Kun laskuvihko täyttyi, otettiin se heti uusiokäyttöön - usein tuottavampaan kuin alkuperäisessä tarkoituksessaan. Sivut taiteltiin pystysuunnassa kahtia, jolloin niistä muodostui taskuja, joihin kätkettiin kiiltokuvia, auton kuvia, hienoja karkkipapereita ym. arvokasta ja vaihtokelpoista materiaalia. Välitunnilla sitten kassavihko ojennettiin kohti koulutoveria, joka pisti johonkin väliin oman tarjouksensa. Jos siellä oli jotain, pistäjä sai omansa vaihdettua, tai - en nyt muista ihan tarkkaan - sai omansa lisäksi tavaran vihkon välistä. Voi olla, että homma pyöri useilla eri säännöillä. Tärkeintä oli kuitenkin, että vihko oli varustettu useilla kassoilla, joihin sujautettu tavara jäi sinne. Keskikassa oli kaikissa, jonka lisäksi ahneimmat laittoivat niitä sangen taajaan, josta taas seurauksena tämän tietäessään pelaajia oli vähemmän.
Kuvassa vihko on avoinna yhden kassan kohdalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti