Allekirjoitus

Katkelma Volter Kilven teoksesta "Alastalon salissa, osa 2 " 

Meedia on kertonut, että Suomi on allekirjoittanut jonkun isäntämiessopimuksen. Lieneekö Suomella ollut yhtä kova pinnistys kuin ylläolevan tekstin mukaisella kynäilijällä. Virke kertoo kustavilaisten laivanvarustajien parkkisopimuksen vahvistamistilaisuudesta Alastalon salissa. Lautamies Lahdenperä siinä kirjaa laivaosuuttaan. Tekstin on kirjoittanut Volter Kilpi vuonna 1933.

Ja kohtsillään

Pihlaja ei kahta taakkaa kanna, sanoo vanha kansanuskomus. Sen mukaan runsasmarjaisen syksyn jälkeen tulee vähäluminen talvi. Nyt se yritti kantaa kahta taakkaa yhtä aikaa. Samoin pihlajan alla ollut telttakatos, joka päätti romahtaa molempain taakkain alla. Toissakesänä viritelmä maksoi tanskalaisperäisessä kalustekaupassa vähän alle kahdeksankymppiä. Lohdutuksekseni huomasin sitten hinnan laskeneen hankinnan jälkeen viiteenkymppiin.

Lunta tulee edelleen, ja ruohonleikkuri on nurmikolla tauolla. Voi olla, että haen sen pois, jos löydän lumen alta.

Eipä aikaakaan kun

Ajatus

Ajattelin, että nyt voisi olla hyvä hetki kirjoittaa uusi teksti. Ajattelin sitten vähän lisää, ja tulin tulokseen, että en kuitenkaan kirjoita. Näin ne aatokset miestä määräilevät.

7 kapteenia

Muistaakseni joskus takavuosina televiisio näytti sarjaa nimeltä Kivi ja Kilpi. Kuten edellisetä tarinastani voidaan huomata, olen lueskellut Kiven "7 venda"-teosta. Rinnan on luvussa Kilven "Alastalon salissa". Alkukankeuden jälkeen, kun Härkäniemi on piippunsa valinnut, tarina vinhii sujuvasti kuin prikin puksprööti kohti Trawen haminaa. Ruokaryyppyjä ja parkin piirustuksia odotellessa 7 kapteenia ja muut tilanteeseen osallistuvat kuuntelevat Malakiaan tarinan Vaasan retarista ja Albatross-fregatin 7 vuoden reissusta. Täytyy tunnustaa, että mielestäni tarina on vähän irrallinen, eikä jaksa kiinnostaa enää loppuselvittelyiltään.

Kivi ja Kilpi - seitsemän keskushenkilöä kummankin pääteoksessa; vastaavuuksia?

Alastalo - Juhani
Langholma - Tuomas
Härkäniemi - Aapo
Karjamaa - Lauri
Lahdenperä - Simeoni
Krookla - Timo
Pukkila - Eero

Lopuksi tältä paikalta ilmineeraan syvän pahennukseni kirjaston kirjojen käsittelyä kohtaan. Kuten aikaisemmin kirjoitin, kannoin kirjastoremontin aikana 27 kilogrammaa ilmaisia tai melkein ilmaisia kirjoja hyllyyni.

Kahdeksanosainen teos "Suomen kirjallisuus" oli näiden joukossa. Siitä nauttiminen on kuitenkin vaikeaa, koska suurin osa on alleviivattua, reunaviivattua ja marginaalikommentteja täynnä. Viivatkoon kukin omia kirjojaan. Menisikö asia paremmin perille, jos viivaisi joka sanan?

Alla on kuva Kilpi-sivuilta. Aukeama on melko siisti verrattuna pahimpiin kohtiin.

7 venda

Alexis Stenvallin syntymäpäivään on vielä muutama viikko, mutta mitäpäs siitä, voihan hänen tekstejään lueskella muulloinkin. Äkkinäisen mielenliikahduksen tuloksena tilasin saarenmaalaisen majapaikan pihamaiseman kuvaan ymppäämäni teoksen netistä. Painos on vuodelta 1971, ja paperi sekä painojälki samanlaista kuin 1960-luvun Moskvitsh-pienilitraisen henkilöauton käsikirjassa. Käännös on Friedebert Tuglasin.

Seitsemän veljestä olen lukenut monesti, ihan nallikkana ensimmäiset kerrat, saksankielinenkin versio minulla on. Virolaisessa on kääntäjä tavoittanut mainiosti Kiven tyylin. Uusimpien tutkimusten mukaan Stenvall oli ruotsinkielinen ja käytti apunaan sanakirjaa teoksiaan kirjoittaessaan.

