mikähän siinä on, kun suomalaisten kiusaksi tuommoinen sana on kehitetty. Televiisioselostajatkin nykyään puhuvat sujuvasti olumppialaisista. Tähän jo ennen telkkaria kiinnitti Uuden Suomen pakinoitsijanimimerkki Olli huomiota ja ehdotti vaikeasti äännettävän sanan korvattavaksi ölympiäläisillä ja vielä tarkennettuna, koska samalla kertaa kisataan monessa eri lajissa, ölymppiäläisillä kisaistolla.

Lehdessä on kahdeksan sivua, ja siinä luetellaan urheilutuloksia eri puolilta maailmaa sekä spekuloidaan suomalaisten mahdollisuuksista muita vastaan kisaistolla. Etusivulla ilmoitetaan Eläintarhan kentän kisoista otsikolla: Kutka pääsevät Olympialaisiin yleisurheilussa Suomea edustamaan ratkaistaan ensi lauantaina klo 18 ja sunnuntaina klo 17 Eläintarhan urheilukentällä. Pääsylippujen ennakko-osto Hannes Kolehmaisen Urheiluliikkeestä Kaisaniemenkatu 4. puhelin 36 014, tästä päivästä lähtien. Hannes mainostaa lisäksi sisäsivulla uusimallisia Hannes-piikkareita, ja toteaa, ettei ainakaan niistä ole kiinni, jos karsinnoissa epäonnistuu.

Urheiluväline Oy Mikonkadulla mainostaa myyntikauden halvimpia piikkikenkiä, kumikorkoisia tai kantapiikillisiä, tekotavaltaan parhaiden veroisia, piikit hopeaterästä Smk 85,-

Urheilukenkätehdas Ennätys mainostaa uusimallisia potkupallokenkiä. Idrottsföreningen Kamraternan jalkapallo-osaston puolesta IFK:n entinen puheenjohtaja K. Nylund antaa kengistä myönteisen lausunnon, todeten seuransa käyttävän yksinomaan näitä kenkiä.

Chicagon kilpailuissa mainitaan jenkkien saavuttaneen ilmiömäisiä tuloksia. Saling on vetänyt aidat 14,1 ja Metcalf satasen 10,2 ja 220 jaardia aikaan 20,2. Wilson on heittänyt keihästä 64,63, Phurman kiekkoa 47,46 ja Rhea kuulaa 15,99.5. Pikajuoksuaikoihin arvellaan myötätuulella olleen osuutta.

Nimimerkki M-o-n-i kirjoittaa jalkapallotuomareiden pätevyydestä todeten mm: "Olen nähnyt otteluissa peliä johtamassa henkilöitä, joilla on hyvin hämärä aavistus jalkapallopelin tulkintakysymyksistä, mutta tuomarikortti heillä on". No, on tietysti parempi, että on hämäräkin aavistus kuin ei aavistusta ollenkaan.

Varsinaisen urheilutoiminnan ulkopuolelta lehdessä mainostetaan mm. Työmies-tupakkaa, Cirrus-piippuja, Hellesen-radioanodia ja Penta-venemoottoreita.

IFK:n vuoksi tasapuolisuuden nimissä vielä samma på svenska Googlen erinomaisena finlanssvenska översättninkinä:

Det ger ett stort beröm till den festliga är den finska Urheilulehti, s. 13 juni 1932. Antalet är 45, volym 35. Martti Jukola är Chief, Harri Ekqvist toimitussihteeri.

Front-sidig artikel om 10 painijan lunastaneen biljetten från Los Angeles Olympic Games. Vad är det, när finländarna översittare tuommoinen "har utvecklats. Televiisioselostajatkin nu tala flytande olumppialaisista. Så, även innan är det på tv har uppmärksammat de nya Finlands Olli pakinoitsijanimimerkki uppmärksamhet, och en hård-uttalbart ord för utbyte av ölympiäläisillä och ändå förklaras, för samtidigt risken för infektion i många olika idrotter, ölymppiäläisillä kisaistolla. Tidningen har åtta sidor, och det listor urheilutuloksia i olika delar av världen, liksom spekulationer möjligheter för finländarna mot den andra kisaistolla. Förstasidan rapporterade djurparken området, spelen under titeln: Kutka ha tillgång till olympiska spelen yleisurheilussa Finland att företräda fast nästa lördag kl 18 och söndag 17 i djurparken stadion. Inträdesbiljetterna inför köp av Hannes Kolehmainen idrottsrörelsen Kaisaniemenkatu 4. puhelin 36 014, tästä päivästä lähtien. tel 36 014, med verkan från detta datum. Hannes Förutom att annonsera inne uusimallisia Hannes-kör spikes, och konstaterar att, åtminstone har de inte följs, om pennan inte fungerar.

Urheiluväline Ltd Mikaelsgatan annonsera sälja de billigaste piikkikenkiä, kumikorkoisia eller kantapiikillisiä, tekotavaltaan bästa veroisia, toppar hopeaterästä SMK 85,- Urheilukenkätehdas Ennätys annonsera uusimallisia potkupallokenkiä. Idrottsföreningen Kamraternan fotboll avdelning på uppdrag av IFK: s förre ordförande, K. Nylund ge skor som en positiv uppfattning om att klubben att använda uteslutande för dessa skor.

Chicago tävlingar som nämns i Connecticut Yankee ha nått den fenomenala resultat. Saling har återkallat sina väggar, 14,1 och Metcalfe satasen 10,2 och 220 varv på 20,2. Wilson har kastat spjut 64,63, Phurman rullar 47,46, och Rhea bollen 15,99.5. Pikajuoksuaikoihin med vinden förväntas spela en roll.

Smeknamn Många skriver att giltigheten av jalkapallotuomareiden anger bland annat: "Jag har sett matcher i spelet som leds av personer med en mycket svag uppfattning att fotbollens tolkning, men tuomarikortti de har." Jo, naturligtvis är bättre att en svag uppfattning än ingen idé alls.

Den faktiska sport för icke-reklamen tidning mm. Työmies-tobak, Cirrus-rör, Hellesen-radioanodia och Penta-båt.

