5.1.2016

Mitä Missä Milloin 1956

Kuudenkymmenen vuoden takainen nostalgia on jäänyt päälle. Toisen blogistin äskettäisen kirjoituksen innoittamana kaivelin kirjahyllyäni - ylimmän hyllyn vasemman reunan takariviä tarkemmin - ja ongin sieltä kuvassa näkyvän teoksen. Hyllyssä MMM:iä on siihen vuosikertaan asti, kunnes kirjan koko muuttui suuremmaksi, ja toisaalta todennäköisesti selkä kestää paremmin, kuin 1950-luvun alkupuolen opuksissa, joista se irtoaa varmaan ihan itsekseen, kuten voidaan kuvasta huomata. Linkkaamassani blogissa tuskitellaan vaikeasta vuosikilpailusta. Koska kilpailulomake kysymyksineen oli irtokortilla - ainakin ennen, nykyistä käytäntöä en tiedä - ei vuosikirjan 1956 kysymyksistä ole minulla tietoa. Ensimmäisellä sivulla kerrotaan edellisen kilpailun voittaja, asevelvollisuus- ja sotainvalidi, joka oli aikaisemman kirjapalkinnon lisäksi voittanut Pariisin-matkan, jonka oli kuitenkin terveyssyistä ottanut rahana, "joka on toivoaksemme tuonut arpaonnen jatkoksi muuta iloa tähän suomalaiseen invalidiperheeseen", sanotaan tuloksista kertovassa artikkelissa.

Olen niin konservatiivinen henkilö, että kirjan koon muuttuminen hävitti mielenkiinnon siihen. Suuri sivukoko tietää yleensä myös suuria kuvia ja hankaluutta lukea selinmakuulla. Tulee mieleen antikvariaatin asiakas, joka tinki hinnasta verukkeella, ettei jaksa lukea, katselisi vain kuvia.

Viiskuutosessa on värikuvasivuja sotilaspuvuista, uusista vaakunoista, matkailuviireistä ja postimerkeistä. Elokuvataide on ollut hyvin esillä ensimmäisistä kirjoista lähtien, ja joskus huomaan tunnistavani telkkarissa tulevan filmin MMM:n jutun perusteella.

Paras osasto kuitenkin käsittelee autoja. Meidän perheeseen minun elinaikanani ensimmäinen auto tuli vasta 1960-luvun alkupuolella, vaikka isovanhempani - molemmat - ajoivat Fordeilla ja Chevroleteilla jo 1920-30-luvuilla. Autoinnostus oli kova kaikilla 50-luvun puolivälin alakouluikäisillä, eikä vähiten Pauligin kahvipakettikorttien ansiosta. "Aero Willys - Lue: Eörö Uillis" ja sitä rataa.

Perin mielenkiintoinen on tilasto Suomen rekisteröidyidtä autoista 31.12.1954.

Viisitoista kärjessä:
Ford 11633
USA 10453
Englanti 729
L-Saksa 362
Ranska 89
Chevrolet 5146
Volkswagen 3946
Skoda 3513
IFA 2882
Moskvitsh 2684
Renault 2405
Austin 2354
Mercedes-Benz 2247
BMW 2176
Pobeda 1932
Opel 1908
Peugeot 1458
Vauxhall 1410
Rover 1362
....
100 - 50 kpl
mm. Cadillac, SAAB 92, Jeep
...

10 - 1 kpl
mm. Alfa Romeo, Rolls Royce, Porsche

Henkilöautoja oli yhteensä 72809 kpl, vuoden 2014 lopussa niitä oli 3172735.


 Ylempänä mainitut viirit liittyvät myös matkailuun ja autoiluunkin. Minullakin oli huoneeni seinällä muistaakseni parikymmentä viiriä. Kuvassa olevista taisi olla vain Puijo ja ehkä Aulanko. Näissä näkyy olevan Matkailijayhdistyksen merkki. Suurin osa viireistä oli kuitenkin kuntien, kaupunkien ja matkailupaikkojen omaa valikoimaa.

5 kommenttia:

  1. kavi,

    ihan pitäs kaivaa omat viirit esille, nippu niitä on: kuvan viireistä ainakin Koli, Joensuu ja Punkaharju.

    VastaaPoista
  2. kavi

    MMM 1956 kysymykset:

    1. Kuka on valtakunnan hakkuumestari v.1954?
    2. Mikä on keihäänheiton olympiaennätys?
    3. Milloin vihittiin Karjalan talo?
    4. Kuinka monesti Kyösti Kallio oli pääministerinä?
    5. Mikä on "Ollin" nimi?
    6. Kuka valittiin vuonna 1955 Suomen Neidoksi?
    7. Milloin Unto Seppänen syntyi?
    8. Kuka oli Suomen ensimmäinen naisministeri?
    9. Milloin Reservin Aliupseerien Liitto ry. perustettiin?
    10.Kuka voitti mäenlasku Holmenkollenilla 1955?

    Alapas pureskella sen oravasi tapaan.

    Lieneekö oikeat vastaukset MMM 1957:ssä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1. Uuno Niemi s.17
      2. 73,78 s,371
      3. 27.-28.11.1954 s.115
      4. kertaa s.159
      5. Väinö Nuorteva s.232
      6. Sirkka Talja s.335
      7. 15.5.1904 s.52, 289
      8. Miina Sillanpää s.156
      9. 1936 s.116
      10. Aulis Kallakorpi s.353

      Näistä henk.koht.kok. on ainoastaan Karjala-talosta - mikä sen nimi ja funktio nyt nykyään lieneekään. Jokunen vuosi sitten siellä oli suomalais-saksalainen ystävyysillanvietto, jota tahditti Räsäsen Erkin orkesteri ja juonsi Janne Hyytiäinen. Saksalaiset vanhat rouvat olivat katsoneet Kaurismäkeä ja Jannea pyytelin useampaankin yhteiskuvaan seurueeni jäsenten kanssa. Seuraavana päivänä käväistiin Sortavalassa ja Valamossa, mutta siitä olen jo kertonut aiemmin.

      Kirjatasolla Olli oli lapsena mielilukemista. Hullua on, että "uutisointi" näkyy olevan nykyään vakavasti otettava sana, vaikka aikanaan pakinoitsija parodioi mediakieltä, kun Eturientolan erikoisuuskirjeen/vaihturi(?)/vaihtaja uutisoi.

      Unto Seppäseltä en ole lukenut Evakkoa, vaikka saattaa hyllyssä ollakin. "Markku ja hänen sukunsa" ja "Synnin miilu" ovat luettuja.

      Poista
  3. kavi
    kaikki oikein!
    Niin sano kuulemma muuan oppilaani isälleen, joka kysyi millanen todistus tuli. Ne kun nykysin niitä rastitodistuksia iliman numeroita.

    Voittajana piäset omakustanteiselle matkalle Pariisiin. Varo pommittajia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merci beacoup! Pariisissa en ole vielä käynytkään enkä käy nytkään. Vaikean valinnan eteen näkyi vuoden 1956 voittaja, rva Koskela, joutuneen - Pariisin ilot vai uuden "omakoti-talon" kulut. Talo voitti, ja niin taitaa minunkin tapauksessani käydä. MMM kertoo Koskelan perheen muuttaneen Rantasalmelle, "Lipposen kotipitäjään". Nuoremmille tiedoksi, että tässä ei viitata Paavoon.

      Poista