Kirjan lopussa on selitetty muutamia sanoja ja termejä virolaiselle lukijalle paremmin ymmärrettäviksi:

Könni koogumees. Könnid olid kuulus talupoegade-kellasseppade suguvõsa Ilmajoe kihelkonnas. Rahvajutu järgi ehitas üks Könnidest automaatse olendi, mis liikus kellavärgi abil ja mille külge olid kannitatud maakirved (kõplad). Oma mehhanismi abil kõndis ta mööda põldu ja rookis mättaid üles. Kuid et ta ennast ise ei osanud pöörata, siis hukkus  ta viimaks jões, mis ette juhtus. Puisest, kohmakast inimesest öeldi: sa oled kui Könni koogumees.

Orava-runon olen julkaissut täällä aiemmin auf Deutsch, laitetaan nyt sama eesti keeles:

Magusasti orav magab
Oma sammalsaalikeses;
Sinna jahikoera hammas
Ega metsamehe püünis
Pole iial ulatand.

Oma kõrgest kambrist vaatab,
Näeb maailma kaugeid tippe,
Näeb võitlust käivat ringi;
Kuid ta kohat rahulippe
Männioks see õõtsutab.

Üles-alla õõtsub orav
Armsa kuuse emarinnal;
On ta elu õnnerikas
Selles kiikvas kätkilinnas;
Metsakannel heliseb!

Tukub orav-ruskesaba
Oma väikse akna najal,
Kuni taevas linnulaulud
Saatvad teda õhtu ajal
Une kullamaille.

Soittoa ja taputuksia

Edellisen jutun jatsinpoljennosta hyppäämme ranskalaiseen uudempaan torvi - tai tässä tapauksessa pillimusiikkiin."Uudempi ranskalainen" on Retuperän WBK:n termejä. Darius Milhaud syntyi 4.9.1892 Ranskanmaalla, ja sävelsi ihan korvanmukaista musiikkia, josta tässä esimerkki klarinetille ja pianolle. Kuvituksena on käytetty Raoul Dufyn maalauksia. Dufy sai vaikutteita "Les Fauves"- eli "Villipedot"-taiteilijaryhmästä, jolla nimellä arvostelijat kutsuivat Pariisin salongin vuoden 1905 näyttelyä. Säveltäjä Milhaud taas puolestaan kuului "Les Six"-ryhmään, jonka Honeggerista ja Poulencista olen kirjoitellut aikaisemmin.

Emäpitäjästämme aikanaan erotetussa teollisuuskaupungissa on viime päivinä museotoimen toimesta muisteltu lukuisia julkisia ja yksityisiä rakennuksia suunnitellutta kaupunginarkkitehtia, joka eilen olisi täyttänyt sata vuotta. Lauantai-iltana olin mukana soittamassa valmistuessaan Suomen korkeimman asuinkerrostalon/vesitornin katolla tanssimusiikkia sikäläisessä soittokunnassa. Eilen illalla soitettiin konsertti arkkitehti Väyrysen piirtämässä siunauskappelissa. Konsertin jälkeen kanttori sanoi arvelevansa, että oli ensimmäinen kerta, kun tässä rakennuksessa taputettiin.

Killing two birds with one stone

Tiesittekö, että pianisti Horace Silver ja tenorisaksofonisti Clifford Jordan ovat syntyneet samana päivänä, 2. syyskuuta tosin kolmen vuoden välein - 1928 ja 1931. En minäkään tiennyt, ennen kuin katsoin Wikipediasta, ketä päivänsankareita tänään olisi syytä muistella. Koska herään nykyään aikaisin radion klo kuuden kuulutuksiin, kuulen silloin ja seitsemältä ja kahdeksalta päivän nimipäiväsankareita onniteltavan, ja myös muille päivänsankareille toivotettavan onnea. Nuo Horace ja Clifford soittavat jo taivaallisessa kokoonpanossa, mutta seuraaville eläville Ylen toivotukset on myös näköjään tänään kohdistettu:  Paavo Väyrynen, Liisa Jaakonsaari, Osmo Soininvaara, Vuokko Hovatta ja Kirsi Alm-Siira.

Toimittaja-Kirsistä pääsemme Ylen toimittaja Merja Windiaan. Olen luullut, että hänen sukunimensä on Windi tai Windy, ja että hän aamukuulutuksessaan sanoo: Toimittajana Merja Windi ja hyvää huomenta! Tuota väärin kuulemaani toivotusta olen kummastellut. Netistä oikea laita nyt selvisi.

Tuossa videolla soittavat sekä Horace että Clifford. Kuva on väreiltään ja sommittelultaan kuin Jan Vermeerin maalaus 1600-luvulta. Näen siitä, että ideana ei ole ollut vain esitellä kalliita äänentoistolaitteita, vaan asetelmaan on paneuduttu - punainen ja harmaa verho, maljakko. Sitä paitsi musiikki on hyvää.