1.11.2016

Marrasmaisemaa en saata unhoittaa

Koulupiirustuksistani en onnistunut löytämään marraskuulle otsikoitua kalenterikuvaa. Ylläoleva se voisi olla, lukuunottamatta västäräkkejä, joiden pitäisi majailla jo jossain muualla kuin Suomen hyisillä vainioilla. Sovitaan nyt niin, että syksyn viimeisestä kuukaudesta on kyse, onhan maassa lunta kuvassa sekä luonnossa ihan pikkuisen. Maassa oleva västäräkki on joko uponnut hankeen tai menettänyt molemmat jalkansa puoliväliin, tai sitten taiteilijalla ei ole ollut tarkempaa käsitystä siivekkäiden raajojen rakenteista. Mustat linnut voivat olla palokärkiä tai korppeja - naakat ja mustarastaat olivat kuvan piirtämisaikaan harvinaisuuksia Keski-Suomessa.

Kyllä meikämandoliini mielensä niin ilahdutti, kun näki mediassa päräyttäviä avauksia suositeltavista uusista aivopierugenreistä. Juurikin öpauttiarallaa hiinä ja hiinä on asia vilpitön ja voimaannuttava sekäkin vörkkii epämukavuusalueella. Tosin asiasta kuudenteen heittää Lontoota, mutta näillä mennään eittämättä heittämällä sorvin ääreen - jatkuvalla syötöllä vaan liikkuvat taakse loppupeleissä isossa kuvassa satakymmenprosenttisesti. Vois luulla, ettei ole kaikki Väinöt Linnassa, jos siitä on kynymys mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä kipuilemaan valoja päälle saunan taakse, ool sprait!

- Voisitsä avaa vähän lisää?
- Tää vetsku on kyl ihan jumis.

3 kommenttia:

  1. Hyvä marraskesi -kariav

    Vanhoina aikoina 25 % linnuista oli lentokykyisiä.
    50 % oli kiinnostunut lentämisen visuaalisesta esillepanosta.
    Maanläheinen neljännes ei paljon perustanut temppuhommaloista.

    Viheriäteräinen tylsäksi naulaan sahattu justeeri siellä makaa heitteillä pihanurmella.

    Abstraktin ekspressiosuunnan elämyksellisen pläjäyksen ja taiteen pronssikauden ( siitä sahan patinoitunut väri ! ) tukahtuneen hätähuudon antaumuksellinen synteesi teemasta kala vai lintu !

    VastaaPoista
  2. Kun tuota virkakieltä on palkitustikin lähdetty suomentamaan, voisi seuraavaksi olla itäsuomen vuoro... Kokeilenpa tuolla VoPon tekstillä, vaikkapa näin: "Ottiatuota niin... sano... että juu nyt kumminkin... tai sitten miten vaan... tai päinvastoin... tiedähäntä..." Näin tuo ajatus käy esiin kristallinkirkkaasti! :D

    VastaaPoista
  3. kaville

    Munsterhjelmin taulujen katselemisen jälkeen on helpotus palata tavan taiteeseen eli enkeliin sakurointiisi. Lintuperspektiivisi on kehittyneen kymppivuotiaan vahaväristä, samoin lähizuumaus osoittaa puhkeavaa kykyä.

    Mitä taas suomen kehittyvään kieleen tulee onhan näytteesi paljon ilmeikkäämpi kuin suomen kielen kymmenen käytetyimmän sanan lista:
    1. ja
    2. on
    3. ei
    4. että
    5. oli
    6. se
    7. hän
    8. mutta
    9. ovat
    10.kuin

    Voksille
    viikolla just ostin kaarisahaan tuommosen terän mutta astein sen sentään oikein päin enkä ylosalasin niin kuin kavi kuvaan. Noin päin ei puuta purisi.

    KRille

    Tänne naapuriin tuli sodan jälkeen evakko-Mitronen Luatokan kalastajia ja kohta jo loihe lausunnonantoon:
    - Sielt sai siikua kuhua tiält ei sua paskuakaa!

    Käännäpä tuo stadiks tai hämeeks. :)
    KRlle

    VastaaPoista