Vananaiste suvi

Naistenviikosta selvittiin, ja nyt odotellaan akkainkesää, joka tarkoittaa samaa kuin intiaanikesä. Lehdessä tosin sanoivat, että sellaista ei tälle vuodelle suoda. Mutta tulihan se toissa vuonnakin, jolloin Suomessa vielä syyskuun lopulla oli lämpöä yli 20 astetta Celsiuksen asteikolla. (Kun kerran ei voida sanoa, että maanjäristyksen voimakkuus oli 6 richteriä, vaan 6 Richterin asteikolla, niin käytettäköön myös edellä mainittua muotoa lämpötiloista; bensalitrakin maksaa nyt yli 1,50 Euron asteikolla.)

Intiaanikesissä viime vuosina on ollut se varjopuoli, että venäläiset ovat intoutuneet puutullien toivossa polttamaan Karjalan mäntyjä, ja savu niistä on kulkeutunut meille saakka.

Ohessa kuva oikeasta intiaanista, Suomessa aikanaan seikkailleet olivat vain elämäntapasellaisia.

Nolla kasinolla - kasinolla kasi

Nyt on se päivä, kun kaikki Suomen hääparit tahtovat avioitua. 080808 on ihan kätsä jutska kaivertaa sormukseen. Kultaseppä vain pyörittelee kaiverrintaan pienemmällä ja suuremmella säteellä. Helppoa.

Kasinosta taas senverran, että Saksan länsiosassa, molemmathan osat ovat nykyään demokraattisia, tarkemmin sanoen Dortmundissa, jossa kaupungissa sinivalkoinen pappi Jukka Kuoppamäki asuu, elää, hengittää, ja vaikuttaa, on kasino, jossa jo edesmenneen saksalaisen insinööriystäväni mukaan useampi maatila on vaihtanut omistajaa. Tämän jutun otsikkokuva ei liity Saksan kasinoon, vaan Monte Carloon, jonne eräs pirkanmaalainen maanviljelijä oli pelihimoissaan lennähtänyt helikopterilla silloin, kun kyseiset kulkuneuvot olivat olleet sangen uusia ja harvinaisia. No, Hohensyburgin kasinon pihalla oli siistiä (cool in English), (toll auf Deutsch), (kul på svenska), (andra språk govorit ja inte) katsella, kun itämaisen habituksen omaavat henkilöt astuivat ulos Mercedes Benz Sondermodel-tyyppisestä ajoneuvosta ja antoivat sen henkilökunnan haltuun parkittavaksi.
Kasinossa sisällä oli oli siistiä katsella lyhytmekkoisia ja pitkäjalkaisia naishenkilöitä, jotka jotenkin liittyivät paikan kokonaispalveluun.

Elokuukausi

Elokuu on jo pitkällä. Lomalaiset, jotka ovat olleet terasseilla pitkällä huurteisella palailevat jo sorviensa äärelle. Lomaltapaluustressin välttämiseksi on kehitetty monia rauhallisia tapoja työhön palaamiseen. Ensimmäiset päivät tulisi ainakin johtavassa asemassa olevien olla suhteellisen selvin päin, jotta työtoverit voisivat merkitä muistioihinsa pomon olevan selvä työtä aljettaessa.

Kuva, niinkuin viimekuukatinenkin esittää maailmanmenoa kuluvan kuun aikana. Uimavesi lienee tässä maisemassa aika kylmää, koska uiskentelijat ovat muuttuneet sinertäviksi.

Ratsastajilla ja tuolla kävelevällä onnettomalla, joka ei ole löytänyt hädissään kahta samanväristä sukkaa, on metsästyshaukkoja käsivarrellaan. Pohjois-Suomessa oli 1930-luvulla eläintarha, jonka saksalainen johtaja pyydysti ja koulutti kotkia Kolmannen Valtakunnan tarpeisiin; istumaan siivet koholla paraatissa standaarin päällä. Tämän olen kuullut luotettavalta taholta.

Aikakauslehtiratsaus VII

Tarkastelemme tällä kertaa Hakkapeliitta-nimistä lehteä. Se on numero 46 vuodelta 1941. Lehden hinta on 4 mk, ja kannen kuva (TK-Norjavirta) esittää konekiväärivöiden latausta. Ylempänä olevat kirjaimet TK eivät ole Norjavirran etunimien lyhenteitä, vaan tarkoittavat tiedotuskomppaniaa tai taistelukuvaajaa.

Lehdessä on sivut numeroitu 1442:sta 1471:een, etu- ja takakannen ulkosivuja ei ole laskettu, paperi on pehmeää, painoväri sävyltään hiukan vihertävää.

Hakkapeliittaa julkaisee Suomen Suojeluskuntajärjestö, päätoimittajana Yrjö Ylänne. Artikkeleista mainittakoon Arvi Raivion "Kuinka Ranska hävisi yhden taistelun joka päivä", jossa ei kuitenkaan kerrota sotatapahtumista, vaan "väestökysymyksestä maanpuolustuksen kannalta". Ranskan kahden lapsen väestöpolitiikasta, jota marsalkka Petain pitää osaltaan syynä luhistumiseen sodassa. Ranskalainen tutkija Bertillon sanoo liian pienestä lapsiluvusta: "C'est la mort par chloroforme" - nukutuskuolema. Artikkelin mukaan toinen huolestuttava maa tässä suhteessa on Ruotsi.

Lehdessä on kuvareportaasi otsikoituna: "Ryssien kenttäsairaala - kurjuuden pesä". Kuvissa on rakennus ulkoapäin, sotilaspukuinen naislääkäri ja sänkyjen puutteessa lattialla viruvia ryysyisiä potilaita. Lisäksi on artikkeli neuvostovaltiaiden tulosta Baltiaan, Viroa ei mainita; saksalainen kirjoittaja kuvailee kehitystä Latviassa ja Liettuassa. Kuvia prof. Kirchensteinista, Neuvosto-Latvian presidentistä, Baltian GPU:n päällikkö Novikista, mielenosoituksesta ja vaaleista, joita kirjoittaja pitää suoranaisena ilveilynä. Kuvatekstin mukaan "oli siis äänestettävä määrättyjä polsujen luottamushenkilöitä".

Lehti muistaa kuvakirjeellään Canterburyn arkkipiispaa. Kesällä 1919 haaksirikkoitui brittiläinen sotalaiva H.M.S. Verulan Seivästön lähellä ajaessaan omaan miinaansa. Seivästön majakan läheisyydestä lahjoitti Suomen valtio maata hukkuneiden merimiesten hautapaikaksi. Sinne pystytettiin muistomerkki, joka kuitenkin myöhemmässä vaiheessa jäi sodan jalkoihin ja vihollisen särkemäksi. "Kun Englannin kirkoissa näinä aikoina rukoillaan menestystä Neuvostoliiton aseille ja kun anglikaanisen kirkon päämies itse on ottanut nämä kristinuskon veriviholliset korkeaan suojelukseensa, vallitsee mieltä masentava hämmästys kaikkialla siellä, missä kirkkojen ristit vielä kohoavat taivasta kohti."

Lehdessä kerrotaan vielä mm. Petroskoin tilanteesta. Äänislinna kulkee kohti uutta, valoisaa tulevaisuutta. "Verenpunaiset muistot Pedtrozavodskin - Petroskoin hirmukaudesta jäävät vain historian lehdille."

Ilmoituksia, sarjakuva Rymy-Eetu ja pieniä tehtäviä ja vitsejä löytyy lehdestä myös. Yhdessä vitsissä venäläiseltä vangilta kysytään viimeistä toivetta ennen teloitusta. Tämä haluaa liittyä kommunistipuoleeseen, jota vartija ihmettelemään.
- No sittenpähän on yksi kommunisti vähemmän, vanki toteaa.

Ladies' Week

Naisten viikko alkaa huomenissa. Siis semmoinen, että viikon ajan nimipäiviään viettävät vain naiset, eikä esimerkiksi Reinot, kuten eilen. Ruotsinkielinen kalenteri on kuitenkin tasa-arvoisempi tältä ajanjaksolta, koska mukaan on otettu Fredrik, eli kuutena päivänä vain siellä naiset juhlivat.

Naisten viikon jälkeen on päivä Jaskan, joka heittää kylmän kiven. Saa nähdä, kuinka kylmäksi uintivesi äityy tässä kasvihuoneilmiössä. Pilkkimiehet kairanteroitukseen. Oheinen kuva liittyy kylmiin kiviin. Siinä astronautti Cernan ihmettelee kuuperällä sijaitsevia järkäleitä, jotka ehkä joku Jaakko on siihen singonnut. Avaruudessa ja painovoimaisesti muissakin puutteellisissa paikoissa kivi lentää tykkänään toisin kuin täällä maan matosten maisemissa.

Reiska

Reinon päivä näkyy olevan. Jalassani ei tällä hetkellä näy olevan nimipäiväänsä viettäviä jalkineita. Myöhemmin illalla vaihdan kyllä niihin.

Vasemmalla on kuva Reinosta, se on Reino Internationalin valmistama parkkimittari. Yhtiön tunnus on sarvikuono, rhino, joka voidaan kirjoittaa myös muotoon reino. Suomiko siis reinojen, sarvikuonojen maa?

No, seuraavana oheisen mittarin esitetekstiä engelskasta finn-googliskaksi käännettynä:

"The RSV3 on digitaalinen, ticketless multibay-mittari, powered by ympäristöystävällinen vihreä cell akku. RSV3 on state of the art, jotka johtuvat laaja tutkimus-ja kehitysohjelma. Tämä kone sisältää uusimman sukupolven parking teknologiaa ja on kehittynyt palkitun RSV2. RSV2 sai Australian Design Awards samanaikaisesti kolmeen luokkaan (ainoa tuote tehdä niin), samoin kuin useita excellence awards kollegoidensa kanssa Australian Parking Association.
Koneessa on nykyaikainen, esteettisesti miellyttävä suunnittelu, joka parantaa kaikki streetscape-tai ulkotiloissa. The modern slim-line-malli on täydennettävä vahvuus vandal vastustuskykyisiä, 5mm ruostumattomasta teräksestä asuminen, joka takaa pitkän eliniän kyseisten laitteiden osalta, säädetään esimiehen suojautumisesta elementit ja varmistaa, että mittari on erittäin vastustuskykyinen ilkivalta ja varkaudet. Mittarissa sisältää valikoiman varmat tulot siirron menettelyistä, joten sitä on erittäin vastustuskykyinen petoksia. Design yksinkertaisuus ja korkealaatuisten komponenttien vähentää koneiden huolto-vaatimuksia ja varmistaa, että korkean tason luotettavuutta ja arvoa.
The RSV3 on käyttäjäystävällisempi. Asiakas ohje kortit ja tausta-odotuksiin käyttöliittymä varmistaa, että käyttäjäkokemus on sekä yksinkertainen ja intuitiivinen.
The RSV3 on ylivoimainen täytäntöönpanoa kyvykkyys, jossa lahti tilan indikaattori sekä SneakerNet (patentoitu). Reino n patentoitu SneakerNet järjestelmä, RSV3 mittari on voitava säätää mittarin tiedot hyväksytyistä kädessä pidettävät laitteet, sen infrapuna-liitäntä sijaitsee näppäimistön, selvittämään, onko mittari edellyttää vierailevien täytäntöönpanotarkoituksia varten."

Lihavoin tuon sanan edellä, koska se on googlen keksimä uusi käyttökelpoinen verbi - petoksia! Ei siis enää tehdä petoksia vaan petoksitaan. Petoksin, petoksit, petoksii, petoksimme, petoksisimme, petoksinemme, lienemme petoksineet jne. Hyvä, Google ja sen johtaja George Walker Google!

Hömån

Heinäkuun puoliväli on käsillä. Helle ei näyttäydy. Yllä olevassa kuvassa esitellään taivaankappalten asentoja suviaikana ja askareita, joita silloin kuuluu tehdä. Lampaat aika pieniä, vaikka ravintoa riittää.

Ihmetystä herättää, miksi muut kansat eivät ole ottaneet käyttöön järkeviä kuukausien nimiä suomalaisten lailla. Vanhoja roomalaisia jumalia vain niissä muistellaan. Tässä uudistettu lista englanniksi:

Oakmoon, Pearlmoon, In-the-paintmoon, Swiddenmoon, Sproutmoon, Summermoon, Haymoon, Livemoon, Fallmoon, Sludgemoon, Deathauspicemoon, Christmasmoon.

Pian on soittoa

Kuvassa ei ole mannertenvälinen eikä taktinenkaan nahjus vaan pianon osa. Näitä pötkylöitä löytyy soittimen sisältä parhaimmillaan 243 kappaletta. Pötkylän oikeanpuoleisessa päässä näkyvään reikään kiinnitetään kieli. Kieli on teräslankaa, jokunen on päällystetty. Pianon kieliin taisi Gestapo hirttää toisin(aan)ajattelijoita.

Pianon kieli on englannin kielellä piano string. Eipä ihme, kun saamme useinkin käännöskirjallisuudessa lukea "pianon jousista". Jos taas englanniksi sanotaan "violin string", se voisi samalla logiikalla käännettynä olla viulun jousi, joka kuitenkin englanniksi on bow. Bow on käännettynä suomeksi kaari ja tarkoittaa englannin kielessä paitsi viulun jousta, myös kaari- tai jousiasetta, jollaisen muotoinen viulunkin jousi aikoinaan oli. Yksinkertaista.

Käännöskukkasista vielä: takavuosina eräissä maakuntalehdissä ilmestyi mainio sarjakuva nimeltä Modesty Blaise. Eräässä seikkailussa Modestyn ystävä Willie oli toipumassa rasituksista sievien neitosten huomassa, jotka kantoivat tälle mm. suklaata ja greippejä. Grape englannin kielessä tarkoittaa viinirypälettä, greippi on Grapefruit.

Mutta vielä pianosta; vaikka kieliä on 243, koskettimia on vain 88, eli filistealainen mummokin älyää, että ainakin jotkut koskettimet operoivat useammalla kuin yhdellä kielellä. Kasikasi on myös pianon nimi amerikan murteella - radioamatöörien lyhenteenä se tarkoittaa rakkautta ja suukkoja.

Vielä Stålista

Vietämme edelleen Suomen 200-vuotisriemuvuotta erossa Ruotsista, ja kaikkien kuuluu viimeistään nyt osata Vänrikki Stål etu- ja takaperin monena käännöksenä. Googlen ihastuttava kääntökone luo väsymätöntä tekstiä tyylikkäine tuloksineen.

Alla vänrikin kaksi käännöstä, ensin Mannisen tyylillä:

Viel 'entisaikaa to remember mun always the mind to hug,

so many of the asterisk tuikettaan tutusti then cast.

Ken sauce happen? Mun is in the way luo dark Näsijärvi vie.

There, "was a man - he intends to ol 'had sotamiessä;

Second Lieutenant now ol 'worth,

but 'good fortune takatiessä.

Who knows how the same house in happen to get an apartment.

The man I was then taidokas,

I thought so, even if the reasons why,

Mon, I was student, from the above;

sweet paivänä 'mensa' soi, Stool armoleipää atrioi.

ja sitten Cajanderin:

Mennyttä time to remember so I am happy yet;

so many armas tähtönen I am referring to there.

Ken mua follows excursion Now Näsijärvi the beach?

There, "I learned to know the man,

A soldier, he ol 'before,

Second Lieutenant now ol 'worth,

even though the 'good fortune seemed to go.

Who knows how the same house in happen to get an apartment.

The man I was then kelvokas,

I thought so, even if the reasons why,

Min 'I was a student, from the above;

hupaasti body "mensallain"

Stool, he ate only armoleipää.

Satunnainen hauki

Jossakin oli tämmöinen hupailu:Perusta leikisti bändi ja etsi sen nimi, älppärin nimi ja biisien nimet wikipedian satunnaisista hauista.
Nyt kävi näin:
Bändi:

Aurinkotuuli

LP:

Jakov Jurovski

Biisit:

Gordon Bitner Hinckley

Ocean’s Heart

Anni Polva

Bentsaldehydi

Kari Tapio konserttilavalla

Austin Montego

Kyssäkaali

Atman

Christy

Ohjaskelkkailu talviolympialaisissa 1976

Joskus tuntuu, että näin se menee oikeastikin.

Muuten aikamoinen taivutettava tuo haku-sana. Haku, haun, hausta, hakuun, hautta, haut, hauista, hakuihin, hauitta…
Jos on haku ja hauki, niin tarvitaanko puhuttaessa näistä hauista hauista?

Aku Ankassa aikoinaan oli Veljekset Haukion kalaliike, jonka nimi ytimekkäästi oli Haukion Kala.

Aikakauslehtiratsaus VI

Vuorossa on Nyyrikki heinäkuulta 1918. Se on sivukooltaan n. 42 x 60 cm:n suuruinen nelisivuinen, siis 84 x 60 cm:n taitettu paperiarkki. Jakelua, säilytystä ja postitusta varten se on taitettu sivukoostaan neljännekseen, josta kuva tässä vieressä.

On laskettu, että paperiarkin, tai minkä tahansa taittamiskelpoisen ohuen levyn voi taittaa kahtia seitsemän kertaa, ei enempää. Ajatellaanpa, että paperi, jota ryhdymme taittelemaan on paksuudeltaan 0,1 mm. Kerran taitettuna paksuus on 0,2, kaksi kertaa taitettuna 0,4, kolmasti 0,8, neljästi 1,6, viidesti 3,2, kuudesti 6,4 ja seitsemän kertaa 12,8 mm. Millin vahvuinen pahvi olisi jo 12,8 senttiä paksu möhkäle.

Mutta Nyyrikkiin: vuonna 1918 ilmestyi "14:sta vuosikerta, irtonaisnumerot 15 penniä, Nyyrikki ilmestyy joka lauvantai. Lehden saa tilata toimitukselta ja kaikista Suomen postitoimistoista".

Tilaushinta koko vuodeksi Suomeen on Smk 6:-, Venäjälle Rpl 5:- ja Amerikaan Doll. 2:-. Puolen ja neljännesvuoden hinnat ovat suhteessa halvemmat.

Lehti sisältää viihdeaineistoa, lähinnä romanttisia kertomuksia. Kaksi ensimmäistä sivua on painettu fraktuuralla, ilmoitukset ja takasivut antiikvalla. Etusivulla on pari kertomusta, runo ja pieni tietoisku Afrikasta: "Ugandassa Afrikassa on Afrikan suurin sisämaan järwi, suurin lahdelma ja suurin metsä. Samassa ympäristössä on myöskin Afrikan korkein wuori ja sen suurin sammunut tuliwuori".

Kertomus nimeltä "Meri Stege" päättyy näin onnellisesti:

Henry oli tuntenut hänet - siitä ei ollut epäilystäkään. Ja Merin aukaistessa silmänsä, kuiskasi hän: "Rauhoitu Meri rakkaani!"
- Oletko Henry?
- Olen, rakkaani!
- Siis elät wielä?
- Kuka lurjus on sinulle walehdellut, että minä olisin kuollut?
- Sanomalehdet, laiwa oli...
- Älä wäsytä itseäsi rakas, nyt olet minun, eikä meillä ole sanomalehtien kanssa mitään tekemistä.

Niinpä; etelän median vika.

Rekat liikenteessä

Tässä kauhuskenaario huomisesta. Rekat ajavat uhkaavien mustien pilvien alla alinopeutta, ja viattomat mökkiläiset kärsivät.

Hyvää juhannusta Sergeille!

Sergei Komissarovin kravatti löytyi viime vuosisadan viime vuosikymmenen alkupuolella erään entisen sotilastukikohdan jäänteistä eräältä Itämeren saarelta.

Seudulla oli ollut sotilaita paimentamassa ohjuksilla ja tykeillä laumaansa: alati uhkaavia North Atlantic Treaty Organizationin kätyreitä. Sergein palvelusaika oli kuitenkin muiden toveriensa tapaan päättynyt, ja lähtötohinassa virkasolmio oli jäänyt nurkkaan.

Juhannusta vietettäessä on tärkeää pukeutua siististi. Joidenkin mielestä mies ei ole mies, ellei ole kravatti kaulassa. Erityisesti juhannuksena on syytä pitää itsensä miehenä. Toivottavasti Sergei pitää.

Jussia ja tulta päin

Erottamattomana osana Jussinpäivään kuuluu kokko.

- Kokko, kokoo kokoon koko kokko!
- Koko kokkoko?
- Koko kokko!

Googlen kielellä:

- Kokko, the whole of the size of the whole kokko!
- The whole of the whole?
- The whole kokko!

Edellinen keskustelu käytiin isännän ja Kokko-nimisen pehtoorin välillä takavuosina (1920-luvulla ennen suuria tihkusateita) Hämeessä.
Kun sitten Kokko oli koonnut koko kokon, se pistettiin liekkeihin, ja oikein suureen ja pitkäaikaiseen kolhoosikokkoon it. naap. piti syöttää koko yö uutta ainetta liekkien kuumuutta uhmaten. Sitä esittää tämänkertainen juhannusviikon taideteos.

Kohti Jussia

Jussinpäivää on vietetty ja vietetään
monin eri tavoin. Mikäli halutaan ikimuistoiset ja samalla arvokkaat juhlat, on kokoonnuttava hyvissä ajoin pohtimaan esiintyjiä, ohjelmaa, kutsuttavia vieraita ja ennenkaikkea tarjottavia.

Jo Ukko Ylijumalan palvontajuhlissa oli sanomattakin selvää, että olutta oli riittävästi, sillä mitä enemmän juovuksissa juhlakansa oli, sitä parempi oli sato pelloilla.

Oheisessa kuvassa suunnitellaan Jussin päivää vuonna 1934. Jussi tietysti itse puheenjohtajana. Jussin kansakunnan myöhemmät vaiheet osoittavat, että satotoiveet halutaan edelleen pitää tuiki korkeina.

Aikakauslehtiratsaus V

TAIDE 6/87 on nyt lukuvuorossa. Kahdeksankymmentä sivua ja kannet, paljon värillisiä kuvia taideteoksista. Tässä julkaistaan nyt vain osa takakantta, koska

etukannessa oleva kuva on niin nuorta taidetta, että Kuvaston edustajan karvaisia käsiä kurkulla estääkseni kuvailen sen vain sanallisesti: Kansikuvassa on vihertävänkirjavilla kivillä sininen kipsipään puolikas ja kotilonkuori. Kotiloa monasti nimitetään simpukaksi, mutta se on virhe, koska simpukka on kuoreltaan kaksiosainen, kotilo on usein kierteinen ja auki toisesta päästä. Kuvassa on lisäksi heiniä ja kuivia havunneulasia. Kuvaaja on Carl-Erik Ström, kuvan nimi on "Nimetön".

Takakansi sen sijaan esittää Kansallis-Osake-Pankin vuotavaa venettä. Kuvassa oleva pääjohtajakin on joutunut luopumaan kalliista vaatteistaan.

Lehdessä on julkaistu kuvina Satakunnan Kansan sekä entisen että nykyisen päätoimittajan artikkelit, joissa kauhistellaan Porin taidemuseon hankintoja ja näyttelypolitiikkaa. Nykyinen arvelee, että taide "ei enää yritäkään luoda ja suoda ihmisille esteettisiä elämyksiä, vaan se on humpuukia, joka juuri humpuukina on mitä kaupallisinta. Kauppaa käydään tosin yhteiskunnan varoin". Eläkkeellä oleva ihmettelee, "tekeekö tulipunainen jäsenkirja myös taiteentuntijaguruja... Älkää tarjotko meille taiteena sitä, mikä voi olla korkeintaan idean lähde, sinänsä romua tai muuten ällöttävää".

Kohun aiheuttajana oli amerikkalaisen Gordon Matta-Clarkin näyttely. Taide-lehden mukaan sen saanti ei ollut helppoa, koska suuret kansainväliset museot kilpailevat siitä. Porissa vain oli ihmisiä, joille se ei kelvannut.

Matta-Clark oli valokuvaaja ja rakenteli mm. talojen purkuosista taideteoksia. Päätoimittajat polttivat hihansa lähinnä Amerikasta tuotujen talonnurkkien takia.

Aikakauslehtiratsaus IV

Suomalaisen Marttaliiton Äänenkannattaja, Emäntälehti, kesäkuulta 1925 on nyt tarkastelussamme. 24-sivuisen julkaisun hinta on "2 mkaa". Lehdessä on paljon ilmoituksia emännille tarpeellisista asioista ja esineistä. Mainostetaan mm. rekordi-äitiysrintaliivejä, -vöitä y.m. valmisteita.

Tulitikkujen valmistaja hätäilee asiakkaan puolesta:

"Mitenkä voitte tietää, että ette erehdy ostamaan suomalaisten valmisteiden nimellä myytäviä ruotsalaisen trustin omistamien tehtaiden tulitikkuja? Siten, että ette koskaan ostaessanne pyydä TULITIKKUJA vaan aina PUIJO-TIKKUJA."

Kotiteollisuus oy Pirtti kehottaa ostamaan kotonakudottuja Akkunaverhoja ja Huonekaluja.

Suomalais-Englantilainen Biscuit-Tehdas Oy Hangosta toteaa sekä nuorten että vanhain ihastuneen Hangon uusiin kekseihin, RADIO, TAPION SARVI ja KAURA.

Edellisellä aukeammalla tosin väitetään kaikkien ihastuneen Fazerin kekseihin. Kuvassa Hiihtoliiton hyväksymä-mallinen pipo päässään poika piileskelee suuren keksin takana tiikeriä.

Arabian myymälä Oy ilmoittaa myyvänsä kaiken laatuista porsliinia; myös heikkolaatuista?

Ilmoitusten lisäksi lehdessä on tietenkin artikkeleita Marttatoiminnalle läheisiltä aloilta. Muistellaan merkkipäiviään viettäviä, kuten maatalousneuvoksen rouva Nylanderia tämän 50-vuotispäivänä.

Pikkulasten kesäkuukausien aikaisesta hoidosta on artikkeli, jossa todetaan mm.: "Asuntopulan tähden tai muista syistä koko perhe asuu usein yhdessä huoneessa. Keskikesällä tällainen asuintupa tai kaupunkilaisen kivitalon kamari on hyvin lämmin ja kostea. Tuuletus on puutteellista, avattavaa akkunaa ei aina ole. Kuitenkin pelätään lapsen vilustumista ja pidetään se nurkassa tiiviisti vaatteisiin käärittynä ja peitettynä."

Sandels Partalassa

Sandels, hän Partalass' istuvi vaan,
suurustaan huoleti syö.
"Nyt käydään Virralla taistelemaan,
heti kello kun yksi lyö. -
Olen tänne teitä ma käskettänyt. -
Hyvä pastori, lohtapa nyt!"
"Tää päivä te luonani viipykää,
sitä pyydän ja vaadinkin;
on teille tuttua seutu tää,
ja ma tietoja kaipaisin.
Ei pelkoa! Verta ei haistetakaan. -
Madeirata maistellaan."
"Tutshkov hän suopeast' ilmoittaa
välirauhan jo päättynehen.
No, mut syökää! Kastint', ah, suvaitkaa.
Kun syöty on, ratsaillen! -
Täss' ottaa täytyvi minkä sai, -
margootahan juotte kai?"

Ja sama Googleksi:

Sandels, he Partalass' of seated,

but, for dealing safely with eating.

"Now, will take place Virta to fight,

as soon as the clock when one cut.

-I am here to you, Mon käskettänyt.

- Dear Pastor, salmon is now! "

"Tää day you Let viipykää, I call it,

and be required;

you are unfamiliar region requires

and Mon kaipaisin information.

Not to fear! Blood does not smell.

-Maistellaan of Madeira. "

"Tutshkov he favourably '

to inform välirauhan already been closed.

No, but the Eat!

Kastint', ah, suvaitkaa.

When you have eaten, ratsaillen!

- In this' having täytyvi what was, -- margot drink kai? "

Molnets broder

Kiitos Herran! Silloin apu joutui:
hän, mi kankaan karehena syntyi,
Pilven veikko, lentäen kuin leimaus,
maahan iski, sorti sortajamme.

(Pris och ära! Då var hjälpen närmast;

Han, som föddes lik en fläkt på heden,

Molnets broder, se, en ljungeld vorden,

Slog han ned, och krossad låg förtryckarn.)

Hitu Vaakunaa

Monesti menin ukon luo ilveilemähän suotta.
Mik' iloni, kun suuttui tuo
ja hältä ratkes nuotta,
kun kädest' ukon kävyn vein
ja paikoin väärän silmän tein!
Hän silloin ylös kavahtaa,
mun ovest' ulos työntää;
sananen, hitu vaakunaa,
ja taas hän rauhan myöntää.
Ma tulin taas kuin ennenkin
ja samoin taaskin ilveilin.
Ett' oli nuori aikoinaan
myös ukko kerran ollut,
enemmän nähnyt matkallaan
ja kauemmaksi tullut,
en sitä silloin huomannut,
siks' olin liian oppinut.

Summeri soikoon

Kesäkuu alussa; näin siitä Brittein saaristossa 1300-luvulla runoiltiin:

Sumer is icomen in,

Lhude sing cuccu.

Groweth sed and bloweth med
And springth the wude nu.
Sing cuccu!
Awe bleteth after lomb
Lhouth after calve cu:
Bulluc sterteth
Bucke verteth
Murie sing cuccu!
Cuccu, cuccu, well singes thu, cuccu:
Ne swike thu naver nu.

Oheinen kesäkuva ei ole Brittein saaristosta, vaan kiiltävä maisemakortti Saksasta. Takana oleva saksankielinen teksti on käännetty neljälle muulle kielelle.

Auf Deutsch:

Grenzposten der Nationalen Volksarmee der Deutschen Demokratischen Republik am Brandenburger Tor. Im Hintergrund die Strasse Under den Linden, das Rote Rathaus und der im Bau befindliche Fernsehturm.

Kuvassa ovat muuten Heinz ja Karl-Friedrich (nimet muutettu), joista on kerrottu aikakauslehtiratsaus ykkösessä toukokuun puolella.

Kello löi jo viisi

Laululyriikka yhdistää kaksi korkean taiteen lajia, säveltaiteen ja runouden. Myös odottamattomia historian häivähdyksiä saattaa teoksista löytyä, kuten esimerkiksi otsikossa mainitusta jouluisesta. Siinähän Sandelsin jalo ratsu on päässyt mieluiseen eläkehommaan sodan melskeistä, eikö vaikka?

"Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu.

Riemua on pelkkää, hymyyn käy Bijou."

Sandels oli Suomen sodan sankareita, kuten myös Kulnev, vastapuolen mies, joka sodan jälkeen oli istuttanut Runebergin pikku Jii Ällää polvellaan. Vihollisen kunnioittaminen on jalo asia, muisteltiinhan Staliniakin aikanaan suurena Suomen ystävänä. Kekkonen olisi voinut puheensa päälle lausua säkeistön Kulnevista näin muunneltuna:

Siis Stalinille hurraamme,
ei usein mointa löytää voi;
jos vuodattikin vertamme,
sen sota hälle soi.
Vihollinen jos olikin,
sitähän mekin oltihin;
hän löi, kuin mekin, riemuissaan,
ken tuost' ois pahoillaan?

Aikakauslehtiratsaus III

Vuorossa on "Tietokone" vuodelta 1988, kesä-heinäkuu, eliccä eliccä kakskytä vuotta sitten ilmestynyt lehti.

Tietokonealalla ei ole paljon uutta tapahtunut tänä aikana, kansikuvassa nähdään ihan nykyaikaisen näköisiä masiinoita, lerppuasemakin niissä näyttää olevan, joka muuten nykyisistä puuttuu tykkänään.

Lehdessä on kiiltävät kannet ja 90 sivua täynnä asiaa. Tehokkaita 386-mikroja vertaillaan ja julkaisujen teosta kerrotaan. Selviää esimerkiksi, mikä on fontti.

Uutena mullistuksena kerrotaan myös Windows 2:sta. Sen edeltäjästä todetaan seuraavaa:

"Pitkän odottelun jälkeen Microsoft toi markkinoille MSDOS-käyttöjärjestelmän graafisen laajennuksen, MS- Windowsin vuoden 1985 lopulla. Kunnianhimoisena tavoitteena oli tuoda Macintosh-tyyppinen grafiikka myös DOS-käyttäjän iloksi.
Muutamat markkinoille tulleet Windows-ohjelmat, esimerkiksi PageMaker ja InVision, osoittivat sen valtavan potentiaalin, joka Windowsisssa piili. Silti Windowsin ensimmäinen yritys onnistui vain osittain. Ohjelmistotalot eivät rynnänneetkään tuottamaan Windows-ohjelmia, eikä sitä tehnyt Microsoft itsekään. Todelliset massasovellukset puuttuivat, ja niiden myötä massamarkkinat."

Kyllähän Windows nykyään jo on aika suosittu käyttöjärjestelmä.

Julkaisuohjelmista vertaillaan Page Makeria ja Venturaa. PM saa paremmat pisteet käyttöjärjestelmänsä (Windows) puolesta, Venturan GEM-käyttöliittymä ei vakuuta; tosin siitä on tulossa uusi versio, joka saattaa päihittää Windowsin.

Helsinkiläinen mikroliike ilmoittaa etukannen sisäsivulla. Hintoja:

Pagemaker 4 900
MS Word 4.0 4 250
Excel 4 880
AutoCAD 25 700
Flight Simulator 390
Huyndai Turbo PC 6 290
Citizen 120 D (kirjoitin) 2 180

Ein bisschen Deutsch

Oppikoulussa kielen tunnilla soitettiin kelanauhurilta saksankielistä keskustelua. Se meni suomennettuna näin:

- Huomenta!
- Huomenta!
- Tuoreita kurkkuja?
- Huomenna.
- Huomenna?
- Huomenna.
- Huomenta!
- Huomenta!

Saksaksi:

- Morgen!
- Morgen!
- Frische Gurken?
- Morgen.
- Morgen?
- Morgen.
- Morgen!
- Morgen!

Auf Guglesch:

Sprachschule in eine Klasse namens kelanauhurilta deutschsprachigen Debatte. Es ging suomennettuna wie folgt aussehen:

- Huomenta!
- Huomenta!
- Frische Gurken?
- Morgen.
- Morgen?
- Morgen.
- Huomenta!
- Huomenta!

Same in Googlish

Today, looked "Technological World"-named the magazine from the year 1967. The magazine has been coloured covers in addition to 98 pages in black and white. The paper is significantly lower and thinner than the DDR-REVUEssa. The publication also contains a wealth of ilmoitusmateriaalia, REVUE not use it, if not take into account attached to the trade paper. REVUEN's editorial team was awarded the bronze medal of the ICPO-patriotic, the technological world toimittajatiedoissa no mention of Merit.
TM: n Pääjuttuna, which cover refers to a period of five kansanauton relentless and diverse comparative. Cars are the Ford Anglia 1200, Renault 4 Export, Skoda 1000 MB de Luxe, Wartburg 1000/353 de Luxe and Volkswagen 1200. Three länsiautoa and two itäautoa 1960s, according to the analysis.
It reports ilmestymisaikaan Anglioita had been imported to Finland 28 000 units, Renault 4 500, Skoda 4 000, Wartburg 900, and Volkswagen was 95 000.
Anglia is the best engine, acceleration, speed (140 km / h) and visibility, the worst it has been the suspension of the boot, equipment, perseverance, and the seats of finishing.
Renault's best aspects are the suspension, steering, kaarreominaisuudet, suuntavakaus, maantiekulutus, air conditioning and driving comfort; poor interior, engine power, acceleration, speed and the driver's premises.
Skoda stacks up against persistence, and at a price that the worst noise.
Wartburgin ykkössijoituksia are inside, luggage, accessories, noise (in other words, the quietest!), The driver space and seats, the fifth in the brakes, gearbox, maantiekulutuksesta and the price of the product.
Volkswagen the brakes, the gearbox and the finishing touches are in the best category, the worst Guidance, kaarreominaisuudet, suuntavakaus, visibility, air conditioning and a basket of pragmatism.
Newspaper adverts to draw attention to the full-page tupakkamainos. It reads like this:

"Someone bought the root of new Boston Filter-box. Whitespace Boston-box speaks well of us. In particular, the full side. Blank says that someone has been burnt in Boston. Full, that he must have been on it. Since it has been purchased new. Both sees as often. Yesterday, a total of rypistettiin n. 70 000 Boston-packets. Yes sir - Empty box speaks well of us. "

The image is a hand in tumppaamassa tobacco ashtrays, which is rypistetty box, a beer bottle flip-off caps and burnt matches. Tuhkakuppi is saunajakkaralla, which is in addition to n. 1 / 3 of the juotu Koff III Kiltaolut-Gilleöl bottles, towels and a few vesitippa. Jakkaran finishing has been done by flaming.

Aikakauslehtiratsaus II

Tänään tutustumme "Tekniikan maailma"-nimiseen aikakausjulkaisuun vuodelta 1967. Lehdessä on värillisten kansien lisäksi 98 mustavalkoista sivua. Paperi on huomattavasti vaatimattomampaa ja ohuempaa kuin DDR-REVUEssa. Julkaisu sisältää myös runsaasti ilmoitusmateriaalia, REVUE ei sitä käytä, ellei oteta huomioon liitteenä olevaa tilauskorttia. REVUEN toimituskunta on palkittu pronssisella isänmaallisella ansiomerkillä, Tekniikan maailman toimittajatiedoissa ei mainita ansiomerkkejä.

TM:n Pääjuttuna, johon kansikuva viittaa on viiden kansanauton säälimätön ja monipuolinen vertailutesti. Autot ovat Ford Anglia 1200, Renault 4 Export, Skoda 1000 MB de Luxe, Wartburg 1000/353 de Luxe ja Volkswagen 1200. Kolme länsiautoa ja kaksi itäautoa 1960-luvun määritysten mukaan.

Lehden ilmestymisaikaan Anglioita oli tuotu Suomeen 28 000 kpl, Renaultia 4 500, Skodaa 4 000, Wartburgia 900 ja Volkswagenia 95 000.

Anglia on paras moottoritehossa, kiihtyvyydessä, nopeudessa (140 km/h) ja näkyvyydessä, huonoin se on jousituksessa, tavaratilassa, varusteissa, sitkeydessä, istuimissa ja viimeistelyssä.

Renaultin parhaita puolia ovat jousitus, ohjaus, kaarreominaisuudet, suuntavakaus, maantiekulutus, ilmastointi ja ajomukavuus; huonoa sisätilat, moottoriteho, kiihtyvyys, nopeus ja ajajan tilat.

Skoda pärjää sitkeydellä ja hinnalla, huonointa melu.

Wartburgin ykkössijoituksia ovat sisätilat, tavaratila, varusteet, melu (siis hiljaisin!), ajajan tilat ja istuimet, viides sija jarruista, vaihteistosta, maantiekulutuksesta ja hinnasta.

Volkswagenin jarrut, vaihteisto ja viimeistely ovat parasta luokkaa, huonointa ohjaus, kaarreominaisuudet, suuntavakaus, näkyvyys, ilmastointi ja korin käytännöllisyys.

Lehden ilmoituksista kiinnittää huomiota koko sivun tupakkamainos. Siinä sanotaan näin:
" Joku osti juuri uuden Boston Filter -rasian.
Tyhjänäkin Boston-rasia puhuu meistä hyvää. Varsinkin täysi rinnallaan. Tyhjä kertoo, että joku on polttanut Bostonia. Täysi, että hän on pitänyt siitä. Koska on ostanut uutta. Molemmat näkee yhtä usein. Eilenkin rypistettiin yhteensä n. 70 000 Boston-rasiaa.
Yes sir - Tyhjäkin rasia puhuu meistä hyvää."

Kuvassa on käsi tumppaamassa tupakkaa tuhkakuppiin, jossa on rypistetty rasia, olutpullon repäisykorkki ja palanut tulitikku. Tuhkakuppi on saunajakkaralla, jolla on lisäksi n. 1/3:n juotu Koff III Kiltaolut-Gilleöl -pullo, pyyhe ja muutama vesitippa. Jakkaran pintakäsittely on tehty liekittämällä.

Aikakauslehtiratsaus I

Tänään tarkastelemme Saksan Demokraattisessa Tasavallassa ilmestynyttä DDR-REVUE - julkaisua vuodelta 1984.

Lehti on painettu hyvälle kiiltävälle paperille, ja siinä on kansipahvien lisäksi 64 sivua. Artikkelit ja kuvat ovat mielenkiintoisia, kertoen DDR:n historian, urheilun, politiikan, työläisyyden, taiteen ja kulttuurin ylivertaisista saavutuksista. Lehdessä on muiden muassa suomalaisten Saksan Demokraattisessa Tasavallassa opiskelleiden lääkäreiden kirjelmä, jonka Kotkan paikallisosaston johtaja tri Pentti Tiusanen luovutti Helsingissä vierailleen DDR:n valtuuskunnan johtajalle.

Kirjeessä sanottiin mm. näin:

"Olemme saaneet nauttia erinomaisen koulutuksen kaikista mahdollisuuksista DDR:ssä. Arvostamme suuresti tätä koulu­tusta, koska se antoi meille samalla tilai­suuden toimia rauhan, kansainystävyyden ja kansojemme välisen asiallisen yhteistyön hyväksi. Kunnioitamme suuresti myös DDR:n rauhanpolitiikkaa. Pidämme ydin­aseettomien vyöhykkeiden luomista Keski­Eurooppaan tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan. Tuemme sellaisia vaatimuksia kuten pidättymistä atomiaseiden ensikäy­töstä ja hyökkäämättömyyssopimuksen sol­mimista Nato-valtioiden ja Varsovan sopi­musmaiden välille. Toivotamme DDR:n kansalle kaikkea hyvää sekä jatkuvaa me­nestystä talous-, sosiaali-, kulttuuri- ja ur­heiluelämän aloilla."

On hyvä, että Suomen lääkärit pidättäytyvät atomiaseiden ensikäytöstä.

Kuulin kerran, että DDR:ssä pullo Radebergeriä, tai vastaavaa, maksoi 2 mk, josta pullopantin osuus oli 1 mk.

- No, muuan Heinz osti 10 pulloa ja joi ne. Vei tyhjät kauppaan ja sai palautusrahoilla 5 uutta. Joi ne ja vei tyhjät kauppaan. Sai palautusrahoilla 2 uutta ja yhden markan, joi pulloista toisen ja juotti toisen yhdelle Karl-Friedrichille, otti tyhjät pullot ja vei ne kauppaan ja sai yhden täyden pullon. Juotti sen Karl-Friedrichille ja vei sen kauppaan yhdessä aikaisemmin saamansa markan kera, joten sai vielä yhden pullon, joi sen ja vei kauppaan, josta sai markan.

Näin suunnitelmataloudessa 10 pullon hinnalla sai 19 ja puoli.